Ostajana voit vaatia hinnanalennusta, jos tavarassa on virhe eikä myyjä korjaa sitä tai toimita uutta tavaraa, tai jos korjausta ei tehdä kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta (kauppalain 37 §:n 1 momentti). Alennus lasketaan suhteellisesti eli alennetun ja sopimuksen mukaisen hinnan välinen suhde vastaa virheellisen ja sopimuksen mukaisen tavaran arvon välistä suhdetta luovutushetkellä (38 §). Toisin sanoen hintaa alennetaan samalla prosentilla, jolla virhe alentaa tavaran arvoa.

Virheestä on tehtävä reklamaatio, eli ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se (32 §). Jos käytetty tavara on ostettu huutokaupasta, oikeutta hinnanalennukseen ei ole, mutta muut oikeudet voivat säilyä.

Jos irtaimessa kaupan kohteessa ilmenee virhe, sinulla on tietyin edellytyksin oikeus vaatia virheen korjausta, uuden kohteen toimittamista virheellisen tilalle tai hinnanalennusta. Mikäli virhe on olennainen ja myyjä käsitti tämän tai hänen olisi pitänyt se käsittää, voit purkaa kaupan (kauppalain 39 §). Lisäksi voit vaatia vahingonkorvausta. Jotta ostajalla olisi oikeus vaatia edellä mainittuja seuraamuksia, virheen tulee olla peräisin jostain muusta kuin ostajasta tai hänen puoleltaan (30 §).

Ostajana voit vaatia hinnanalennusta, jos virhettä ei voida korjata tai uusi toimitus ei ole mahdollinen, taikka jos myyjä ei korjaa virhettä tai toimita uutta tavaraa kohtuullisessa ajassa reklamaatiosta.

Jos tavara on ostettu käytettynä huutokaupasta, se katsotaan myydyksi "sellaisena kuin se on" (kauppalain 19 §:n 2 momentti). Tällöin sinulla ei ole oikeutta hinnanalennukseen. Rajoitus koskee vain hinnanalennusta, eli kaupan purku ja vahingonkorvaus voivat silti olla mahdollisia.

Hinnanalennus sopii siis tilanteisiin, joissa tavaran virhe ei estä sen käyttöä tai oleellisesti vaikuta sen ulkonäköön, mutta korjaus ei ole mahdollinen.

Sinun on vaadittava hinnanalennusta myyjältä. Sinun tulee tarkastaa tavara luovutuksen jälkeen hyvän tavan mukaisesti niin pian kuin olosuhteet sen sallivat (31 §) ja reklamoida virheestä kohtuullisessa ajassa sen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita.

Et kuitenkaan menetä oikeutta virheeseen vetoamiseen, jos myyjä on toiminut törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (33 §). Myyjän törkeä huolimattomuus voi liittyä esimerkiksi tavaran valmistukseen, varastointiin tai kuljetukseen, tai siihen, että virhe on jäänyt havaitsematta ennen tavaran luovutusta. Kunnianvastaista ja arvotonta menettelyä voi olla esimerkiksi se, että myyjä on tiennyt tavaran virheestä, mutta salannut sen ostajalta (HE 93/1986 vp s. 85).

Jos myyjä kiistää hinnanalennusvaatimuksesi, voit pyytää maksuttoman selvityksen oikeudestasi hinnanalennukseen.
 

Hinnanalennuksen laskeminen

Kauppalain laskutapa ei ole pelkkä arvojen erotus. Ensin selvitetään, paljonko virhe alentaa tavaran arvoa prosentteina. Sama prosentti vähennetään maksetusta hinnasta.

Esimerkki: Ostaja maksoi käytetystä autosta 8 000 euroa. Virheettömänä auton arvo olisi ollut 10 000 euroa, mutta virheellisenä se on 7 500 euroa. Virhe alentaa arvoa 25 prosenttia. Hinnanalennus on 25 prosenttia 8 000 eurosta eli 2 000 euroa. Jos alennus laskettaisiin pelkkänä arvojen erotuksena, se olisi 2 500 euroa, mikä ei vastaa lakia.

Suhteellinen laskutapa suojaa sopimuksen tasapainoa. Hyvän kaupan tehnyt ostaja säilyttää etunsa, eikä huonon kaupan tehnyt ostaja saa alennuksella kompensaatiota omasta huonosta kaupastaan.

Ratkaisussa KKO 1998:51 auton kauppakirjaan oli merkitty 49 000 kilometriä, mutta todellisuudessa autolla oli ajettu noin 73 000 kilometriä. Ostaja sai suhteellisesti lasketun hinnanalennuksen, vaikka maksettu hinta vastasi auton käypää arvoa. Ratkaisu ei kerro, kuinka suuri kilometripoikkeama riittää virheeksi.
 

