- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työehtosopimus voi olla joko normaalisitova tai yleissitova.
Normaalisitova työehtosopimus
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa työnantajia ja yhdistyksiä, jotka ovat sitoutuneet työehtosopimukseen. Velvoitteet koskevat myös alayhdistyksiä ja niitä työnantaja- ja työntekijäjäseniä, jotka kuuluvat sitoutuneisiin yhdistyksiin. Velvollisuus työehtosopimuksen noudattamiseen voi perustua myös siihen, että sopimus on tehty koskemaan juuri kyseistä yritystä. Normaalisitovaa työehtosopimusta sovelletaan kaikkiin niihin työntekijöihin, jotka työskentelevät kyseisessä yrityksessä ja kuuluvat työehtosopimuksen soveltamisalaan
Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa siis ainoastaan niitä, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai jotka kuuluvat työehtosopimuksen solmineeseen järjestöön. Juuri tässä normaalisitovat työehtosopimukset poikkeavat yleissitovista työehtosopimuksista, jotka velvoittavat kaikkia sopimusalalla olevia työnantajia noudattamaan määräyksiä kaikkiin työntekijöihin.
Työehtosopimukset sovitaan lähtökohtaisesti tietyksi määräajaksi.
Työnantaja- ja ammattiliitot pitävät huolen normaalisitovan työehtosopimuksen määräysten noudattamisesta. Normaalisitova työehtosopimus eroaa yleissitovasta myös niin, että se sisältää työrauhavelvoitteen, jonka mukaan työntekijät eivät saa ryhtyä lakkoon, saartoon tai muuhun vastaavaan toimenpiteeseen, kun normaalisitova työehtosopimus on voimassa. Toisin kuin yleissitova työehtosopimus, normaalisitova velvoittaa siis molempia osapuolia.
Työehtosopimuksen rikkominen voi johtaa hyvityssakon maksamiseen. Hyvityssakkoa voidaan määrätä maksamaan, jos työehtosopimuksen rikkominen on tahallista tai sen asteista, ettei voida perustellusti vedota vilpittömään mieleen. Hyvityssakon määrää työtuomioistuin. Luethan lisää asiasta artikkelistamme "Työehtosopimuksen noudattamatta jättäminen".
Yleissitova työehtosopimus
Yleissitovien työehtosopimusten tarkoituksena on järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa työskentelevien työntekijöiden vähimmäistyöehtojen turvaaminen. Mikäli työnantaja tai työntekijä onkin järjestäytymätön, on työsuhteessa noudatettava kyseisellä alalla tai vastaavassa työssä voimassaolevan työehtosopimuksen vähimmäismääräyksiä. Samalla yleissitovuus tarkoittaa myös sitä, että kaikkien kyseisen alan työnantajien on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta, olivatpa he järjestäytyneitä työnantajaliittoon tai eivät. Kyseessä on yksipuolinen järjestelmä, jossa työnantaja ei ole oikeutettu mihinkään vastasuoritukseen, jossa työrauhavelvollisuus ei vallitse, toisin kuin silloin kun kyseessä on normaalisitovuus, ja josta työntekijälle ei aiheudu velvoitteita. Yleissitovassa työehtosopimuksessa lähtökohtana on sen pakottavuus, yksipuolinen velvoittavuus ja vähimmäisehtoluonne. Tätä tarkoitetaan, kun puhutaan työehtosopimuksen yleissitovuudesta.
Yleissitova työehtosopimus on kyseessä silloin, kun se on valtakunnallinen ja asianomaisella alalla edustettavana pidetty. Yleissitova työehtosopimus on solmittu työnantaja- ja työntekijäliittojen välillä. Se velvoittaa ainoastaan työnantajia, jolloin sen noudattamisvelvoite on yksipuolinen. Siten yleissitovan työehtosopimuksen määräykset eivät sido työntekijöitä, vaikka he olisivat järjestäytyneitä työehtosopimuksen osapuolena olevaan työntekijäliittoon, sillä yleissitovuuden vaikutukset ulottuvat nimenomaan järjestäytymättömään työnantajaan. Työnantajan tulee noudattaa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työntekijöidensä työsuhteiden vähimmäismääräyksinä työsuhteen alusta asti siitä huolimatta, ovatko työntekijät joko toistaiseksi voimassa olevassa tai määräaikaisessa työsopimussuhteessa työnantajaan.
Yleissitova työehtosopimus vahvistetaan työehtosopimusten yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa, sillä se ei ole työmarkkinajärjestöjen välisen sopimuksen automaattien seuraus. Yleissitovuuden ensimmäinen edellytys on siten sopimuksen valtakunnallisuus. Siten työehtosopimus ei saa olla alueellisesti rajattu millään tavalla. Toinen edellytys on, että sopimus on voimassa asianomaisella alalla. Kolmas edellytys on työehtosopimuksen edustavana pidettävyys. Valtakunnallista työehtosopimusta voidaan pitää edustavana, kun kaikista asianomaisen alan työntekijöistä noin 50% työskentelee sellaisten työnantajien palveluksessa, jotka ovat lain mukaan sidottuja kyseiseen työehtosopimukseen. Kun yleissitovan työehtosopimuksen kolme edellytystä täyttyvät yhtä aikaisesti ja yleissitovuus on vahvistettu, yleissitovalla työehtosopimuksella on siinä tarkoitetulla alalla pakottava ja automaattinen vaikutus vahvistamislautakunnan tekemän päätöksen jälkeen. Yleissitova työehtosopimus on voimassa yleissitovana niin kauan, kunnes vahvistamislautakunta, tai valituksen johdosta työtuomioistuin, päättää toisin.
Voi tulla tilanteita, joissa on kilpailevia työehtosopimuksia. Normaalisitova työehtosopimus pääsääntöisesti syrjäyttää yleissitovan työehtosopimuksen. Jos alalle ei ole vahvistettu yleissitovaa työehtosopimusta, noudatetaan työsuhteissa viimeisenä vaihtoehtona muita työsopimuslain työsuhdetta säänteleviä määräyksiä, kuten esimerkiksi työntekijälle kohtuullista vähimmäispalkkaa koskevaa säännöstä.
Jos sinulla on vielä kysyttävää liittyen työehtosopimuksen sitovuuteen, ota yhteyttä asiantunteviin lakimiehiimme.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Voit lukea lisää työehtosopimusten sitovuudesta muista niitä koskevista artikkeleistamme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa