- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Silloin kun työehtosopimusta noudatetaan työehtosopimuslain nojalla, siihen liittyy velvoittava työrauhavelvoite. Työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Yleinen työrauhavelvollisuus vaatii työehtosopimukseen sidottuja yhdistyksiä ja työnantajia pidättäytymään sellaisista työtaistelutoimenpiteistä, joilla pyritään muuttamaan tai kumoamaan työehtosopimuksen ehtoja. Silloin kun työehtosopimuksen noudattaminen perustuu yleissitovuuteen, työrauhavelvollisuutta ei ole. Yleinen työrauhavelvollisuus tavataan jakaa aktiiviseen ja passiiviseen työrauhavelvollisuuteen.
Passiivinen työrauhavelvollisuus
Passiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa velvollisuutta pidättäytyä kielletyistä työtaistelutoimenpiteistä. Velvollisuus ei kuitenkaan koske yksittäisiä työntekijöitä, sen sijaan työehtosopimuksen solmineita työntekijöiden ja työnantajien yhdistyksiä ja työehtosopimukseen sidottuja työnantajia se velvoittaa.
Aktiivinen työrauhavelvollisuus
Aktiivinen työrauhavelvollisuus puolestaan tarkoittaa työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuutta valvoa, että niiden alapuoliset yhdistykset, työnantajat tai työntekijät eivät ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin sinä aikana, kun työehtosopimus on voimassa. Vaikka työrauhavelvollisuus ei koskekaan yksittäisiä työntekijöitä, työntekijöiden yhdistys voi joutua heidän käyttäytymisestään vastuuseen sillä perusteella, että se on laiminlyönyt velvollisuutensa estää kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin ryhtymisen.
Kun työehtosopimus ei ole voimassa, myöskään työrauhavelvollisuutta ei ole. Silloin lakkoilu ja muut työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja painostustoimia uuden työehtosopimuksen solmimisen vauhdittamiseksi.
Työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle jäävät asiat
Työrauhavelvollisuus ei koske kuitenkaan yksittäisiä työntekijöitä. Työrauhavelvollisuus sitoo tahoja, jotka ovat laatineet tai liittyneet myöhemmin työehtosopimukseen, mutta yksittäiset työntekijät jäävät työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle. Siten esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, liitot ja yhdistykset ovat työrauhavelvollisuuteen sidottuja. Tämän vuoksi rikotun työrauhan palauttaminen on välillä hankalaa, sillä työrauhavelvollisuus ei sido yksittäisiä työntekijöitä.
Sallittuina työtaistelutoimenpiteinä on yleisesti pidetty poliittisia ja myötätuntotaisteluja. Ne ovat siis sallittuja myös silloin, kun on voimassa oleva työehtosopimus. Näiden kahden sallittavuus johtuu siitä, että ne eivät kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen.
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Hyvityssakko on erityinen korvaus, joka voidaan tuomita eräänlaisena rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös siinä tilanteessa, jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo velvollisuuden valvoa yhdistysten jäsenten osalta työehtosopimuksen noudattamista.
Hyvityssakko voidaan siten määrätä sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi vahingonkorvauksen sijasta ja se on sidottu euromääräiseen ylärajaan. Jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, hyvityssakko tuomitaan vahingon kärsineen hyväksi, mikäli omaisuusvahinkoa on syntynyt. Jos vahinkoa ei ole syntynyt tai sitä ei ole vaadittu korvattavaksi, hyvityssakko tuomitaan sen hyväksi, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yleinen työrauhavelvollisuus voidaan jakaa kahteen osaan: aktiivinen sekä passiivinen työrauhavelvollisuus.
- Luethan myös kattavammat artikkelimme aktiivisesta sekä passiivisestä työrauhavelvollisuudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa