- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työehtosopimus on työntekijäyhdistyksen ja työnantajayhdistyksen sopimus työntekijöiden työnteon ehdoista. Sopimus turvaa työntekijöille työsuhde-etuja, mutta samalla sen tavoitteena on turvata työrauha. Silloin kun työehtosopimus tulee noudatettavaksi työehtosopimuslain perusteella, sen noudattamiseen liittyy työpaikalla työrauhavelvollisuus. Tätä velvollisuutta ei ole, jos työehtosopimusta noudatetaan työpaikalla yleissitovuuden perusteella. Tämä on ainoa keino, jolla Suomessa on rajoitettu työtaistelujen toimintavapautta.
Yksittäiselle työntekijälle ei voida asettaa työrauhavelvoitetta. Työntekijöiden yhdistys voi kuitenkin joutua vastuuseen myös yksittäisten työntekijöiden käyttäytymisestä, jos se on laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa heidän käyttäytymistään.
Silloin kun työehtosopimus ei ole voimassa, myöskään työrauhavelvollisuutta ei ole. Työehtosopimuksen umpeennuttua molemmilla osapuolilla onkin halutessaan oikeus ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimusneuvotteluiden jouduttamiseksi.
Passiivinen ja aktiivinen työrauhavelvollisuus
Työpaikalla työrauhavelvollisuus esiintyy niin aktiivisena kuin myös passiivisenakin. Passiivinen työrauhavelvollisuus koskee esimerkiksi työehtosopimukseen sidottuja työnantajia, työnantajien yhdistyksiä ja työntekijöiden yhdistyksiä. Passiivisen työrauhavelvollisuuden mukaan edellä mainitut ovat velvollisia välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksityiseen määräykseen. Passiivinen työrauhavelvollisuus kieltää siis työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisen, kun taas aktiivinen työrauhavelvollisuus on eräänlaista yhdistysten valvontavelvollisuutta
Aktiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa työehtosopimuslain sisältämää määräystä työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuudesta pitää huolta, että niiden jäsenet eivät ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Aktiivinen työrauhavelvollisuus tunnetaan myös nimellä valvontavelvollisuus.
Sallitut ja kielletyt työtaistelutoimenpiteet
Työehtosopimuksen voimassa ollessa, eli kun noudatettavana on työrauhavelvollisuus, siihen sidotut työnantajat ja yhdistykset eivät saa ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat noudatettavaan työehtosopimukseen. Virkaehtosopimuksiin liittyy hyvin vastaava säännös, jonka lisäksi työntekijöitä koskee myös yksilöllinen työrauhavelvollisuus silloin kun virkaehtosopimus on voimassa.
Kysymys on kielletystä työtaistelutoimenpiteestä, jos toimella pyritään muuttamaan tai kumoamaan jokin työehtosopimuksen ehto. Lisäksi työehtosopimuslakia vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat kiellettyjä. Sen sijaan työtaistelutoimenpide voi olla sallittu, jos se kohdistuu täysin sopimuksen ulkopuoliseen tahoon. Tällainen toimi voi olla esimerkiksi poliittinen työtaistelu tai myötätuntotyötaistelu. Jotta myötätuntotaistelutoimenpide olisi sallittu, ei myötätuntotaistelutoimenpiteillä kuitenkaan saa edes välillisesti yrittää vaikuttaa omaan työehtosopimukseen. Myötätuntotaistelutoimenpiteellä tarkoitetaan siis toisen työntekijäryhmän työtaistelun tukemista. Poliittisina työtaistelutoimenpiteinä voidaan pitää esimerkiksi mielenosoitusluonteisia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat poliittisiin päättäjiin, kuten eduskuntaan. Poliittisillakaan työtaistelutoimenpiteillä ei kuitenkaan saa pyrkiä edes välillisesti vaikuttamaan omaan työehtosopimukseen.
Työtaistelutoimenpide on kollektiivinen toimenpide eli henkilöjoukon suorittama toimenpide, jolla pyritään tietyn tarkoituksen toteuttamiseen painostuksen tai uhkan avulla. Lähtökohtaisesti työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty.
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Työrauhavelvollisuuden rikkomisen arvioinnin kannalta on tärkeää kohdistumisen arviointi. Kohdistumisella tässä yhteydessä tarkoitetaan sitä, että työtaistelutoimenpiteellä pyritään kumoamaan tai muuttamaan jokin työehtosopimuksen sisältämä yksittäinen määräys. On katsottu, että kohdistumiseen riittää, että vastapuolta yritetään saada soveltamaan sopimuksen määräystä todellakin toisin, kuitenkin ilman sopimustasoisten muutoksien tekemistä. Kohdistumisessa voi olla kyse myös määräyksen rikkomisesta.
Työtaistelutoimenpiteillä on aina tarkoitus ja syy. Kun arvioidaan kohdistumista, todellinen syy ei ole ratkaiseva, vaan sillä on enemmän merkitystä, mitä toimenpiteellä pyritään tosiasiallisesti toteuttamaan. Oikeuskäytännön mukaan yleisin työtaistelutoimenpiteiden kohde on ollut työnantajan työnjohto-oikeutta koskeva sopimusmääräys. Jotta toimen voidaan olettaa kohdistuvan sopimukseen, ei työtuomioistuimen mukaan edellytetä konkreettisten vaatimusten esittämistä vastapuolelle. Siten esimerkiksi työntekijäpuolen työnantajan toimintaan kohdistama mielenilmaus tai muu vastaava toimenpide ilman esitettyjä vaatimuksia on oikeuskäytännössä lähes poikkeuksetta tulkittu työehtosopimukseen kohdistuvaksi.
Hyvityssakko
Hyvityssakko on erityinen korvaus, joka voidaan tuomita eräänlaisena rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös siinä tilanteessa, jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo velvollisuuden valvoa yhdistysten jäsenten osalta työehtosopimuksen noudattamista. Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi vahingonkorvauksen sijasta ja se on sidottu euromääräiseen ylärajaan
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Normaalisitova työehtosopimus turvaa työrauhan.
Varoitukset
- Työrauhan laiton rikkominen on rangaistavaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa