Minilex - Lakipuhelin

Aktiivinen työrauhavelvollisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Mitä tarkoittaa aktiivinen työrauhavelvollisuus?

Työrauhavelvollisuus käsittää kaksi muotoa. Toista nimitetään aktiiviseksi ja toista passiiviseksi työrauhaksi. Aktiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa työehtosopimuslain sisältämää määräystä työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuudesta pitää huolta, että niiden jäsenet eivät ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Aktiivinen työrauhavelvollisuus tunnetaan myös nimellä valvontavelvollisuus. Vastakohtaisesti passiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa työehtosopimuslain sisältämää kieltoa olla ryhtymättä työtaistelutoimenpiteisiin. 

Aktiivinen työrauhavelvollisuus velvoittaa siis työehtosopimukseen sidottuja yhdistyksiä valvomaan, etteivät niiden alapuoliset yhdistykset, työntekijät tai työnantajat ryhdy työtaistelutoimenpiteisiin aikana, jolloin työehtosopimus on voimassa. Aktiivisen työrauhavelvollisuuden velvoittamat yhdistykset voivat olla sopimukseen osallisina sidottuja yhdistyksiä taikka niiden alayhdistyksiä. Valvontavelvollisia työntekijäpuolella ovat useasti työehtosopimuksen solmineet liitot sekä niiden alaiset ammattiosastot. Yläyhdistyksellä on velvollisuus valvoa välittömästi alayhdistyksensä ja sen jäsenten toimintaa, mutta myös alayhdistyksen alaisia jäsenyhdistyksiä ja niiden jäseniä.

Luottamusmiestä pidetään ammattiosaston sellaisena edustajana, jonka laiminlyönneistä ja teoista vastaa ammattiosasto. Luottamusmiehen pysyessä passiivisen tilanteessa, jossa työntekijät käyvät kiellettyä työtaistelua, todetaan yhdistyksen rikkoneen aktiivista työrauhavelvollisuuttaan.

Samaan tapaan ammattiosastot ja liitot ovat vastuussa edustajiensa ja toimihenkilöidensä menettelystä. Työtaistelun puhjettua yhdistyksen toimihenkilöiden laiminlyödessä velvollisuutensa ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin työrauhan turvaamiseksi, tuomitaan yhdistys hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden eli aktiivisen työrauhavelvollisuuden laiminlyönnistä.

Miten työrauhavelvollisuus toteutuu?

Työehtosopimuksen voimassaolon aikana kaikki kyseiseen työehtosopimukseen kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kiellettyjä. Työrauhavelvollisuuteen liittyy työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuus valvoa, etteivät niiden jäsenet ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Siten esimerkiksi lakkoon ryhtyminen on pääsääntöisesti kiellettyä. Työtaistelutoimenpide kohdistuu kielletyllä tavalla työehtosopimuksen yksittäiseen määräykseen, jos sen tarkoituksena on kumota tai muuttaa määräystä. Se että toimi luetaan työtaistelutoimenpiteeksi ei vaadi määräyksen muuttumista tai kumoutumista, vaan jo se on riittävää, että vastapuoli yritetään pakottaa soveltamaan kyseessä olevaa määräystä toisella tavalla. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työtaistelutoimenpiteen avulla työnantaja yritetään pakottaa maksamaan korkeampia palkkoja kuin on normeiksi määritelty työehtosopimuksessa. Toinen yleinen työtaistelun aihe on työehtosopimuksen määräys työnantajan oikeudesta työn johtamiseen ja valvomiseen.

Työehtosopimuksen ulkopuolisiin asioihin kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat kuitenkin sallittuja. Tällaisia ovat muun muassa työtaistelutoimenpiteet jotka on toimitettu sopimuksettomassa tilassa, sillä ne eivät kohdistu työehtosopimukseen yllä kielletyllä tavalla.

Yksittäiselle työntekijälle ei voida asettaa työrauhavelvollisuutta, eikä siten myöskään velvollisuutta valvoa työrauhan noudattamista. Työntekijöiden yhdistys sen sijaan voi joutua vastuuseen aktiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta tapauksissa, joissa se on esimerkiksi laiminlyönyt velvollisuutensa valvoa tai puuttua lakkotoimiin riittävän tehokkaasti.

Mitä työrauhavelvollisuuden rikkomisesta seuraa?

Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyönnistä voidaan määrätä hyvityssakko.

Varoitukset

- Laittomista työtaistelutoimenpiteista voidaan tuomita hyvityssakkoon.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]