» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Potilasvakuutus on lakisääteinen vakuutus, joka terveyden- tai sairaanhoitotoimintaa harjoittavalla yhteisöllä, säätiöllä ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla sekä terveydenhuollon ammattihenkilöitä työllistävällä työnantajalla on oltava (potilasvakuutuslain 6 §).
Potilasvakuutuksesta korvataan potilaalle terveyden- tai sairaanhoidon yhteydessä aiheutunut henkilövahinko, jos jokin potilasvakuutuslaissa säädetyistä korvausperusteista täyttyy. Henkilövahingolla tarkoitetaan terveydentilalle aiheutunutta haittaa, kuten vammaa tai sairautta. Vakuutuksesta ei korvata omaisuus- tai varallisuusvahinkoja, mutta niitä voidaan korvata yleisten vahingonkorvausoikeudellisten säännösten perusteella.
Potilas hakee korvausta Potilasvakuutuskeskukselta, joka käsittelee korvausasian myös silloin, kun vahingon aiheuttaneella hoitopaikalla ei ole ollut vaadittua vakuutusta. Vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyönyt toimija voidaan velvoittaa maksamaan vakuutusmaksua vastaava maksu ja laiminlyöntimaksu. Laiminlyöntimaksu voi olla enintään kolme kertaa vakuutusmaksua vastaavan maksun suuruinen (potilasvakuutuslain 19, 20 ja 22 §).
Potilasvakuutus kattaa Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon. Ulkomailla annettu hoito kuuluu vakuutuksen piiriin vain, jos hoidon järjestämisestä vastaava viranomainen on päättänyt järjestää ulkomailla vastuulleen kuuluvan, potilaan terveydentilan kannalta välttämättömän hoidon (potilasvakuutuslain 1 §:n 2 momentti).
Potilasvakuutuslaissa terveyden- ja sairaanhoidolla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka tehdään potilaan terveydentilan määrittämiseksi tai hänen terveytensä palauttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Toimenpiteessä on käytettävä lääketieteellistä menetelmää tai menetelmää, joka perustuu lääketieteeseen. Lisäksi toimenpiteen tulee olla terveydenhuollon ammattihenkilön tekemä tai tapahtua terveydenhuollon toimintayksikössä (potilasvakuutuslain 2 §:n 6 kohta).
Terveyden- ja sairaanhoitoon kuuluu myös lääkkeen toimittaminen apteekista silloin, kun lääke edellyttää lääkemääräystä. Myös ensihoitopalvelu kuuluu terveyden- ja sairaanhoidon piiriin.
Potilasvakuutuksen voi antaa vakuutusyhtiö, jolla on oikeus harjoittaa Suomessa vahinkovakuutusluokan 13 mukaista vakuutustoimintaa (potilasvakuutuslain 13 §:n 1 momentti). Potilasvakuutuslain mukaista vakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön on lisäksi kuuluttava Potilasvakuutuskeskukseen (laki Potilasvakuutuskeskuksesta 949/2019, 2 §).
Vakuutuksenantovelvollisuuden mukaan vakuutusyhtiö ei saa kieltäytyä antamasta potilasvakuutusta sitä pyytävälle terveyden- tai sairaanhoitotoiminnan harjoittajalle, jos vakuutus koskee toimintaa, jota yhtiöllä on oikeus vakuuttaa (potilasvakuutuslain 13 §:n 2 momentti).
Kenen on otettava potilasvakuutus?
Vakuuttamisvelvollisuus koskee toimintaa, ei ammattinimikettä (potilasvakuutuslain 6 §). Käytännössä vakuutus on oltava esimerkiksi hyvinvointialueella, yksityisellä lääkäriasemalla, hammaslääkäriasemalla ja työterveyshuollon palveluntuottajalla. Lisäksi vakuutus on oltava toiminimellä toimivalla lääkärillä, hammaslääkärillä, fysioterapeutilla tai muulla terveydenhuollon ammattihenkilöllä, joka hoitaa potilaita omaan lukuunsa. Jos ammattihenkilö toimii oman yhtiönsä kautta, vakuuttamisvelvollinen on yhtiö. Työsuhteessa olevan ammattihenkilön ei tarvitse ottaa omaa vakuutusta, koska vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla.
Vastikkeetonkin hoito vaatii vakuutuksen. Jos hoitoa annetaan maksutta, vakuuttamisvelvollisuus on ammattihenkilöllä itsellään, ellei toimintaa harjoiteta yhteisön tai säätiön lukuun, jolloin vakuutus on yhteisöllä tai säätiöllä (potilasvakuutuslain 6 §:n 2 momentti). Esimerkiksi järjestön ilmainen terveysneuvontapiste tarvitsee vakuutuksen, jos siellä terveydenhuollon ammattihenkilöt tekevät lääketieteeseen perustuvia toimenpiteitä.
Omaa vakuutusta ei tarvita, kun terveydenhuollon ammattihenkilö auttaa kiireellisen hoidon tarpeessa olevaa muualla kuin toimintayksikössä, esimerkiksi onnettomuuspaikalla tai lentokoneessa (potilasvakuutuslain 6 §:n 2 momentti). Näissä tilanteissa vahingon korvaa Potilasvakuutuskeskus (potilasvakuutuslain 22 §:n 3 momentti).
Kun toiminta laajenee esteettisiin toimenpiteisiin, kuten täyteaineinjektioihin, potilasvakuutuslain soveltuminen arvioidaan lain 2 §:n 1 momentin 6 kohdan a alakohdan mukaisen terveyden- ja sairaanhoidon määritelmän perusteella. Arvioinnissa merkitystä on sillä, käytetäänkö toimenpiteessä lääketieteellistä menetelmää tai lääketieteeseen perustuvaa käsittelyä ja suorittaako toimenpiteen terveydenhuollon ammattihenkilö tai tehdäänkö se terveydenhuollon toimintayksikössä. Pelkkä yrityksen toimiala tai palvelun nimi ei ratkaise lain soveltumista.
Tarvitsetko lakimiehen apua omassa asiassasi?
Pyydä tarjous lakipalvelusta »Mikä vakuutus vastaa vahingosta?
Vahinko korvataan siitä vakuutuksesta, joka oli voimassa, kun vahingon aiheuttanut hoito annettiin tai laiminlyönti tapahtui (potilasvakuutuslain 7 §). Jos vahinkoon ovat vaikuttaneet useat hoitopaikat, vastuu jaetaan vakuutusten kesken kunkin osuuden mukaan. Potilaan ei tarvitse selvittää tätä itse, koska jako tehdään järjestelmän sisällä.
Potilasvakuutuskeskus hoitaa korvaukset
Potilasvakuutuskeskus hoitaa kaikki potilasvakuutuslain mukaiset korvausasiat ja korvaa vahingot vakuutusyhtiön puolesta (potilasvakuutuslain 22 §). Keskus korvaa lisäksi vahingon, joka on sattunut:
- ammattihenkilön antaessa kiireellistä apua muualla kuin toimintayksikössä
- vakuuttamisvelvollisuutensa laiminlyöneen antaman hoidon yhteydessä.
Potilaalle tämä tarkoittaa kahta asiaa. Sinun ei tarvitse tietää, missä yhtiössä hoitopaikka on vakuutettu. Et myöskään jää ilman korvausta, jos hoitopaikalta puuttui vakuutus. Korvausvaatimus tehdään Potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun sait tai sinun olisi pitänyt saada tieto vahinkotapahtumasta ja sen seurauksesta, ja joka tapauksessa kymmenen vuoden kuluessa vahinkotapahtumasta. Myöhästynyt vaatimus voidaan käsitellä vain erityisestä syystä (potilasvakuutuslain 31 §). Voit pyytää maksuttoman selvityksen siitä, voitko saada korvausta.
Mitä seuraa, jos vakuutus puuttuu?
Vakuutuksen laiminlyönyt maksaa kahta maksua:
- Vakuutusmaksua vastaava maksu: kohtuullista vakuutusmaksua vastaava summa siltä ajalta, jolta vakuutus puuttui, kuitenkin enintään kuluvalta ja viideltä edelliseltä kalenterivuodelta (potilasvakuutuslain 19 §).
- Laiminlyöntimaksu: sen suuruuteen vaikuttavat laiminlyönnin kesto, tahallisuus ja toistuvuus sekä toiminnan laajuus (potilasvakuutuslain 20 §).
Potilasvakuutuskeskus tekee maksuista esityksen, ja Valtiokonttori määrää ne. Maksut voidaan jättää määräämättä vain erityisestä syystä. Valtiokonttorin päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen (potilasvakuutuslain 21 §).
Esimerkki: Fysioterapeutti toimii kaksi vuotta toiminimellä ilman potilasvakuutusta. Asiakas loukkaantuu hoidossa ja saa korvauksen Potilasvakuutuskeskukselta normaalisti. Fysioterapeutti joutuu yleensä maksamaan kahden vuoden vakuutusmaksua vastaavan maksun ja lisäksi laiminlyöntimaksun.
Voiko hoitopaikka rajata vastuutaan sopimuksella?
Ei potilasvakuutuksen osalta. Sopimusehto, joka poikkeaa potilasvakuutuslaista vahinkoa kärsineen vahingoksi, on mitätön (potilasvakuutuslain 3 §). Jos allekirjoitit ennen toimenpidettä lomakkeen, jossa luovut korvausvaatimuksista, se ei vie oikeuttasi potilasvakuutuksen korvaukseen. Jos haluat juristin hoitavan asian, voit pyytää maksuttoman ja sitomattoman tarjouksen.
Joutuuko hoitaja tai lääkäri maksamaan itse?
Yleensä ei. Kun Potilasvakuutuskeskus on maksanut korvauksen, se voi periä sen vahingon aiheuttaneelta. Yksityishenkilöltä, työntekijältä, virkamieheltä tai siltä, jonka vakuutuksesta vahinko korvattiin, se voi periä vain, jos vahinko aiheutettiin tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta (potilasvahinkolain 45 §). Tavallisesta virheestä vastaa siis vakuutus, ei ammattihenkilö.
Esimerkki: Lääkäri on työsuhteessa lääkäriasemalla ja tekee huolimattomuuttaan virheen, josta potilas saa korvauksen. Potilasvakuutuskeskus ei voi periä korvausta lääkäriltä eikä lääkäriasemalta, ellei vahinkoa aiheutettu tahallisesti tai törkeästä huolimattomuudesta.
Tavalliset virheet terveyspalvelun tarjoajalla
- Toiminimellä aloittava ammattihenkilö olettaa, että vastaanottotilan tarjoajan vakuutus kattaa hänetkin.
- Toiminta laajenee uusiin palveluihin, mutta vakuutusta ei päivitetä.
- Maksuton hoito, kuten vapaaehtoistyö, jätetään vakuuttamatta.
- Asiakkailta pyydetään vastuuvapauslausekkeita, jotka ovat potilasvakuutuslain vastaisina mitättömiä.
Milloin juristista on apua?
Terveyspalvelun tarjoajalle juristi selvittää, onko toiminta lain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa ja kuka on vakuuttamisvelvollinen esimerkiksi ammatinharjoittajan, vastaanoton ja yhtiön välisissä järjestelyissä. Jos vakuutus on puuttunut, juristi arvioi Potilasvakuutuskeskuksen esityksen ja Valtiokonttorin maksupäätöksen perusteet ja laatii tarvittaessa valituksen. Potilaalle juristi selvittää korvausperusteen, kokoaa potilasasiakirjat ja laatii korvausvaatimuksen hakuajan kuluessa. Juristi voi hoitaa potilasvahinkoasian puolestasi.
Kysymyksiä ja vastauksia
Voinko saada korvausta, jos hoitopaikalla ei ollut vakuutusta?
Voit. Potilasvakuutuskeskus korvaa vahingon samoin edellytyksin kuin vakuutetussa hoitopaikassa (potilasvakuutuslain 22 §:n 3 momentti). Haet korvausta normaalisti keskukselta.
Korvataanko potilasvakuutuksesta hoidossa rikkoutunut omaisuus?
Ei. Potilasvakuutuksesta korvataan vain henkilövahinko.
Tarvitseeko lääkäri oman potilasvakuutuksen, jos hän auttaa onnettomuuspaikalla?
Ei, jos kyse on kiireellisen hoidon tarpeessa olevalle annetusta avusta muualla kuin toimintayksikössä. Mahdollisen vahingon korvaa Potilasvakuutuskeskus.
Olen työsuhteessa sairaalassa. Tarvitsenko oman vakuutuksen?
Et työsuhteessa tekemääsi työhön, koska vakuuttamisvelvollisuus on työnantajalla. Jos teet lisäksi omaa vastaanottotyötä toiminimellä, tarvitset sitä varten oman vakuutuksen. Jos et ole varma, mistä korvausta kannattaa hakea, voit kysyä asiaa lakipuhelimesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa