Rikoksen uhri voi hakea Valtiokonttorilta korvausta henkilövahingosta ja eräissä vakavissa rikoksissa kärsimyksestä, jos rikoksentekijä ei maksa tai on tuntematon. Tällaisia tilanteita sääntelee rikosvahinkolaki. Rikosvahinkolain rinnalla sovelletaan osittain vahingonkorvauslain säännöksiä. Omaisuusvahinkoja korvataan valtion varoista vain poikkeustilanteissa. Valtion korvauksesta vähennetään muun lain ja vakuutuksen perusteella saatava korvaus, mutta tekijältä tuleva korvaus vähennetään vain siltä osin kuin tekijä on sen todella maksanut. Korvausta on haettava kolmen vuoden kuluessa lainvoimaisesta tuomiosta tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta.

Korvausta valtion varoista suoritetaan pääsääntöisesti vain, jos rikos tehtiin Suomessa. Jos rikos tehtiin Suomen ulkopuolisessa valtiossa, korvaus rajoittuu vain henkilövahinkojen ja kärsimyksen hyvittämiseen. Silloin edellytetään lisäksi, että uhrin kotipaikka oli Suomessa ja hän oleskeli ulkomailla esimerkiksi työn tai opiskelun vuoksi. Muissa tapauksissa korvaus on harkinnanvaraista (rikosvahinkolain 3 §).

Valtion varoista maksettava korvaus on kuitenkin aina vain toissijaista. Tämä tarkoittaa sitä, että valtion varoista maksettavasta korvauksesta vähennetään se summa, jonka rikoksen uhri on saanut rikoksentekijältä. Se, joka on tehnyt rikoksen ja siten aiheuttanut vahingon, kantaa myös ensisijaisen vahingonkorvausvastuun. Valtion varoista maksettavasta summasta vähennetään myös muun lain tai vakuutuksen perusteella hakijalle maksettava korvaus, myös sellainen, johon hakija ilmeisesti on oikeutettu (rikosvahinkolain 19 §). Tällä tavalla uhri ei saa perusteettomasti korvausta useaan kertaan samasta vahingosta.

Rikoksen uhrille voidaan maksaa valtion varoista korvausta henkilövahingosta, eräissä rikoksissa kärsimyksestä sekä vain poikkeustilanteissa esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta. Uhrille suoritetaan myös kohtuullinen korvaus oikeudenkäyntikuluista, jos korvausasiaa on käsitelty tuomioistuimessa. Korvausta voidaan maksaa myös eräille muillekin tahoille kuin vain rikoksen uhrille. Esimerkiksi uhrin työnantajalle voidaan hyvittää palkanmaksua, jota työnantaja on suorittanut uhrille tämän ollessa työkyvyttömänä.

Korvauksen saamiseksi uhrin on ilmoitettava vahinkoa aiheuttaneesta rikoksesta poliisille. Jos rikosilmoitusta ei ole tehty eikä poliisi muutenkaan ole saanut tietää rikoksesta, korvausta voidaan maksaa vain poikkeuksellisesti. Korvausta on vaadittava kolmen vuoden sisällä siitä, kun korvausasiassa annettiin lainvoimaiseksi tullut tuomio. Jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, korvausta on vaadittava kymmenen vuoden kuluessa rikoksen tekemisestä. Erityisestä syystä korvausta voidaan hakea myöhemminkin (rikosvahinkolain 25 §). Korvaushakemus tehdään Valtiokonttorille, joka myöntää ja suorittaa korvauksen valtion varoista.
 

Tekijää ei tarvitse ensin yrittää periä

Uhrin ei tarvitse odottaa, maksaako rikoksentekijä korvauksen, eikä hänen tarvitse yrittää periä sitä ulosoton kautta ennen korvauksen hakemista Valtiokonttorilta. Jos rikosasia käsitellään tuomioistuimessa, uhrin tulee kuitenkin vaatia korvausta tekijältä oikeudenkäynnissä.

Rikoksentekijältä saatua korvausta vähennetään valtion korvauksesta vain siltä osin kuin sitä on tosiasiallisesti maksettu (rikosvahinkolain 19 §:n 2 momentti). Kun Valtiokonttori päättää maksaa korvausta, uhrin oikeus saada vahingonkorvausta vahingosta vastuussa olevalta siirtyy valtiolle enintään siltä osin kuin korvausta on päätetty maksaa. Valtio voi periä maksamansa korvauksen tekijältä lain edellytysten mukaisesti (rikosvahinkolain 31 §).

Vakuutuksen perusteella maksettavaa kuolemantapaussummaa ei vähennetä valtion korvauksesta (rikosvahinkolain 19 §:n 3 momentti).
 

Mitä valtion varoista korvataan?

Henkilövahingosta korvataan esimerkiksi sairaanhoitokulut, muut tarpeelliset kulut, ansionmenetys, kipu ja särky sekä tilapäinen ja pysyvä haitta. Lisäksi korvataan rikoksessa vahingoittuneet vaatteet ja tavanomaiset käyttöesineet (rikosvahinkolain 4 §). Läheisille voidaan korvata esimerkiksi hautauskulut ja elatuksen menetys (rikosvahinkolain 6 ja 8 §). Korvauserät määrätään pääosin vahingonkorvauslain perusteilla.

Kärsimystä korvataan vain kahdessa tilanteessa. Ensimmäinen on rikos, jolla on loukattu seksuaalista itsemääräämisoikeutta tai vapautta. Toinen on henkilökohtaisen koskemattomuuden erityisen vakava loukkaus, kuten tapon tai murhan yritys, törkeä pahoinpitely tai siihen rinnastettava rikos (rikosvahinkolain 9 §). Tavallisesta pahoinpitelystä ei siksi yleensä makseta kärsimyskorvausta valtion varoista, vaikka tuomioistuin olisi määrännyt tekijän maksamaan sitä.

Esinevahinko korvataan, jos sen aiheutti esimerkiksi vanki, tahdosta riippumatta laitokseen sijoitettu henkilö tai muu laissa mainittu henkilö (rikosvahinkolain 13 ja 14 §). Muuten korvaus on harkinnanvaraista. Se edellyttää, että vahinko on määrältään huomattava ja että sen syntyyn on vaikuttanut uhrin iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä johtunut avuttomuus (rikosvahinkolain 16 §). Tavallisen murron tai varkauden omaisuusvahinkoa ei siis yleensä korvata valtion varoista.
 

Paljonko korvausta voi saada?

Rikosvahinkolaissa säädetään korvausten enimmäismääristä, joita on tarkistettu valtioneuvoston asetuksella. Vuoden 2024 alusta sovellettavien määrien mukaan henkilövahingosta ja kärsimyksestä maksetaan saman vahinkotapahtuman perusteella yhteensä enintään 74 000 euroa. Enimmäismäärään ei lueta toistuvina suorituksina maksettavia ansionmenetys- ja elatuksenmenetyskorvauksia. Esinevahingosta ja taloudellisesta vahingosta maksetaan yhteensä enintään 37 000 euroa (rikosvahinkolain 10 ja 17 §).

Kärsimyskorvaus on enintään 4 300 euroa muun rikoksen perusteella, 11 400 euroa seksuaalirikoksen perusteella ja 19 500 euroa, jos seksuaalirikoksen uhri oli tekohetkellä alle 18-vuotias (rikosvahinkolain 9 §). Ansionmenetyskorvaus on enintään 180 euroa päivältä (rikosvahinkolain 5 §:n 1 momentti). Korvauksista tehdään 260 euron perusvähennys (rikosvahinkolain 20 §).

Rikosvahinkolain 48 §:n mukaan laissa säädettyjä rahamääriä tarkistetaan valtioneuvoston asetuksella kolmen vuoden välein rahanarvon muutosta vastaavasti. Korvaukseen sovellettava määrä riippuu kuitenkin myös rikoksen tekoajankohdasta: 1.1.2024 voimaan tulleita tarkistuksia ei sovelleta ennen tätä päivää tehtyihin rikoksiin.

Kivusta ja särystä sekä muusta tilapäisestä haitasta, pysyvästä haitasta ja kärsimyksestä maksettavien korvausten yhteismäärästä vähennetään 260 euron perusvähennys (rikosvahinkolain 20 §). Korvaukselle ei makseta korkoa (rikosvahinkolain 21 §). Korvausta voidaan kohtuuden mukaan sovitella, jos vahinkoa kärsinyt on myötävaikuttanut vahinkoon tai jos myös muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on ollut vahingon syynä. Laissa säädettyjä tiettyjä korvauksia ei kuitenkaan voida sovitella (rikosvahinkolain 22 §).

Rikosvahinkolain 5, 9, 10, 17 ja 20 §:ssä säädettyjä rahamääriä voidaan tarkistaa valtioneuvoston asetuksella lain 48 §:n nojalla. Tämän vuoksi pykälissä mainitut euromäärät eivät välttämättä vastaa kulloinkin sovellettavia korvausmääriä. Korvaukseen sovellettava määrä määräytyy myös rikoksen tekoajankohdan perusteella.
 

Esitä korvausvaatimus jo rikosasiassa

Jos rikosasia käsitellään tuomioistuimessa, esitä korvausvaatimuksesi siellä kokonaan. Valtiokonttori ei maksa korvausta uhrille, joka on laiminlyönyt sen, mitä hänen kohtuudella olisi pitänyt tehdä saadakseen korvausoikeutensa vahvistetuksi tuomiolla (rikosvahinkolain 23 §:n 2 momentti). Kun tuomio on annettu, Valtiokonttorin on otettava se päätöksensä perustaksi. Jos se poikkeaa tuomiosta hakijan vahingoksi, sen on ilmoitettava perusteet (rikosvahinkolain 30 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voitko saada korvausta.
 

Miten hakemus käsitellään?

Hakemus tehdään kirjallisesti Valtiokonttorille. Sen voi jättää myös Kelan paikallistoimistoon. Liitä mukaan tuomio tai, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, esitutkintapöytäkirja tai muu luotettava selvitys. Ilmoita myös muualta saamasi tai saatavissa oleva korvaus, esimerkiksi vakuutuksesta (rikosvahinkolain 26 §).

Valtiokonttori ratkaisee asian yleensä vasta, kun korvausvastuu on ratkaistu ensimmäisessä oikeusasteessa tai syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Jos syytettä ei ole nostettu kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun poliisi sai tiedon rikoksesta, asia voidaan ratkaista silti (rikosvahinkolain 27 §). Jos käsittely viivästyy sinusta riippumattomista syistä ja oikeutesi merkittävään korvaukseen on ilmeinen, voit vaatia ennakkokorvausta (rikosvahinkolain 28 §).

Hakemuksen tekemisen kulut korvataan kohtuullisina, jos sinulle on myönnetty oikeusapua tai määrätty oikeudenkäyntiavustaja rikosasiaan tai täytät oikeusavun taloudelliset edellytykset. Selvästi perusteettoman hakemuksen kuluja ei korvata (rikosvahinkolain 29 §).
 

Jos päätös ei tyydytä

Valtiokonttorin päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun sait päätöksen tiedoksi. Postitetun päätöksen katsotaan tulleen tietoon seitsemäntenä päivänä lähettämisestä, ellei muuta näytetä. Valitus toimitetaan Valtiokonttorille, joka voi itse korjata päätöksensä tai siirtää valituksen vakuutusoikeuteen (rikosvahinkolain 38 ja 38 a §). Vakuutusoikeuden päätöksestä ei voi enää valittaa. Jos myöhemmin saat uutta selvitystä evätystä tai liian pienestä korvauksesta, Valtiokonttorin on tutkittava asia uudelleen (rikosvahinkolain 40 §). Jos haluat juristin hoitavan asian, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
 

Mitä lakia sovelletaan?

Nykyistä rikosvahinkolakia (1204/2005) sovelletaan lähtökohtaisesti rikoksiin, jotka on tehty 1.1.2006 tai sen jälkeen. Ennen tätä ajankohtaa tehtyihin rikoksiin sovelletaan pääsääntöisesti aiempaa rikosvahinkolakia. Jos aiemman lain mukainen korvauksen hakuaika on pidempi kuin nykyisen lain mukainen hakuaika, noudatetaan kuitenkin pidempää hakuaikaa (rikosvahinkolain 50 §).

Kärsimyskorvausta ja perusvähennystä koskevia 1.3.2011 voimaan tulleita säännöksiä sovelletaan 1.3.2011 tai sen jälkeen tehtyihin rikoksiin. Korvausten euromäärät ja perusvähennys ovat sittemmin muuttuneet valtioneuvoston asetuksilla, joten sovellettava määrä määräytyy rikoksen tekoajankohdan perusteella.
 

Esimerkkejä

Esimerkki: Joudut törkeän pahoinpitelyn uhriksi. Tekijä tuomitaan maksamaan sinulle korvauksia, mutta hän on varaton. Voit hakea Valtiokonttorilta korvausta henkilövahingosta ja kärsimyksestä kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tuomio sai lainvoiman, eikä sinun tarvitse ensin yrittää periä tekijältä.

Esimerkki: Asuntoosi murtaudutaan ja televisio varastetaan. Valtion varoista ei yleensä korvata tätä vahinkoa, ellei kyse ole laissa mainitusta poikkeustilanteesta. Korvausta kannattaa hakea kotivakuutuksesta.

Esimerkki: Sinut pahoinpidellään kadulla, eikä tekijää löydetä. Asiaa ei käsitellä tuomioistuimessa. Voit hakea korvausta kymmenen vuoden kuluessa rikoksesta, kunhan rikos on ilmoitettu poliisille.

Milloin juristista on apua?

Juristi varmistaa, että korvausvaatimukset esitetään jo rikosoikeudenkäynnissä kattavasti, koska puutteellinen vaatimus voi rajoittaa valtion korvausta. Hän kokoaa lääketieteellisen ja taloudellisen selvityksen, arvioi, kuuluuko rikos kärsimyskorvauksen piiriin, ja selvittää, mitä vakuutuksesta saatavia korvauksia vähennetään. Juristi laatii hakemuksen Valtiokonttorille ja tarvittaessa valituksen vakuutusoikeuteen 30 päivän määräajassa. Oikeusapua saaneen hakijan hakemuskulut voidaan korvata. Juristi voi hoitaa henkilövahinkoasian puolestasi.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Saanko korvausta, jos en tehnyt rikosilmoitusta?

Yleensä et. Jos poliisi ei ole saanut tietää rikoksesta, korvausta maksetaan vain erityisestä syystä (rikosvahinkolain 23 §:n 1 momentti). Rangaistusvaatimuksen puuttuminen tai peruuttaminen ei kuitenkaan yleensä estä korvausta.

Vähennetäänkö kotivakuutuksen korvaus?

Vähennetään. Valtion korvauksesta vähennetään saman vahingon johdosta vakuutuksesta saatu korvaus ja myös korvaus, johon olet ilmeisesti oikeutettu (rikosvahinkolain 19 §). Hae siksi ensin korvaus omasta vakuutuksestasi ja ilmoita se Valtiokonttorille.

Voiko yritys saada korvausta?

Vain poikkeuksellisesti. Yritys voi saada korvausta työnantajana maksamastaan palkasta, enintään 125 euroa päivältä, sekä vapaudessa rangaistusta suorittavan aiheuttamasta esinevahingosta (rikosvahinkolain 1, 7 ja 14 §). Jos et ole varma, mistä korvausta kannattaa hakea, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.