Yksityinen myyjä vastaa viasta, jos auto poikkeaa siitä, mitä kaupassa sovittiin tai mitä myyjä kertoi ennen kauppaa, tai jos se ei sovellu tavanomaiseen käyttöön ikä, ajomäärä ja hinta huomioon ottaen (kauppalain 17 ja 18 §). Vian tai sen syyn on pitänyt olla autossa jo luovutushetkellä, vaikka se ilmenisi vasta myöhemmin (kauppalain 21 §). Myyjä vastaa antamistaan tiedoista myös silloin, kun hän ei itse tiennyt niiden olevan vääriä. Tavallinen kuluminen ei ole virhe, eikä myyjä vastaa viasta, josta ostaja tiesi tai josta hänen täytyy olettaa tienneen.

Milloin kauppaan sovelletaan kauppalakia?

Kun sekä myyjä että ostaja ovat yksityishenkilöitä, kauppaan sovelletaan kauppalakia. Laki on tahdonvaltainen, joten kauppakirja ja muut sopimusehdot menevät sen edelle (kauppalain 1 luvun 3 §). Kuluttajansuojalakia sovelletaan silloin, kun ostajana on yksityishenkilö ja myyjänä elinkeinonharjoittaja. Kuluttajansuojalain tiukempi vastuu ja vuoden virheolettama koskevat siis vain autoliikkeen ja kuluttajan välistä kauppaa.

Milloin myyjä on vastuussa?

• Auto ei vastaa sovittua

Auton on vastattava sitä, mitä voidaan katsoa sovitun (kauppalain 17 §:n 1 momentti). Sopimus ei ole vain kauppakirja. Siihen kuuluvat myös myynti-ilmoitus, viestit ja keskustelut ennen kauppaa. Jos kauppakirjassa lukee ”vetokoukku ja talvirenkaat vanteineen” ja ne puuttuvat, auto on virheellinen.

• Auto ei vastaa myyjän antamia tietoja

Autossa on virhe, jos se ei vastaa tietoja, jotka myyjä antoi auton ominaisuuksista tai käytöstä ennen kauppaa ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan (kauppalain 18 §:n 1 momentti). Myyjän vilpillisyys tai huolimattomuus ei ole edellytys. Hän vastaa väärästä tiedosta, vaikka olisi itse vilpittömästi uskonut tiedon olevan oikea. Kauppalain esitöiden mukaan myyjän, joka ei ole varma jostakin asiasta, pitää jättää väite esittämättä tai kertoa, että tieto on epävarma (HE 93/1986 vp s. 63). Vastuun voi välttää myös oikaisemalla tiedon ajoissa ja selvästi ennen kauppaa (kauppalain 18 §:n 3 momentti).
Korkein oikeus on soveltanut tätä ajomäärään (KKO 1998:51). Kauppakirjaan oli merkitty 49 000 kilometriä, mutta todellisuudessa autolla oli ajettu noin 73 000 kilometriä. Myyjä ei tiennyt asiasta. Korkein oikeus katsoi, että kauppakirjaan merkitty ajomäärä oli sovittu ominaisuus ja poikkeama virhe. Ratkaisevaa oli, että poikkeama oli suhteellisesti suuri verrattain uudessa ja vähän ajetussa autossa. Sinulle tämä tarkoittaa, että myyjän ilmoittamaan ajomäärään saa luottaa. Ratkaisu ei kuitenkaan anna yleistä kilometrirajaa, jonka ylittävä poikkeama olisi aina virhe. Myyjä oli tapauksessa autoliike, mutta ratkaisu perustui kauppalakiin, jota sovelletaan myös yksityisten välillä.

• Auto ei sovellu tavanomaiseen käyttöön

Jos kunnosta ei ole sovittu mitään, auton on sovelluttava tarkoitukseen, johon tällaisia autoja yleensä käytetään (kauppalain 17 §:n 2 momentin 1 kohta). Käytetyltä autolta ei odoteta uuden auton kuntoa. Esitöiden mukaan myös hinnalla on merkitystä sille, millaista laatua ostaja saa odottaa (HE 93/1986 vp s. 60). Odotukset suhteutetaan siksi ikään, ajomäärään, hintaan, automallin tavanomaiseen kestävyyteen ja siihen, mitä kaupan yhteydessä kerrottiin. Jos yksityiseltä ostamassasi autossa on vika, voit pyytää maksuttoman selvityksen myyjän vastuusta.

Myyjän vastuu salaamastaan viasta

Myyjä ei saa vaieta olennaisesta viasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja saattoi perustellusti odottaa saavansa tiedon. Laki tekee tällaisesta vaikenemisesta virheen jopa silloin, kun auto on myyty ehdolla ”sellaisena kuin se on” (kauppalain 19 §:n 1 momentin 2 kohta). Ilman ehtoa myyjän vastuu on esitöiden mukaan vähintään yhtä laaja (HE 93/1986 vp s. 64). Tyypillisiä esimerkkejä ovat tiedossa oleva vaihteistovika, hylätty katsastus, korjaamon antama korjausarvio ja aiempi vesivahinko. Esitöissä mainitaan esimerkkinä kolariauto.
Myyjän ei kuitenkaan tarvitse kertoa sellaista, mitä hän ei tiedä eikä hänen voida kohtuudella olettaa havaitsevan. Kuluttajariitalautakunta totesi tämän täysistuntoratkaisussa, jossa yksityishenkilö oli myynyt 14 vuotta vanhan ja 263 000 kilometriä ajetun auton vaihdossa autoliikkeelle ja vika oli pitkään kehittynyttä kulumista (D/3631/33/2025, suositus, ei sido). Kertomisen kannattaa näkyä kauppakirjassa, sillä ostaja ei voi vedota vikaan, josta hänelle kerrottiin (kauppalain 20 §:n 1 momentti).

Kuluminen vai virhe?

Tavallinen kuluminen ei ole virhe. Myyjä ei vastaa siitä, että käytetyn auton osat kuluvat ja niitä joudutaan vaihtamaan. Tavallisesti kuluvia osia ovat esimerkiksi jarrupalat ja -levyt, renkaat, akku, iskunvaimentimet, pyöränlaakerit, pakoputkisto ja kytkin.
Virhe voi olla kyseessä, kun vika on selvästi tavanomaista suurempi tai ennenaikainen auton ikään ja ajomäärään nähden. Esitöiden mukaan se, että tavara menee rikki epätavallisen pian, voi johtua siitä, että se oli alun perin huonompi kuin ostajalla oli oikeus edellyttää (HE 93/1986 vp s. 66). Esimerkiksi moottorin vakava vaurio, jonka korjaamo arvioi kehittyneen jo ennen kauppaa, voi olla virhe kolmen vuoden ikäisessä autossa, vaikka sama vika 25-vuotiaassa autossa olisi odotettavissa. Raja ratkaistaan aina tapauskohtaisesti.

Vian on täytynyt olla olemassa kaupantekohetkellä

Virhettä arvioidaan sen mukaan, millainen auto oli, kun vaaranvastuu siirtyi ostajalle eli yleensä luovutushetkellä. Myyjä vastaa virheestä, joka oli olemassa tuolloin, vaikka se ilmenisi vasta myöhemmin (kauppalain 21 §:n 1 momentti). Ratkaisevaa on, oliko vian perussyy olemassa jo silloin. Myyjä ei vastaa myöhemmin syntyneestä viasta, ellei se johdu myyjän sopimusrikkomuksesta tai annetusta takuusta (21 §:n 2 momentti).
Yksityiskaupassa ei ole virheolettamaa. Ostajan on näytettävä, että vika tai sen syy oli autossa jo kaupantekohetkellä. Siihen tarvitaan usein korjaamon tai muun asiantuntijan kirjallinen lausunto. Lausunto maksaa, mutta ilman sitä vaatimus jää helposti väitteeksi.

Milloin myyjä ei ole vastuussa?

Seuraavissa tilanteissa myyjä ei vastaa viasta:

• Jos tiesit viasta tai sinun täytyy olettaa tienneen siitä, esimerkiksi koska vika oli kirjattu kauppakirjaan tai selvästi näkyvissä (kauppalain 20 §:n 1 momentti).
• Tarkastit auton tai jätit ilman hyväksyttävää syytä noudattamatta myyjän kehotusta tarkastaa se, ja vika olisi pitänyt havaita tarkastuksessa (kauppalain 20 §:n 2 momentti). Tämä ei suojaa myyjää, joka on menetellyt kunnianvastaisesti ja arvottomasti. Tarkastuksesta kerrotaan artikkelissa Koeajo ja kuntotarkastus yksityiskaupassa: ostajan tarkastusvelvollisuus.
• Auto myytiin ehdolla ”sellaisena kuin se on”. Silloin myyjä vastaa vain laissa luetelluissa tilanteissa, esimerkiksi antamistaan vääristä tiedoista, vaikka ei tiennyt niiden olevan vääriä (kauppalain 19 §).
• Vika syntyi luovutuksen jälkeen sinun käytössäsi.

Myyjä vetoaa usein myös siihen, että katsastus oli hyväksytty. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise, oliko autossa virhe.

Kolme esimerkkiä

Esimerkki 1, luvattu varuste puuttuu: Ilmoituksessa kerrotaan, että autossa on toimiva lisälämmitin. Pakkasilla käy ilmi, että lämmitin ei ole koskaan toiminut. Myyjä ei tiennyt asiasta. Hän vastaa silti, koska tieto oli väärä ja lisälämmitin vaikutti ostopäätökseen (kauppalain 18 §). Myyjä voi tarjoutua korjaamaan lämmittimen omalla kustannuksellaan (kauppalain 36 §). Muuten ostaja voi vaatia korjauskulujen korvaamista tai hinnanalennusta.
Esimerkki 2, kulunut osa: Ostaja ostaa 15 vuotta vanhan auton 3 500 eurolla. Kahden kuukauden päästä jarrulevyt ja -palat on vaihdettava. Myyjä ei kertonut jarruista mitään. Kyse on tavallisesta kulumisesta, joka on tällaisessa autossa odotettavaa. Myyjä ei todennäköisesti vastaa.
Esimerkki 3, ennenaikainen vakava vika: Ostaja maksaa neljä vuotta vanhasta, 60 000 kilometriä ajetusta autosta 21 000 euroa. Kolmen viikon päästä moottori alkaa kuluttaa runsaasti öljyä. Korjaamon lausunnon mukaan mäntärenkaat ovat vaurioituneet pitkän ajan kuluessa. Tällainen vika ei ole tavanomainen tämän ikäisessä autossa, joten se voi olla virhe, vaikka myyjä ei tiennyt siitä (kauppalain 17 §:n 2 momentti). Lopputulos riippuu siitä, osoittaako lausunto vian olleen olemassa jo kaupan aikaan.

Mitä myyjän vastuu tarkoittaa käytännössä?

Kun autossa on virhe, voit vaatia korjausta, hinnanalennusta, olennaisessa virheessä kaupan purkua sekä vahingonkorvausta (kauppalain 30 §). Hinnanalennus ja purku tulevat kysymykseen, kun korjaus ei tule kysymykseen tai sitä ei tehdä kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta (kauppalain 37 §). Voit vaatia korjausta vain, jos se onnistuu ilman kohtuuttomia kustannuksia tai haittaa myyjälle (kauppalain 34 §). Esitöiden mukaan myyjän velvollisuus korjata virhe riippuu muun muassa korjauksen kustannuksista sekä myyjän käytännön mahdollisuuksista korjata virhe itse tai teettää korjaus ulkopuolisella (HE 93/1986 vp s. 85). Tällöin myyjä voi siis torjua vaatimuksen, mutta sinulla on edelleen käytettävissä muut virheen seuraukset. Myyjä saa kuitenkin tarjoutua korjaamaan virheen omalla kustannuksellaan, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa ostajalle (kauppalain 36 §). Laskutavasta kerrotaan artikkelissa Voiko vaatia hinnanalennusta yksityiseltä automyyjältä?

Toimi näin, kun havaitset vian:

• Dokumentoi vika: valokuvat, vikakoodit ja mittarilukema. Älä korjauta autoa ennen ilmoitusta, ellei korjaus ole kiireellinen, koska myyjällä on oikeus tarjoutua korjaamaan virhe.
• Ilmoita myyjälle heti, mieluiten kirjallisesti. Kerro, mikä vika on, milloin havaitsit sen ja mitä vaadit.
• Hanki korjaamon kirjallinen lausunto vian syystä, iästä ja korjauskustannuksista.
• Kokoa myynti-ilmoitus, viestit, kauppakirja ja huoltohistoria.
• Neuvottele. Jos sovintoa ei synny, riita ratkaistaan käräjäoikeudessa, sillä yksityisten välinen autokauppa ei kuulu kuluttajariitalautakuntaan (kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §).

Määräajat

Sinun on ilmoitettava virheestä myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se (kauppalain 32 §). Laissa ei ole kiinteää takarajaa, mutta myöhäinen ilmoitus voi viedä oikeuden vedota virheeseen. Ilmoita siksi heti. Hinnanalennus- ja vahingonkorvausvaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt se havaita, ja viimeistään kymmenen vuoden kuluttua sopimusrikkomuksesta, ellei vanhentumista katkaista vaatimuksella, josta käyvät ilmi peruste ja määrä, tai kanteella (vanhentumislain 4, 7, 10 ja 11 §).

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun myyjä kiistää vastuunsa ja kyse on suuremmasta summasta. Juristi selvittää, mitä kaupassa todella sovittiin: hän käy läpi ilmoituksen, viestit ja kauppakirjan. Hän arvioi, onko vika virhe vai kulumista ja riittääkö korjaamon lausunto osoittamaan vian olleen olemassa kaupan aikaan. Hän tarkistaa myös, onko ilmoitus tehty ajoissa. Sen jälkeen hän laatii vaatimuksen, jossa summa on laskettu oikein, ja neuvottelee sovinnosta ennen kuin asia etenee käräjäoikeuteen. Voit myös pyytää ensin maksuttoman selvityksen auton virheestä yksityiskaupassa.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Vastaako myyjä viasta, josta hän ei tiennyt?

Voi vastata. Myyjä vastaa virheestä, vaikka ei tiennyt siitä, jos auto ei vastaa sovittua, hänen antamiaan tietoja tai tavanomaisen käytön vaatimuksia (kauppalain 17 ja 18 §). Myyjän tieto ja huolellisuus vaikuttavat kuitenkin esimerkiksi siihen, korvataanko välillinen vahinko.

2. Onko myyjä vastuussa, jos auto hajoaa heti kaupan jälkeen?

Ei automaattisesti. Hajoaminen ei yksin osoita, että vika oli olemassa kaupan aikaan. Jos korjaamo kuitenkin toteaa vian kehittyneen pitkään, se tukee ostajan vaatimusta.

3. Vastaako myyjä kilometrilukemasta?

Vastaa, jos hän on ilmoittanut ajomäärän ja se on väärä ja vaikutti kauppaan (KKO 1998:51). Jos myyjä kertoi, ettei ajomäärää tiedetä varmasti, ostaja ei voi luottaa lukemaan samalla tavalla.

4. Vapauttaako katsastus myyjän vastuusta?

Ei. Hyväksytty katsastus kertoo, että auto täytti katsastushetkellä katsastuksen vaatimukset. Se ei tarkoita, ettei autossa voisi olla virhettä.