Minilex - Lakipuhelin

Kuluvastuun jakaminen osittaisessa voitossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kun riita-asiassa vaatimus hyväksytään vain osittain tai osa vaatimuksista menestyy ja osa hylätään, oikeudenkäyntikuluja ei välttämättä määrätä kokonaan toisen osapuolen maksettaviksi. Lähtökohta on, että kumpikin pitää omat kulunsa, ellei ole syytä velvoittaa toista korvaamaan niitä osaksi. Jos hävitty osa on merkitykseltään vähäinen, voittajan tulee saada täysi korvaus (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §). Laissa ei ole prosenttikaavaa, vaan tuomioistuin arvioi kuluvastuuta kokonaisuutena. Myös aiempi sovintotarjous voi vaikuttaa ratkaisuun.
 

Pääsääntö ja osavoitto

Kun asia ratkeaa kokonaan toisen hyväksi, hävinnyt korvaa voittajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset kulut (21 luvun 1 §).

Moni riita päättyy kuitenkin niin, ettei kumpikaan voita kokonaan. Silloin sovelletaan osavoittoa koskevaa sääntöä.

Osavoitto voi syntyä kahdella tavalla:

  • Samassa asiassa on useita vaatimuksia, ja osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi. Esimerkiksi kantaja vaatii korvausta kahdesta eri virheestä ja voittaa vain toisen.
  • Yksi vaatimus hyväksytään vain osaksi. Esimerkiksi kantaja vaatii 20 000 euroa ja saa 12 000 euroa.

Laki kohtelee molempia pääosin samalla tavalla (21 luvun 3 §:n 1 ja 2 momentti).
 

Mitä laki sanoo

Osavoitossa kumpikin asianosainen vastaa lähtökohtaisesti omista oikeudenkäyntikuluistaan, ellei ole syytä velvoittaa toista korvaamaan osaa vastapuolen kuluista.

Laissa säädetään kahdesta tilanteesta, joissa voittaja voi saada täyden korvauksen:

  • Hävitty osa on merkitykseltään vähäinen. Silloin voittajan tulee saada täysi korvaus kuluistaan (21 luvun 3 §:n 1 momentti).
  • Vaatimuksesta hylätty osa koskee vain harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta kulujen määrään. Silloin täysi korvaus voidaan tuomita (3 §:n 2 momentti).

Harkinnanvarainen seikka voi olla esimerkiksi vahingon määrä, jonka tuomioistuin arvioi käytettävissä olevan näytön perusteella. Jos tuomioistuin arvioi vahingon määrän hieman vaadittua pienemmäksi eikä määrän arviointi ole sanottavasti lisännyt oikeudenkäyntikuluja, kantaja voi silti saada täyden korvauksen kuluistaan.
 

Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »

Mitä tuomioistuin katsoo

Tuomioistuin ei ratkaise kulujakoa pelkästään laskemalla, kuinka monta prosenttia kumpikin voitti. Laissa ei ole kaavaa, jonka mukaan 60 prosentin voitto tarkoittaisi 60 prosentin kulukorvausta. Arvioinnissa otetaan huomioon hävityn osan rahamäärän lisäksi sen merkitys riidassa ja se, mistä oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet.

Arvioinnissa merkitsee esimerkiksi:

  • mikä oli kunkin vaatimuksen taloudellinen ja oikeudellinen merkitys
  • mihin kysymyksiin oikeudenkäynti, todistelu ja kulut pääosin keskittyivät
  • olisiko oikeudenkäynti ollut lähes yhtä laaja ilman hävittyä osaa
  • oliko hävitty osa erillinen kysymys, joka vaati oman todistelunsa
  • oliko jompikumpi tehnyt sovintotarjouksen
     

Kuka korvaa ja kuinka paljon ovat kaksi eri kysymystä

Osavoitossa ratkaistaan ensin, kuka korvaa ja missä laajuudessa. Sen jälkeen arvioidaan, ovatko vaaditut kulut määrältään tarpeellisia ja kohtuullisia.

Korkein oikeus ratkaisi tapauksen, jossa työntekijä vaati entiseltä työnantajaltaan kahdeksaa työsuhdesaatavaa ja voitti vain kaksi niistä osittain, kun taas työnantajan vastakanne hyväksyttiin. Työnantaja oli hävinnyt vain vähämerkityksisen osan, joten se sai oikeuden täyteen korvaukseen kuluistaan. Korvattavien kulujen määrä kuitenkin alennettiin noin puoleen, koska palkkio oli huomattavan korkea vastaavien juttujen tavalliseen tasoon nähden (KKO 1997:195). Täysi kulukorvaus ei siis välttämättä tarkoita, että vastapuoli joutuu maksamaan kaikki vaaditut oikeudenkäyntikulut.
 

Sovintotarjous voi kääntää kuluvastuun

Osavoitossa tuomioistuin voi ottaa huomioon myös osapuolten tekemät sovintotarjoukset. Kiinteistökaupan riidassa ostajat vaativat noin 107 000 euron hinnanalennusta mutta saivat 32 000 euroa. Myyjät olivat aiemmin tarjonneet sovinnoksi 30 000 ja 50 000 euroa. Korkein oikeus otti tarjoukset huomioon osana kuluvastuun kokonaisarviointia ja velvoitti ostajat korvaamaan osan myyjien oikeudenkäyntikuluista. Korkein oikeus kuitenkin totesi, ettei 50 000 euron tarjousta voitu suoraan verrata tuomittuun hinnanalennukseen, koska tarjous koski myös mahdollisia myöhempiä vaatimuksia. Lisäksi tarjous oli voimassa vain lyhyen ajan (KKO 2022:56).

Ratkaisusta ei voi päätellä, että hylätty tarjous aina siirtää kuluvastuun. Se osoittaa kuitenkin, että kirjallinen ja yksilöity sovintotarjous on osa kuluriskin hallintaa.
 

Kolme erilaista tilannetta

Esimerkki 1: Kantaja vaatii 50 000 euroa sopimusrikkomuksesta ja lisäksi 1 000 euron perintäkuluja. Pääsaatava hyväksytään kokonaan, mutta perintäkulut hylätään. Hävitty osa on todennäköisesti merkitykseltään vähäinen, joten kantaja saa yleensä täyden korvauksen kuluistaan.

Esimerkki 2: Kantaja vaatii 40 000 euroa kahdesta eri rakennusvirheestä, 20 000 euroa kummastakin. Ensimmäiseen virheeseen perustuva vaatimus hyväksytään ja toinen hylätään. Molempien vaatimusten käsittely edellyttää erillistä asiantuntijatodistelua. Kumpikin osapuoli voittaa olennaisen osan asiasta, joten lähtökohtana on, että kumpikin vastaa omista kuluistaan, ellei ole syytä velvoittaa toista korvaamaan osaa vastapuolen kuluista.

Esimerkki 3: Kantaja vaatii vahingonkorvausta 30 000 euroa. Tuomioistuin katsoo vastaajan vastuulliseksi, mutta arvioi vahingon määräksi 25 000 euroa, koska tarkkaa näyttöä ei ole. Riita koski lähes kokonaan vastuuta, eikä määrän arviointi lisännyt kuluja juuri lainkaan. Kantajalle voidaan tuomita täysi korvaus kuluistaan.

Esimerkit ovat havainnollistavia. Lopputulos riippuu aina tuomioistuimen kokonaisarviosta.
 

Muut säännöt, jotka voivat muuttaa lopputulosta

  • Asianosainen, joka on velvollisuuden vastaisesti jäänyt pois, laiminlyönyt tuomioistuimen määräyksiä, esittänyt väitteen, jonka hän tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, tai pitkittänyt oikeudenkäyntiä, korvaa näin aiheuttamansa kulut riippumatta siitä, miten kulut muuten jaetaan (21 luvun 5 §).
  • Jos asia on ollut oikeudellisesti niin epäselvä, että hävinneellä on ollut perusteltu syy oikeudenkäyntiin, tuomioistuin voi määrätä, että kumpikin vastaa kuluistaan osaksi tai kokonaan itse (21 luvun 8 a §). Esimerkiksi KKO 2022:56:ssa asia ei ollut tällä tavalla epäselvä.
  • Kun asia on tullut vireille 1.5.2023 tai myöhemmin, tuomioistuimen tulee alentaa maksettavaksi tuomittavia kuluja, jos täysi korvausvelvollisuus olisi oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys huomioon ottaen kokonaisuutena arvioiden kohtuutonta (21 luvun 8 b §). Ennen sitä vireille tulleisiin asioihin sovelletaan vanhaa säännöstä, jonka mukaan alentaminen on mahdollista, jos korvausvelvollisuus olisi ilmeisen kohtuuton.
  • Jos useampi asianosainen on vastuussa samoista kuluista, he vastaavat niistä yhteisvastuullisesti. Kulut, jotka liittyvät vain yhtä asianosaista koskevaan asian osaan, tämä korvaa yksin (21 luvun 9 §). Jaosta päätetään vaadittaessa (21 luvun 11 §).
     

Erittele kulut vaatimuksittain

Kuluvaatimus on tehtävä ennen käsittelyn päättymistä, ja siinä on eriteltävä kulujen määrä ja perusteet (21 luvun 14 §). Osavoiton varalta kannattaa eritellä, mitkä toimenpiteet liittyivät mihinkin vaatimukseen. Jos esimerkiksi asiantuntijalausunto koski vain voitettua vaatimusta, se kannattaa näyttää erikseen. Silloin tuomioistuin voi kohdistaa korvauksen voitettuun osaan.
 

Osavoitto hovioikeudessa

Hovioikeudessa kuluvastuu määräytyy muutoksenhaun lopputuloksen perusteella (21 luvun 16 §). Jos valitus menestyy vain osittain, kulut voivat jäädä hovioikeusvaiheessa kummankin maksettaviksi. Näin kävi myös ratkaisussa KKO 1997:195. Riita-asiassa käräjäoikeuden ratkaisuun kohdistuvan valituksen käsittelyn jatkaminen hovioikeudessa edellyttää jatkokäsittelylupaa (oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 5 §). Pelkkä tyytymättömyys kuluratkaisuun ei siten takaa asian jatkokäsittelyä. Jos haluat juristin hoitavan riidan, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Mitä juristi tekee?

Juristi arvioi ennen kannetta, mitkä vaatimukset ovat vahvoja ja kannattaako heikkoja vaatimuksia esittää lainkaan. Heikko sivuvaatimus voi viedä täyden kulukorvauksen, jos sen käsittely vaatii omaa todistelua. Juristi arvioi, millainen sovintotarjous olisi perusteltu, ja huolehtii sen laatimisesta kirjallisesti, jotta tarjous voidaan tarvittaessa ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen jaossa. Oikeudenkäynnin lopussa hän erittelee kuluvaatimuksen vaatimuksittain ja perustelee, miksi hävitty osa on vähäinen tai kulujen kannalta merkityksetön. Jos vastapuoli voitti vain osittain, hän perustelee, miksi kulut pitäisi jakaa tai jättää kummankin vahingoksi. Juristi voi hoitaa käräjäoikeusriidan puolestasi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Saanko puolet kuluistani, jos voitin puolet?

Et välttämättä. Laissa ei ole prosenttikaavaa. Lähtökohta on, että kumpikin pitää kulunsa, ja tuomioistuin voi määrätä toisen korvaamaan osan, jos siihen on syytä. Arvioinnissa otetaan huomioon hävityn osan merkitys koko riidassa sekä se, mistä oikeudenkäyntikulut ovat aiheutuneet.

Voiko täyden korvauksen saada, vaikka osa vaatimuksista hylättiin?

Voi. Jos hävitty osa on vähäinen, voittajan tulee saada täysi korvaus. Täysi korvaus voidaan tuomita myös, kun hylätty osa koskee vain harkinnanvaraista määrää eikä se ole juuri lisännyt kuluja (21 luvun 3 §).

Voinko joutua maksamaan vastapuolen kuluja, vaikka voitin osan?

Voit. Tuomioistuin voi määrätä sinut korvaamaan osan vastapuolen kuluista esimerkiksi silloin, kun häviämäsi osa on ollut riidassa merkittävä ja sen käsittelystä on aiheutunut huomattavasti kuluja. Myös sovintotarjous voidaan ottaa huomioon, mutta sen vaikutus riippuu tarjouksen sisällöstä ja muista olosuhteista (KKO 2022:56).

Vaikuttaako oma käytökseni oikeudenkäynnissä kulujakoon?

Vaikuttaa. Jos olet pitkittänyt oikeudenkäyntiä tai esittänyt väitteen, jonka tiesit tai sinun olisi pitänyt tietää aiheettomaksi, korvaat näin aiheuttamasi kulut riippumatta siitä, miten kulut muuten jaetaan (21 luvun 5 §). Jos et ole varma, kuka kulut maksaa, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43

klo 8 - 19 • la–su 10 - 17

Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?

Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450

klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa