» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Oikeudenkäymiskaaressa ei ole säännöstä siitä, miten oikeudenkäyntikulut jaetaan, kun riita-asia päättyy sovintoon. Epäselvä tai puuttuva kuluehto voi johtaa erimielisyyteen ja kuluvastuun ratkaisemiseen oikeudenkäymiskaaren säännösten perusteella. Siksi sovintoon kannattaa aina kirjata selvästi, vastaako kumpikin omista kuluistaan, maksaako toinen toiselle sovitun summan vai jätetäänkö kulut tuomioistuimen ratkaistaviksi. Jos sovintoa ei synny, kirjallinen sovintotarjous voi myöhemmin vaikuttaa siihen, kuka kulut maksaa (KKO 2022:56).
Miksi kuluista pitää sopia erikseen?
Kun riita ratkaistaan tuomiolla, hävinnyt korvaa pääsäännön mukaan vastapuolen tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §).
Sovinnossa kumpaakaan osapuolta ei todeta hävinneeksi. Siksi pääsääntö ei suoraan ratkaise, kuka vastaa oikeudenkäyntikuluista. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa ei ole sovintoa koskevaa kulusäännöstä, eikä sovinnon vahvistamista koskeva 20 luku säädä kuluista.
Kulut ovat usein sovintoneuvottelun viimeinen kiistakohta. Asianajajan palkkiot voivat pitkässä riidassa nousta lähelle riidan kohteen arvoa. Kun pääasiasta päästään sopuun, kuluista riidellään helposti vielä erikseen. Tämä kannattaa ratkaista samalla kertaa.
Kun sovinnossa ei mainita kuluja
Jos sovinnossa ei sanota oikeudenkäyntikuluista mitään, voi jäädä epäselväksi, onko sovinnolla tarkoitettu ratkaista myös kulukysymys. Sovinnon sisällöstä ja olosuhteista riippuen osapuolten voidaan katsoa sopineen, että kumpikin vastaa omista kuluistaan. Tämä ei kuitenkaan seuraa automaattisesti laista eikä pelkästään siitä, ettei kuluja mainita sovinnossa. Toinen osapuoli voi katsoa, että kulukysymys jäi avoimeksi, ja vaatia kulujensa korvaamista. Tämän vuoksi kuluvastuusta kannattaa sopia nimenomaisesti.
Tuomioistuimessa kuluja koskeva vaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä (21 luvun 14 §). Jos sovinto vahvistetaan ja käsittely päättyy, kulukysymystä ei voi enää avata yksipuolisesti. Tarkista siksi kuluehto ennen kuin pyydätte sovinnon vahvistamista.
Kolme tapaa kirjoittaa kuluehto
- Kumpikin vastaa omista kuluistaan: "Kumpikin osapuoli vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan." Tämä on selkein vaihtoehto, kun pääasiassa on tehty kompromissi.
- Toinen maksaa toiselle sovitun summan: "B maksaa A:lle oikeudenkäyntikulujen korvauksena 3 000 euroa viimeistään 30.11.2026." Kirjoita mukaan, sisältääkö summa arvonlisäveron.
- Pelkät kulut jätetään tuomioistuimen ratkaistaviksi: "Osapuolet jättävät oikeudenkäyntikulut tuomioistuimen ratkaistaviksi, ja kumpikin esittää eritellyn kuluvaatimuksensa." Tämä sopii, kun pääasia on sovittu mutta kuluista ei päästä yksimielisyyteen. Kuluvastuuta ei tällöin voida ratkaista suoraan oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n häviäjäsäännön perusteella, vaan tuomioistuimen on arvioitava kulukysymys tilanteeseen soveltuvien perusteiden mukaan. Osapuolten on myös huolehdittava siitä, että kulukysymys jää oikeudenkäynnissä ratkaistavaksi ja että kuluvaatimukset esitetään ennen käsittelyn päättymistä (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 14 §).
Jos tarkoitus on sopia samalla kaikista vaatimuksista ja oikeudenkäyntikuluista, lisää loppuselvityslauseke: "Edellä sovittuun suoritukseen sisältyvät kaikki asiaan liittyvät kulut, eikä osapuolilla ole tämän jälkeen toisiaan kohtaan muita vaatimuksia tähän asiaan liittyen." Jos oikeudenkäyntikulut jätetään tuomioistuimen ratkaistaviksi, loppuselvityslauseketta on rajattava niin, että kulukysymys jää nimenomaisesti sovinnon ulkopuolelle. Kuluehtoa laadittaessa kannattaa tarkistaa myös seuraavat asiat:
- sisältääkö kulusumma myös oikeudenkäyntimaksun, todistajien kulut ja ennen oikeudenkäyntiä syntyneet kulut, kuten vaatimuskirjeen laatimisesta aiheutuneet kulut
- mihin mennessä summa maksetaan ja maksetaanko myöhästymisestä viivästyskorkoa
- onko summa arvonlisäverollinen.
Oikeudenkäyntimaksun maksaa lähtökohtaisesti asian vireille pannut kantaja (tuomioistuinmaksulain 6 §). Jos maksun on tarkoitus jäädä vastaajan maksettavaksi, kirjoita se sovintoon.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Sovinnon vahvistaminen tuomioistuimessa
Vireillä olevassa oikeudenkäynnissä tuomioistuin voi asianosaisten pyynnöstä vahvistaa sovinnon kirjallisella ratkaisulla. Sovinto voi koskea koko asiaa tai sen osaa, jossa sovinto on sallittu. Sovintoa ei vahvisteta, jos se on lain vastainen, selvästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta (oikeudenkäymiskaaren 20 luvun 1–3 §).
Jos sovinto koskee kaikkia vaatimuksia, käsittely päättyy sovinnon vahvistamiseen. Jos sovinto koskee vain osaa asiasta, oikeudenkäynti jatkuu muilta osin (20 luvun 4 §). Silloin kannattaa kirjoittaa, koskeeko kuluehto vain sovittua osaa vai ratkaistaanko kaikki kulut lopuksi yhdessä. Vahvistamista koskevaan ratkaisuun saa hakea muutosta samoin kuin tuomioon (20 luvun 5 §).
Sovinto tuomioistuimen ulkopuolella ja kanteen peruuttaminen
Riita voidaan sopia neuvottelemalla myös silloin, kun kanne on jo vireillä. Tällöin kantaja tavallisesti peruuttaa kanteensa. Kanteen peruuttanut asianosainen joutuu lähtökohtaisesti korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, jollei ole erityistä syytä määrätä toisin (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 7 §:n 2 momentti). Jos sovinnossa ei ole kuluehtoa, vastaaja voi vaatia kulujensa korvaamista.
Sovinnon sisältö ja siihen johtaneet olosuhteet voivat kuitenkin vaikuttaa kuluvastuuseen. Erityinen syy poiketa pääsäännöstä voi olla esimerkiksi se, että vastaaja on täyttänyt kantajan vaatimuksen kanteen vireilletulon jälkeen ja kantaja peruuttaa kanteensa tämän vuoksi. Tällöin kantaja on voinut saavuttaa oikeudenkäynnillä tavoittelemansa tuloksen. Pelkkä kanteen peruuttaminen ei kuitenkaan vapauta kantajaa kuluvastuusta. Ratkaisussa KKO 2019:59 korkein oikeus katsoi, ettei erityistä syytä poiketa peruuttajan kuluvastuusta ollut.
Kirjoita siksi sovintoon, että kantaja peruuttaa kanteen ja että kulut on sovittu, esimerkiksi niin, että kumpikin vastaa omistaan. Kun kantaja ilmoittaa peruutuksesta tuomioistuimelle, ilmoitukseen kannattaa liittää tieto siitä, että kuluista on sovittu.
Esimerkki: Kantaja vaatii 10 000 euroa. Osapuolet sopivat sähköpostilla, että vastaaja maksaa 6 000 euroa, ja kantaja peruuttaa kanteen. Kuluista ei sovita mitään, ja vastaaja vaatii 2 000 euron kulujaan peruutuksen perusteella. Kantaja voi vedota sovintoon, mutta yksi kuluehdon virke olisi estänyt koko riidan.
Sovittelun kulut
Riidan voi sopia myös tuomioistuinsovittelussa tai tuomioistuimen ulkopuolisessa sovittelussa. Osapuoli vastaa itse tuomioistuinsovittelusta hänelle aiheutuneista kustannuksista. Jos sovittelu ei johda sovintoon ja asia jatkuu oikeudenkäyntinä, sovittelun kuluja ei voi vaatia vastapuolelta. Sama koskee tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelun kuluja (laki riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa 27 §).
Jos haluat, että vastapuoli maksaa osan sovittelun kuluista, siitä on sovittava sovinnossa.
Jos sovintoa ei synny: sovintotarjouksen merkitys
Hylätty sovintotarjous voi vaikuttaa kuluihin, kun riita lopulta ratkaistaan tuomiolla. Kiinteistökaupan riidassa ostajat vaativat noin 107 000 euron hinnanalennusta mutta saivat 32 000 euroa. Myyjät olivat aiemmin tehneet 30 000 ja 50 000 euron sovintotarjoukset. Korkein oikeus otti tarjoukset huomioon, ja ostajat joutuivat korvaamaan osan myyjien kuluista (KKO 2022:56). Jos haluat juristin hoitavan riidan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Ratkaisu koski osavoittoa, jossa kumpikin pitää lähtökohtaisesti kulunsa, jollei ole syytä velvoittaa korvaamaan niitä osaksi (21 luvun 3 §). Siitä ei voi päätellä, että hylätty tarjous aina siirtäisi kuluvastuun.
Sovintotarjous voi sitoa tekijäänsä, ja sen oikea-aikainen hyväksyminen voi johtaa sitovan sopimuksen syntymiseen (oikeustoimilain 1 luvun 1–3 §). Jotta tarjouksesta on hyötyä myöhemmin:
- tee tarjous kirjallisesti ja yksilöi summa
- kerro, kattaako tarjous myös kulut, ja mihin asti se on voimassa
- säilytä tarjous ja vastapuolen vastaus
- tuo tarjous esiin tuomioistuimessa, kun kuluja käsitellään.
Esimerkki: Vastaaja tarjoaa kirjallisesti 15 000 euroa 30 000 euron vaatimukseen ja ehdottaa, että kumpikin maksaa omat kulunsa. Kantaja hylkää tarjouksen ja saa tuomiossa 14 000 euroa eli alle puolet vaatimastaan summasta. Tuomittu määrä jää myös sovintotarjousta pienemmäksi. Sovintotarjouksen hylkääminen voidaan ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen jakautumista arvioitaessa. Kantaja voi joutua vastaamaan omista kuluistaan ja korvaamaan osan vastaajan kuluista, mutta pelkkä sovintotarjouksen ja tuomitun määrän vertailu ei ratkaise kuluvastuuta. Tuomioistuin arvioi myös tarjouksen ehdot, voimassaoloajan ja asian kokonaisuuden (KKO 2022:56).
Oikeusturvavakuutus ja oikeusapu
Jos sinulla on oikeusturvavakuutus, tarkista ehdoista, miten sovinnon kuluehto vaikuttaa korvaukseen. Vakuutusehdot ratkaisevat, ja niissä on yleensä omavastuu ja enimmäiskorvaus. Sovinnosta kannattaa kertoa vakuutusyhtiölle ennen kuin allekirjoitat sen. Jos saat oikeusapua, kysy avustajaltasi ennen sopimista, miten kuluehto vaikuttaa omavastuuseesi.
Mitä juristi tekee?
Juristi laskee ennen sovintoneuvotteluja, paljonko kuluja on jo syntynyt ja paljonko niitä syntyisi pääkäsittelyyn asti. Hän arvioi, mitä voisit joutua maksamaan vastapuolelle, jos häviäisit, ja mitä saisit, jos voittaisit. Näiden lukujen perusteella hän laatii kirjallisen sovintotarjouksen, joka kattaa myös kulut. Kun sovinnosta on päästy yksimielisyyteen, juristi kirjoittaa kuluehdon ja loppuselvityslausekkeen ja huolehtii, että sovinto vahvistetaan tai kanne peruutetaan oikein. Jos sovintoa ei synny, hän esittää eritellyn kuluvaatimuksen ajoissa ja tuo aiemman sovintotarjouksen esiin kuluratkaisua varten. Juristi voi hoitaa käräjäoikeusriidan puolestasi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voiko sovinnon jälkeen vielä vaatia kuluja?
Jos sovinnossa on sovittu kuluista, sopimus ratkaisee asian. Jos kuluista ei sovittu ja käsittely on päättynyt sovinnon vahvistamiseen, kuluvaatimusta ei käytännössä voi enää esittää, koska se on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä (21 luvun 14 §). Tarkista siksi ennen vahvistamista, että kulut on käsitelty.
Kuka maksaa oikeudenkäyntimaksun, kun riita sovitaan?
Maksun maksaa lähtökohtaisesti asian vireille pannut kantaja. Sovinnossa voidaan sopia, että vastaaja korvaa sen kantajalle. Kirjoita maksu kuluehtoon, jos niin on tarkoitus.
Voiko tuomioistuin muuttaa sovittua kulusummaa?
Tuomioistuin vahvistaa sovinnon sellaisena kuin osapuolet ovat sen tehneet, eikä se arvioi sovittuja kuluja uudelleen. Sovintoa ei kuitenkaan vahvisteta, jos se on lain vastainen, selvästi kohtuuton tai loukkaa sivullisen oikeutta (20 luvun 3 §).
Saako tuomioistuinsovittelun kulut takaisin, jos asia myöhemmin voitetaan?
Ei. Sovittelusta aiheutuneita kuluja ei voi vaatia vastapuolelta samaa asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä, vaikka voittaisit (riita-asioiden sovittelusta annetun lain 27 §). Kulujen korvaamisesta voidaan kuitenkin sopia vastapuolen kanssa esimerkiksi sovintosopimuksessa. Jos et ole varma, kuka kulut maksaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa