Työtapaturma- ja ammattitautilakia sovelletaan lähtökohtaisesti 1.1.2016 tai sen jälkeen sattuneisiin työtapaturmiin. Tapaturmalla tarkoitetaan ulkoisesta tekijästä johtuvaa äkillistä ja odottamatonta tapahtumaa, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden. Työtapaturmana korvataan laissa säädetyt edellytykset täyttävä tapaturma, joka sattuu työssä tai muissa laissa määritellyissä olosuhteissa.

Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta, ellei laissa säädetty poikkeus sovellu. Korvauksen saaminen ei edellytä työnantajan tai muun henkilön tuottamusta eli huolimattomuutta.

Työssä sattuneena pidetään tapaturmaa, joka on sattunut työnteon yhteydessä. Työntekoon rinnastetaan myös esimerkiksi työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen ja työtehtävästä johtuva matkustaminen. Työtapaturmana voidaan korvata tietyin edellytyksin myös esimerkiksi tavanomaisella asunnon ja työpaikan välisellä matkalla sattunut tapaturma.

Vanhan tapaturmavakuutuslain mukaan työtapaturmana pidettiin nimenomaisesti myös tapaturmaa, joka sattui työntekijän yrittäessä varjella tai pelastaa työnantajansa omaisuutta taikka työtoimintansa yhteydessä ihmishenkeä. Nykyisessä työtapaturma- ja ammattitautilaissa ei ole vastaavaa erityissäännöstä. Näiden tilanteiden korvattavuutta arvioidaan nykyisin lain yleisten säännösten perusteella, erityisesti sen mukaan, onko tapaturma sattunut työnteon yhteydessä tai työstä johtuvaa työnantajan asiaa hoidettaessa.

Tapaturman seurauksena korvataan myös muun kuin työtapaturma- ja ammattitautilaissa tarkoitetun vamman tai sairauden olennainen paheneminen siltä osin kuin paheneminen johtuu tapaturmasta. Korvauksen määrää ja kestoa arvioidaan työtapaturma- ja ammattitautilain 19 §:n mukaisesti.

Korvausta ei makseta vahingosta, jonka työntekijä aiheuttaa itselleen tahallisesti. Työntekijän oma toiminta voi vaikuttaa korvaukseen myös muissa laissa säädetyissä tilanteissa.

Päivärahaa voidaan vähentää enintään puolella, jos tapaturman pääasiallisena syynä on esimerkiksi työntekijän alkoholin tai huumausaineen vaikutus, lääkeaineen väärinkäyttö, tahallinen tai törkeän huolimaton työturvallisuusmääräysten vastainen menettely, muu törkeä huolimattomuus tai rikollinen toiminta. Vähennyksen on oltava kohtuullinen (työtapaturma- ja ammattitautilain 61 §). Pelkkä työpaikan järjestysohjeen tai työsääntöjen rikkominen ei siten yksin riitä vähennyksen perusteeksi, vaan laissa säädettyjen edellytysten on täytyttävä.

Työtapaturman korvausasiaa varten työntekijän tulee ilmoittaa tapaturmasta työnantajalle viipymättä. Korvausasian vireille saattamista koskee pääsääntöisesti viiden vuoden määräaika tapaturman sattumispäivästä.

Lakia sovelletaan pääsääntöisesti työsuhteessa ja eräissä muissa työtapaturma- ja ammattitautilain 8 ja 9 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa tehtävään työhön. Tavalliset talkootyöt ja lähisukulaisten välinen tavanomainen auttamistyö jäävät yleensä lain soveltamisalan ulkopuolelle, jos työ ei täytä lain soveltamisedellytyksiä. Lakia voidaan soveltaa myös ulkomailla tehtävään työhön työtapaturma- ja ammattitautilain 14 §:ssä säädetyin edellytyksin.

Työtapaturma- ja ammattitautilakia ei sovelleta urheilemiseen (työtapaturma- ja ammattitautilain 12 §). Urheilijoiden tapaturma- ja eläketurvasta säädetään erikseen urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetussa laissa (276/2009).
 

Mitä lakia sovelletaan minkäkin ajankohdan tapaturmaan?

Ratkaisevaa on, milloin tapaturma sattui. Jos se sattui 1.1.2016 tai myöhemmin, korvaukseen sovelletaan työtapaturma- ja ammattitautilakia. Jos se sattui ennen 1.1.2016, korvauksen edellytyksiin ja määrään sovelletaan vanhaa tapaturmavakuutuslakia. Korvausasian vireilletuloa, käsittelyä ja muutoksenhakua koskevia uuden lain säännöksiä sovelletaan kuitenkin myös vanhoihin tapaturmiin (työtapaturma- ja ammattitautilain 286 §).
 

Ketä laki suojaa?

Laki koskee työsuhteessa ja laissa lueteltuja virkasuhteita, kuten valtion ja kunnan virkasuhteessa, työskenteleviä. Myös yhtiössä johtavassa asemassa oleva osakas rinnastetaan työntekijään, jos hänellä on yksin enintään 30 prosenttia tai perheenjäsentensä kanssa enintään 50 prosenttia osakkeista tai äänivallasta.

Laki ei koske:

• yrittäjää, joka voi ottaa itselleen vapaaehtoisen vakuutuksen (työtapaturma- ja ammattitautilain 10 §)
• maatalousyrittäjän työtä eikä apurahansaajan työtä, joista on omat lakinsa (työtapaturma- ja ammattitautilain 11 §).

Työnantajan on vakuutettava työntekijänsä. Vakuuttamisvelvollisuutta ei ole, jos työnantajan koko kalenterivuoden aikana maksamat työansiot ovat enintään 1 200 euroa (työtapaturma- ja ammattitautilain 3 §). Raja on vuoden 2014 tasossa, ja sitä tarkistetaan indeksillä.

Jos työnantaja on laiminlyönyt vakuuttamisen, korvaus ei silti jää saamatta: asian käsittelee Tapaturmavakuutuskeskus (työtapaturma- ja ammattitautilain 6 §). Jos on epäselvää, kuuluuko työ lain piiriin, Tapaturmavakuutuskeskus ratkaisee asian hakemuksesta (työtapaturma- ja ammattitautilain 7 §).
 

Mikä on tapaturma?

Tapaturma on ulkoisesta tekijästä johtuva äkillinen ja odottamaton tapahtuma, joka aiheuttaa työntekijälle vamman tai sairauden (työtapaturma- ja ammattitautilain 17 §). Tyypillisiä ovat liukastuminen, kaatuminen, putoaminen, isku tai puristuminen. Myös esimerkiksi palovamma, paleltuma, syövyttävän aineen aiheuttama vamma tai kaasun hengittäminen rinnastetaan tapaturmaan, jos altistus kesti enintään vuorokauden (työtapaturma- ja ammattitautilain 18 §).

Korvaus edellyttää todennäköistä lääketieteellistä syy-yhteyttä tapahtuman ja vamman välillä. Arvioon vaikuttavat erityisesti lääkärin löydökset, se, miten vahinko sattui, sekä aiemmat vammat ja sairaudet (työtapaturma- ja ammattitautilain 16 §). Täyttä varmuutta ei vaadita.

Jos tapaturma pahentaa vanhaa vaivaa, esimerkiksi selän tai olkapään rappeumaa, korvataan vain olennainen paheneminen tapaturman osuuden mukaan. Jos tapaturman osuus on vähäinen, pahenemista ei korvata. Pahenemista korvataan yleensä enintään kuusi kuukautta tapaturmasta. Aikaa voidaan jatkaa, jos toipuminen viivästyy pääasiassa hoidon odottamisen tai valitun hoitotavan vuoksi.

Laki korvaa myös:

• lihaksen tai jänteen äkillisen kipeytymisen yksittäisessä kuormittavassa työliikkeessä, esimerkiksi raskaassa nostossa, enintään kuuden viikon ajalta, ellei se johdu aiemmasta vammasta tai sairaudesta (työtapaturma- ja ammattitautilain 33 §)
• työtehtävän vuoksi kohdatun väkivallan seuraukset, ellei väkivallan pääasiallinen syy ole yksityiselämässä (työtapaturma- ja ammattitautilain 34 §)
• henkisen järkytysreaktion tietyin edellytyksin, esimerkiksi kun työntekijä on välittömästi osallisena vakavassa onnettomuudessa (työtapaturma- ja ammattitautilain 35 §).
   

Missä tilanteissa tapaturma on työtapaturma?

Tapaturma on työtapaturma, kun se sattuu (työtapaturma- ja ammattitautilain 20–24 §):

• työtä tehdessä; työhön rinnastetaan luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtävät, työstä johtuva työnantajan asian hoitaminen ja työtehtävästä johtuva matkustaminen (työtapaturma- ja ammattitautilain 21 §)
• työpaikan alueella esimerkiksi kahvihuoneessa tai pukuhuoneessa, kun toiminta liittyy tavanomaisesti työpaikalla oloon (työtapaturma- ja ammattitautilain 22 §)
• tavanomaisella kodin ja työpaikan välisellä matkalla; vähäinen poikkeama esimerkiksi päiväkotiin tai ruokakauppaan kuuluu matkaan (työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 1 kohta)
• tavanomaisella ruokailu- tai virkistystauolla työpaikan läheisyydessä (työtapaturma- ja ammattitautilain 23 §:n 2 kohta)
• työnantajan järjestämässä tai hyväksymässä työhön liittyvässä koulutus- tai virkistystilaisuudessa, työkykyä ylläpitävässä toiminnassa, tietyillä terveydenhuollon käynneillä, kuten työtapaturman vuoksi tehdyllä lääkärikäynnillä, ja matkoilla näihin (työtapaturma- ja ammattitautilain 24 §).

Jos matka katkeaa omaan asiointiin, joka ei ole vähäinen poikkeama, suoja ei yleensä jatku sen ajan. Esimerkiksi kauppakeskuksessa vietetty ilta ei ole työmatkaa.
 

Etätyö kotona

Kun teet työtä kotona, työpaikan aluetta, työmatkaa sekä ruokailu- ja virkistystaukoja koskevia sääntöjä ei sovelleta (työtapaturma- ja ammattitautilain 25 §). Kotona sattunut tapaturma on siksi työtapaturma vain, jos se sattui työnteon yhteydessä. Sama koskee työtä, jonka tekopaikkaa työnantaja ei ole määrännyt.
 

Ammattitauti ei ole tapaturma

Ammattitauti syntyy pitkäaikaisesta altistumisesta työssä, esimerkiksi melulle, pölylle tai kemikaaleille. Se on sairaus, joka on todennäköisesti pääasiallisesti aiheutunut altistumisesta fysikaaliselle, kemialliselle tai biologiselle tekijälle työssä (työtapaturma- ja ammattitautilain 26 §).
 

Esimerkkejä

Esimerkki: Liukastut aamulla jäisellä kadulla, kun viet lapsen päiväkotiin työmatkan varrella. Kyse on vähäisestä poikkeamasta matkareitiltä lasten päivähoidon vuoksi, joten tapaturma voidaan korvata työtapaturmana.

Esimerkki: Etätyöpäivänä kaadut keittiössä kahvia hakiessasi. Kotona tehtävässä työssä taukoja koskevaa sääntöä ei sovelleta. Korvattavuus riippuu siitä, katsotaanko tapaturman sattuneen työnteon yhteydessä, ja vakuutuslaitos voi pitää sitä vapaa-ajan tapaturmana.

Esimerkki: Nyrjäytät nilkan työnantajan järjestämissä pikkujouluissa tanssilattialla. Tapaturma voi olla työtapaturma, koska se sattui työnantajan järjestämään virkistystilaisuuteen kuuluvassa toiminnassa. Jos jatkat iltaa omalla porukalla toisessa paikassa, suoja ei ulotu siihen.

Mitä tehdä ja mihin mennessä?

• Ilmoita tapaturmasta työnantajalle heti, kun se on mahdollista (työtapaturma- ja ammattitautilain 110 §). Työnantaja ilmoittaa sen vakuutusyhtiölle.
• Hakeudu hoitoon ja kerro lääkärille, että vamma sattui työssä ja miten se tapahtui. Ensimmäisen käynnin merkinnöillä on usein suuri painoarvo.
• Jos työnantaja ei tee ilmoitusta, voit itse tehdä kirjallisen ilmoituksen työnantajan vakuutusyhtiölle (työtapaturma- ja ammattitautilain 112 §).
• Korvausasia on saatettava vireille vakuutuslaitoksessa viiden vuoden kuluessa tapaturmapäivästä. Myöhemminkin asian voi saattaa vireille, jos viivästys ei johdu sinusta ja tutkimatta jättäminen olisi kohtuutonta (työtapaturma- ja ammattitautilain 116 §).
• Jos korvaus evätään, voit valittaa tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivän kuluessa siitä, kun sait tiedon päätöksestä. Valitus toimitetaan päätöksen antaneelle vakuutuslaitokselle (työtapaturma- ja ammattitautilain 238 ja 241 §).

Säilytä ilmoitus työnantajalle, lääkärinlausunnot, kuvat tapahtumapaikasta ja todistajien yhteystiedot. Kirjoita tapahtumien kulku muistiin heti.
 

Työtapaturma ja muut korvaukset

Muun lain perusteella saatava korvaus ei vähennä työtapaturmakorvausta, ellei laissa toisin säädetä (työtapaturma- ja ammattitautilain 5 §). Jos loukkaannut työmatkalla kolarissa omaa autoasi ajaessasi, henkilövahinko korvataan ensin työtapaturmana. Oman auton liikennevakuutuksesta korvataan vain se osa, jota työtapaturmakorvaus ei kata (liikennevakuutuslain 36 §).
 

Milloin juristista on apua?

Juristista on hyötyä, kun vakuutuslaitos kiistää, että tapaturma sattui työssä, tai vetoaa vanhaan vammaan tai rappeumaan. Juristi selvittää, kuuluuko tilanne lain piiriin: onko kyse työsuhteesta, etätyöstä, työmatkan poikkeamasta tai työnantajan hyväksymästä tilaisuudesta.

Hän käy läpi potilasasiakirjat ja pyytää lääkäriltä lausunnon juuri siihen kysymykseen, johon päätös nojaa. Hän laatii valituksen ja valvoo valitusajan. Oikeusturvavakuutus voi kattaa osan kuluista, joten tarkista se ennen kuin asia etenee muutoksenhakuun.
 

Kysymyksiä ja vastauksia

Onko työpaikan pihalla kaatuminen työtapaturma?

Yleensä on, jos kuljit työpaikalla oloon tavanomaisesti liittyvässä toiminnassa, esimerkiksi autolta työpisteeseen. Ratkaisevaa on yhteys työpaikalla oloon, ei se, oliko työaika jo alkanut.

Olin juonut alkoholia, kun tapaturma sattui. Menetänkö kaiken korvauksen?

Et. Jos päihtymys oli tapaturman pääasiallinen syy, vain päivärahaa voidaan vähentää, enintään puolet. Sairaanhoidon kulut ja muut korvaukset eivät tällä perusteella vähene.

Olen yrittäjä. Kattaako laki minut?

Ei automaattisesti. Yrittäjä voi ottaa vapaaehtoisen tapaturmavakuutuksen. Jos olet osakeyhtiön johtavassa asemassa ja omistat enintään 30 prosenttia, sinut voidaan rinnastaa työntekijään.