Arvojen näyttäminen

Kun vaadit hinnanalennusta, sinun on näytettävä virhe ja sen vaikutus arvoon. Tavallisia todisteita ovat:

• puolueettoman arvioijan lausunto tavaran arvosta virheellisenä ja virheettömänä
• korjaamon tai muun asiantuntijan tarjous korjauskustannuksista
• hintatiedot vastaavista tavaroista
• kauppakirja, myynti-ilmoitus ja viestit, joista ilmenee, mitä sovittiin.

Korjauskustannus on usein hyvä näyttö arvon alenemisesta, koska ostaja joutuu käyttämään sen summan saadakseen sopimuksen mukaisen tavaran. Laki ei kuitenkaan tee korjauskustannuksesta automaattista alennuksen määrää, vaan ratkaiseva on arvojen suhde.
 

Hinnanalennus vai jokin muu seuraamus?

Hinnanalennus ei ole ensisijainen seuraamus virheestä. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus korjata virhe tai uusia toimitus omalla kustannuksellaan, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa ostajalle (kauppalain 36 §). Jos ostajana haluat korjauksen, sinun on ilmoitettava vaatimuksestasi reklamoidessasi tai kohtuullisessa ajassa sen jälkeen (35 §).

Hinnanalennus tulee kysymykseen silloin, kun korjaus ei onnistu, myyjä kieltäytyy tai korjausta ei tehdä kohtuullisessa ajassa. Jos virhe on niin vakava, ettei tavaraa kannata pitää, kaupan purku voi olla parempi vaihtoehto.

Hinnanalennuksen lisäksi voit vaatia vahingonkorvausta, esimerkiksi vianetsinnän kuluista (kauppalain 30 ja 40 §). Samaa menetystä ei kuitenkaan korvata kahteen kertaan.
 

Huutokauppa: mitä rajoitus tarkoittaa?

Kun käytetty tavara ostetaan huutokaupasta, hinnanalennusta ei voi vaatia (kauppalain 37 §:n 2 momentti). Rajoitus on kuitenkin kapea:

• Rajoitus koskee vain hinnanalennusta. Kaupan purku ja vahingonkorvaus voivat olla mahdollisia.
• Huutokaupalla myyty käytetty tavara katsotaan myydyksi ”sellaisena kuin se on”. Myyjä vastaa silti siitä, jos tavara ei vastaa hänen antamiaan tietoja, hän salasi olennaisen seikan, josta hänen täytyy olettaa tienneen, tai tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin ostaja saattoi perustellusti odottaa. Tavaran kuntoa arvioitaessa otetaan huomioon huutokaupan aloitushinta (kauppalain 19 §).
• Rajoitus ei koske kuluttajan ostoa elinkeinonharjoittajalta, johon sovelletaan kuluttajansuojalakia.
   

Määräajat

• Reklamaatio: ilmoita virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Laissa ei ole tälle lukuna ilmaistua määräaikaa eikä kahden vuoden ehdotonta takarajaa. Ilmoita silti heti, kun vika on selvinnyt.
• Vaatimus: hinnanalennuksen määrää ei tarvitse tietää reklamoidessa. Yksilöity, euromääräinen vaatimus on kuitenkin esitettävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun se on esitettävissä, esimerkiksi kun korjaus on epäonnistunut tai myyjä kieltäytyy ja arvolausunto on saatu (KKO 2005:127).
• Vanhentuminen: hinnanalennusvaatimus vanhentuu kolmessa vuodessa siitä, kun ostaja havaitsi virheen tai hänen olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on katkaistava viimeistään kymmenen vuoden kuluessa sopimusrikkomuksesta (vanhentumislain 4 § sekä 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti). Vapaamuotoinen vaatimus, jossa kerrotaan vaatimuksen peruste ja määrä, katkaisee vanhentumisen (10 §), samoin kanne (11 §).

Esimerkki: Ostaja havaitsee 15.11.2026, että ostetun veneen moottorissa on vaurio, josta myyjä ei kertonut. Hän reklamoi 20.11.2026 ja vaatii korjausta. Myyjä ei korjaa vikaa kahden kuukauden aikana. Ostaja vaatii 26.1.2027 kirjallisesti 1 800 euron hinnanalennusta arvioijan lausunnon perusteella. Vaatimus katkaisee vanhentumisen, ja uusi kolmen vuoden aika alkaa siitä (vanhentumislain 13 §).

