Yksityiseltä ostetun tavaran, kuten auton, ostaja menettää oikeuden vedota virheeseen, jos hän ei ilmoita virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se (kauppalain 32 §). Kauppalaissa ei ole kiinteää määräaikaa eikä kahden vuoden takarajaa. Ilmoituksen myöhästyminen ei vie oikeutta vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (33 §). Ajoissa tehty ilmoitus ei kuitenkaan turvaa kaikkea. Rahavaatimus on yksilöitävä kohtuullisessa ajassa, ja se vanhenee kolmessa vuodessa, ellei vanhentumista katkaista.

Mitä reklamaation tulisi sisältää?

Reklamaatio on ostajan ilmoitus myyjälle siitä, että tavarassa on virhe, johon ostaja aikoo vedota. Ilman ajoissa tehtyä reklamaatiota ostaja ei lähtökohtaisesti voi vaatia virheen perusteella korjausta, hinnanalennusta, kaupan purkua eikä vahingonkorvausta (kauppalain 32 §).

Kauppalain reklamaatio on niin sanottu neutraali reklamaatio. Riittää siis, että kerrot virheestä. Vaatimuksia ei tarvitse esittää samalla, vaan ne voi täsmentää myöhemmin kohtuullisessa ajassa (HE 93/1986 vp s. 84, KKO 2005:127). Pelkkä tyytymättömyys ei kuitenkaan riitä. Hallituksen esityksen mukaan ilmoituksesta on käytävä ilmi, millaisesta virheestä on kysymys tai ainakin miten virhe ilmenee (HE 93/1986 vp s. 84). ”Auto ei ole kunnossa” on liian ylimalkainen ilmoitus. Sen sijaan ”Kytkin luistaa kiihdytettäessä” on riittävä.

Suullinenkin ilmoitus riittää. Riidassa sinun on kuitenkin pystyttävä näyttämään, että ilmoitit virheestä ja milloin ilmoitit. Tee reklamaatio siksi sähköpostilla tai tekstiviestillä ja säilytä se. Jos lähetät ilmoituksen tarkoituksenmukaisella tavalla, voit vedota siihen, vaikka se myöhästyisi matkalla tai ei tulisi perille (kauppalain 82 §). Myyjän väite ”en saanut viestiäsi” ei siis yksin kaada reklamaatiota, kun lähetit sen myyjän tavalliseen osoitteeseen tai numeroon.

Mistä kohtuullinen aika alkaa?

Kohtuullinen aika alkaa, kun

• havaitsit virheen, tai
• sinun olisi pitänyt havaita se.

Jälkimmäinen kohta liittyy tarkastukseen. Kun auto on luovutettu, sinun on tarkastettava se hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat (kauppalain 31 §). Jos vika olisi löytynyt tällaisessa tarkastuksessa, aika voi alkaa jo siitä, vaikka et vielä tiennyt viasta. Koeajosta ja tarkastuksesta kerrotaan artikkelissa Koeajo ja kuntotarkastus yksityiskaupassa: ostajan tarkastusvelvollisuus.

Piilevässä viassa aika alkaa vasta siitä, kun vika tulee esiin. Hallituksen esitys tarkentaa vielä yhden tärkeän asian. Aika ei välttämättä ala siitä, kun auto ensimmäisen kerran oireilee. Ostajan on lisäksi täytynyt ymmärtää, että oire voi johtua virheestä eikä esimerkiksi tavallisesta kulumisesta tai väärästä käytöstä. Jos korjautit oireen ilman, että sinun olisi kohtuudella pitänyt ymmärtää sen olevan kaupan virhe, reklamaatioaika alkaa vasta, kun korjauksessa selviää, että kyse on virheestä (HE 93/1986 vp s. 84).

Kuinka pitkä kohtuullinen aika on?

Laissa ei ole kohtuulliselle ajalle kiinteää pituutta. Hallituksen esityksen mukaan aika riippuu muun muassa siitä, kuka on ostajana. Yrityksen ostaessa virheestä voidaan vaatia ilmoitusta muutamassa päivässä. Yksityiselle ostajalle voidaan antaa enemmän aikaa, ja hän voi tarvita ulkopuolista asiantuntijaa arvioimaan, onko havaittu vika ylipäätään virhe (HE 93/1986 vp s. 84).

Selvä vika, kuten hajonnut vaihde, on ilmoitettava nopeammin kuin vähitellen paheneva oire, jonka syytä joudut selvittämään. Turvallisinta on reklamoida muutamassa päivässä havaitsemisesta. Viivyttely heikentää myös näyttöä, sillä mitä pidempään odotat, sitä helpommin myyjä voi väittää vian syntyneen kaupan jälkeen. Korjaamon lopullista lausuntoa ei tarvitse odottaa, sillä reklamaatiota voi täydentää myöhemmin.

Kahden vuoden takarajaa ei ole

Usein kuulee, että virheestä voi reklamoida vain kahden vuoden ajan. Yksityisten välisessä kaupassa näin ei kuitenkaan ole. Kauppalain reklamaatiopykälässä on vain yksi momentti, jonka mukaan virheestä tulee ilmoittaa kohtuullisessa ajassa. Aika lasketaan siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se (kauppalain 32 §).

Tälle yleiselle harhaluulolle löytyy selitys. Hallituksen esityksessä kauppalakiin ehdotettiin muiden Pohjoismaiden mallin mukaista sääntöä, jonka mukaan virheestä olisi pitänyt reklamoida viimeistään kahden vuoden kuluessa tavaran vastaanottamisesta (HE 93/1986 vp s. 84). Eduskunnan lakivaliokunta kuitenkin poisti säännöksen, sillä sen mielestä takaraja sopi huonosti kuluttaja- ja asuntokauppaan, eikä sen puuttumisesta ollut aiheutunut ongelmia (LaVM 13/1986 vp). Laki säädettiin siis ilman takarajaa. Kahden vuoden raja on sen sijaan käytetyn asunnon kaupassa (asuntokauppalain 6 luvun 14 §).

Myöskään kuluttajansuojalain kahden kuukauden sääntö ei koske yksityisten välistä kauppaa (kuluttajansuojalain 5 luvun 16 a §). Jos et ole varma, ehditkö vielä reklamoida, voit pyytää maksuttoman selvityksen reklamaatioajasta.

Myyjän epärehellisen toiminnan vaikutukset

Ilmoituksen myöhästyminen ei vie ostajan oikeutta vedota virheeseen, jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (kauppalain 33 §). Tyypillinen esimerkki on myyjä, joka tiesi viasta ja yritti salata sen (HE 93/1986 vp s. 85).

Poikkeukseen ei kuitenkaan kannata luottaa. Ostajan on näytettävä myyjän menettely, ja hallituksen esityksen mukaan ostaja ei silloinkaan saa viivytellä loputtomiin. Muuten ostaja saattaa menettää oikeuden vedota virheeseen. Lisäksi vanhentumissäännöt koskevat myös näitä tilanteita (HE 93/1986 vp s. 85). Myyjän vilpistä kerrotaan artikkelissa Miten toimia jos yksityinen myyjä petti autokaupoissa?.

Ajoissa tehty reklamaatio ei vielä riitä

Reklamaatio säilyttää siis oikeuden vedota virheeseen. Sen jälkeen ostajan on kuitenkin vielä hoidettava seuraavat asiat kohtuullisessa ajassa:

• Korjausvaatimus on ilmoitettava samalla kun reklamoit tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (kauppalain 35 §). Yksityisellä myyjällä ei hallituksen esityksen mukaan yleensä ole velvollisuutta korjata virhettä, joten käytännössä vaatimus on useimmiten hinnanalennus (HE 93/1986 vp s. 85).
• Kaupan purkamisesta on ilmoitettava kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se, tai siitä, kun myyjän aika korjata virhe päättyi (kauppalain 39 §:n 2 momentti).
• Hinnanalennus- ja korvausvaatimus on esitettävä yksilöitynä kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on esitettävissä (KKO 2005:127).

Korjausvaatimuksen ja purkuilmoituksen määräajat eivät koske tilannetta, jossa myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Purusta kerrotaan artikkelissa Voiko yksityiseltä ostetun auton kaupan purkaa?.

Ajoissa tehty reklamaatio ei riitä, jos vaatimukset viivästyvät

Ratkaisussa KKO 2005:127 yksityishenkilö oli ostanut toiselta yksityishenkilöltä asunto-osakkeet vuonna 1992, ennen asuntokauppalakia, joten asiaan sovellettiin kauppalakia. Talosta löytyi kosteusvaurioita. Tarkastajan lausunto valmistui maaliskuussa 1994, ja ostaja reklamoi toukokuussa 1994. KKO katsoi reklamaation tehdyksi ajoissa. Ostaja ilmoitti myös varaavansa oikeuden vaatimuksiin, koska taloyhtiö riiteli samaan aikaan urakoitsijan kanssa.

Urakoitsijariita päättyi lopullisesti marraskuussa 1997, mutta ostaja nosti kanteen myyjää vastaan vasta tammikuussa 2000. KKO katsoi, että hinnanalennus- ja korvausvaatimukset on esitettävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun ne ovat esitettävissä, koska irtaimen kaupassa välit on selvitettävä joutuisasti. Yli kahden vuoden odotus oli liian pitkä, ja ostaja menetti oikeutensa. Ostajan asiantuntemattomuus ei pidentänyt aikaa, koska hän oli alussa käyttänyt avustajaa mutta lopettanut toimeksiannon.

Tämä tarkoittaa sinulle, että ajoissa tehty ilmoitus ei anna lupaa odottaa vuosia. Ratkaisusta ei voi päätellä tarkkaa päivämäärärajaa, sillä kohtuullinen aika arvioidaan aina tapauskohtaisesti.

Mitä eroa on reklamaatiolla ja vanhentumisen katkaisulla?

Pelkkä ilmoitus viasta ei katkaise vanhentumista. Vanhentumisen katkaisemiseksi vaatimuksesta on käytävä ilmi sen peruste ja määrä kohtuudella vaadittavalla tavalla (vanhentumislain 10 §). Vanhentuminen katkeaa myös, kun asia viedään tuomioistuimeen (11 §).

Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se (vanhentumislain 4 § ja 7 §:n 1 momentin 1 kohta). Vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (7 §:n 2 momentti). Katkaisusta alkaa kulua uusi kolmen vuoden aika (13 §).

Sama viesti voi sisältää molemmat, kun kerrot vian, vaatimuksesi ja summan.

Esimerkkiviesti

”Hei. Ostin sinulta 4.5.2026 auton, rekisteritunnus ABC-123. Kytkin alkoi luistaa 12.6.2026, ja korjaamo totesi 15.6.2026, että kytkin on kulunut loppuun ja vika on todennäköisesti ollut olemassa jo kaupantekohetkellä. Ilmoitan tästä virheenä. Vaadin hinnanalennuksena korjauskustannuksia vastaavaa 1 450 euroa korjaamon tarjouksen mukaan. Tarjous ja korjaamon lausunto ovat liitteenä. Pyydän vastaustasi 30.6.2026 mennessä.”

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1, odottaminen: Auto ostetaan 1.3.2026. Ostaja huomaa 10.3.2026, että moottori nykii kylmänä ja vikavalo palaa, mutta odottaa kolme kuukautta toivoen vian korjautuvan itsestään. Hän reklamoi 15.6.2026. Myyjä voi perustellusti väittää, että aikaa kului liikaa. Ostajan asema riippuu siitä, oliko oire aluksi niin vähäinen, ettei sen merkitystä voinut ymmärtää. Vikavalo ja selvä oire heikentävät ostajan asemaa.

Esimerkki 2, piilevä ja peitelty vika: Auto ostetaan 1.10.2024. Korjaamo löytää 20.8.2026 rungosta vanhan ruostevaurion, joka on maalattu piiloon. Ostaja reklamoi 22.8.2026. Lähes kaksi vuotta kaupasta ei sellaisenaan estä reklamaatiota, koska aika lasketaan havaitsemisesta. Myyjä voi väittää, että vaurio olisi pitänyt havaita aiemmin. Jos ostaja pystyy näyttämään, että myyjä peitteli vauriota tietoisesti, myyjä ei voi vedota myöhäiseen tarkastukseen tai ilmoitukseen (kauppalain 33 §).

Esimerkki 3, ilmoitus ajoissa mutta vaatimus viipyy: Ostaja havaitsee vian ja reklamoi siitä heti 5.2.2023, mutta ei sen jälkeen tee mitään. Jos hän ei esitä yksilöityä vaatimusta tai vie asiaa tuomioistuimeen viimeistään 5.2.2026, vaatimus vanhenee, vaikka reklamaatio tehtiin ajoissa. Oikeuden voi menettää jo aiemmin, jos vaatimus jää esittämättä kohtuullisessa ajassa siitä, kun se oli esitettävissä (KKO 2005:127).

Mitä myyjä usein väittää ja miten siihen kannattaa vastata?

• ”Ilmoitus tuli liian myöhään.” Kerro, milloin havaitsit vian ja miksi et voinut ymmärtää sen merkitystä aiemmin. Jos myyjä on jo neuvotellut kanssasi virheestä huomauttamatta myöhästymisestä, hänen voidaan katsoa luopuneen tästä väitteestä (HE 93/1986 vp s. 84).
• ”Vika olisi pitänyt huomata heti.” Kysy, olisiko vika näkynyt tavallisessa tarkastuksessa (kauppalain 31 §).
• ”Vika syntyi kaupan jälkeen.” Yksityiskaupassa ei ole vuoden virheolettamaa, joten sinun on näytettävä, että vika oli autossa luovutushetkellä (kauppalain 21 §).

Mitä tehdä nyt?

• Kirjaa päivä, jona havaitsit vian, ja ilmoita viasta myyjälle heti, mieluiten kirjallisesti. Kerro, mikä vika on ja miten se ilmenee.
• Pyydä korjaamolta kirjallinen arvio vian syystä ja siitä, onko vika todennäköisesti ollut olemassa kaupantekohetkellä.
• Älä korjauta autoa ennen kuin myyjä on saanut tilaisuuden tarkastaa tai korjata sen, ellei odottaminen ole kohtuutonta (kauppalain 36 §). Ota kuvat ja säilytä vaihdetut osat.
• Esitä vaatimus summineen heti, kun syy ja kustannus ovat selvillä. Se katkaisee myös vanhentumisen.
• Jos myyjä ei vastaa tai kiistää, harkitse neuvottelua, sovittelua tai käräjäoikeutta.

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on eniten hyötyä, kun myyjä väittää reklamaation tulleen myöhässä tai kun havaitsemisesta on kulunut jo aikaa. Juristi laatii aikajanan kaupasta, oireista, korjaamokäynneistä ja ilmoituksista ja arvioi, milloin vika olisi pitänyt ymmärtää virheeksi. Hän tarkistaa, onko purkuilmoitus tai vaatimus tehty ajoissa ja onko vanhentuminen katkaistu, laatii vaatimuskirjeen ja arvioi kuluriskin. Voit myös pyytää maksuttoman selvityksen siitä, onko reklamaatio-oikeutesi vielä voimassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä jos myyjä ei vastaa reklamaatioon?

Reklamaatio on tehty, kun olet lähettänyt sen tarkoituksenmukaisella tavalla, vaikka myyjä ei vastaisi siihen (kauppalain 82 §). Myyjän vaikeneminen ei vie oikeuksiasi. Seuraava askel on yksilöity vaatimuskirje ja tarvittaessa käräjäoikeus.

2. Korjautin vian, koska luulin sitä tavalliseksi kulumiseksi. Menetinkö oikeuteni?

Et välttämättä. Reklamaatioaika alkaa vasta, kun sinun olisi pitänyt ymmärtää, että kyse on kaupan virheestä (HE 93/1986 vp s. 84). Ilmoita myyjälle heti, kun korjaamo kertoo vian syyn, ja säilytä korjauslasku ja vaihdetut osat. Myyjä voi silti väittää, että vika olisi pitänyt ymmärtää virheeksi jo aiemmin, tai että hänellä olisi ollut oikeus korjata se itse halvemmalla.