Vaatimuksen esittämisen oikea-aikaisuus (KKO 2005:127)

Ostaja oli ostanut asunto-osakkeet vuonna 1992, jolloin kauppaan sovellettiin vielä kauppalakia. Asunnosta löytyi kosteusvaurioita. Ostaja ilmoitti virheestä myyjälle ajoissa vuonna 1994 ja varasi oikeuden esittää vaatimuksensa myöhemmin. Taloyhtiö riiteli samaan aikaan urakoitsijan kanssa, ja tämä oikeudenkäynti päättyi loppuvuodesta 1997. Ostaja nosti hinnanalennuskanteen vasta tammikuussa 2000.

Korkein oikeus katsoi, että reklamaatio oli tehty ajoissa, mutta se ei yksin riittänyt. Yksilöidyt vaatimukset olisi pitänyt esittää kohtuullisessa ajassa siitä, kun ne olivat esitettävissä. Ostaja ei saanut odottaa vanhentumisajan loppuun. Yli kahden vuoden viive oli liian pitkä, ja ostaja menetti oikeutensa hinnanalennukseen.

Sinulle tämä tarkoittaa, että pelkkä ilmoitus virheestä ei turvaa oikeutta loputtomiin. Kun tiedät, mitä vaadit, esitä euromääräinen vaatimus viipymättä. Ratkaisu ei määrää kiinteää määräaikaa, vaan kohtuullinen aika arvioidaan tapauskohtaisesti. Ratkaisu koski asunto-osakkeita ennen asuntokauppalakia, mutta se sovelsi samaa kauppalakia kuin irtaimen kauppa nykyään.
 

Kaksi erilaista tilannetta

Esimerkki 1, korjaus ensin: Ostetun polkupyörän vaihteisto on viallinen. Myyjä tarjoutuu korjaamaan sen viikossa omalla kustannuksellaan. Ostaja ei voi ohittaa tarjousta ja vaatia heti hinnanalennusta, ellei korjauksen odottaminen aiheuta hänelle olennaista haittaa. Jos korjaus epäonnistuu, hinnanalennus tulee kysymykseen.

Esimerkki 2, huutokauppa: Ostaja huusi käytetyn traktorin huutokaupasta. Myyjä ilmoitti, että moottori on remontoitu, mutta remonttia ei ollut tehty. Hinnanalennusta ostaja ei voi vaatia, mutta tieto oli virheellinen, joten hän voi vaatia korvausta virheen aiheuttamista kuluista, kuten vianetsinnästä, ja, jos virhe on olennainen, purkaa kaupan. Remontoitu moottori voi lisäksi olla erityinen sitoumus (40 §:n 3 momentti).

Vaatimuksen sisältö

Hyvä hinnanalennusvaatimus kertoo:

• mikä virhe on ja milloin se havaittiin
• milloin virheestä ilmoitettiin myyjälle
• miksi korjaus ei tule kysymykseen tai miksi se ei toteutunut
• tavaran arvo virheettömänä ja virheellisenä sekä näiden perusteet
• vaadittu euromäärä laskelmineen ja maksupäivä.

Viivästyskorkoa voi vaatia, kun 30 päivää on kulunut perustellusta vaatimuksesta (korkolain 7 §). KKO 1998:51:ssä ostajalle tuomittiin lisäksi korkoa maksupäivästä.
 

Hinnanalennus autokaupassa: myyjänä yksityishenkilö tai elinkeinonharjoittaja

Jos ostaja on kuluttaja ja myyjä elinkeinonharjoittaja, sovelletaan kuluttajansuojalakia.
 

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on hyötyä, kun myyjä kiistää virheen, tarjoaa vain pientä hyvitystä tai vaatii saada korjata virheen, jota ostaja ei enää halua hänen korjaavan. Juristi arvioi, onko ostajalla oikeus hinnanalennukseen vai pitääkö myyjälle antaa ensin tilaisuus korjata, ja laskee alennuksen kauppalain suhteellisella tavalla. Hän hankkii tai arvioi arvolausunnon, laatii vaatimuskirjeen ja neuvottelee sovinnosta.

Jos sovintoa ei synny, juristi arvioi kuluriskin ja laatii haastehakemuksen. Apu on tarpeen erityisesti, jos summa on suuri, kauppa on tehty huutokaupassa tai kaupassa on vastuunrajausehto.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Ostin tavaran ”sellaisena kuin se on”. Voinko silti saada hinnanalennuksen?

Voit, jos tavarassa on virhe, esimerkiksi jos se ei vastaa myyjän antamia tietoja. Ehto rajaa myyjän vastuuta, mutta ei poista sitä kokonaan. Jos tavara on ostettu käytettynä huutokaupasta, hinnanalennusta ei kuitenkaan voi vaatia.