- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta työehtosopimuslain nojalla, sopimuksen noudattamiseen liittyy myös osapuolia velvoittava työrauhavelvollisuus. Niissä tapauksissa, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella, työrauhavelvoitetta ei kuitenkaan ole.
Työehtosopimuksissa on paljon täydentäviä määräyksiä sellaisista asioista, joista ei ole säädetty laissa. Velvollisuus noudattaa työehtosopimusta perustuu joko työehtosopimuslakiin tai työsopimuslakiin. Silloin kun yksittäinen työnantaja kuuluu jäsenenä työnantajayhdistykseen, joka on solminut työntekijäpuolen yhdistyksen kanssa työehtosopimuksen siitä työstä, jota työnantaja teettää, työnantaja tulee sidotuksi työehtosopimukseen työehtosopimuslain perusteella. On myös mahdollista, että velvollisuus työehtosopimuksen noudattamiseen perustuu työnantajan itsensä työntekijöiden yhdistyksen kanssa solmimaan työehtosopimukseen. Järjestäytyneiden työnantajien ja työntekijöiden on siis noudatettava kyseisen työehtosopimuksen määräyksiä. Tällöin työehtosopimuksen noudattamiseen liittyy työrauhavelvoite.
Työehtosopimuslain kahdeksas pykälä sisältää määräyksen työrauhavelvollisuuden noudattamisesta. Siinä kielletään välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat
työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai edes johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Työehtosopimuksen sisältöön kohdistuva toimenpide voi kohdistua esimerkiksi maksettavaan palkkaan tai työaikaan. Sopimukseen sidotut yhdistykset ovat sitä paitsi velvolliset huolehtimaan siitä, että myöskin niiden alaiset yhdistykset, työnantajat ja työntekijät, joita sopimus koskee, välttävät sellaisia taistelutoimenpiteitä eivätkä muutoinkaan riko työehtosopimuksen määräyksiä.
Lain säännöksen mukaan sopimukseen sidotut yhdistykset ja työnantajat eivät siis saa työehtosopimuksen voimassaolon aikana siis ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on pyrkiä muuttamaan tai kumoamaan työehtosopimuksen määräyksiä.Se että toimi luetaan työtaistelutoimenpiteeksi ei vaadi määräyksen muuttumista tai kumoutumista, vaan jo se on riittävää, että vastapuoli yritetään pakottaa soveltamaan kyseessä olevaa määräystä toisella tavalla. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työtaistelutoimenpiteen avulla työnantaja yritetään pakottaa maksamaan korkeampia palkkoja kuin on normeiksi määritelty työehtosopimuksessa. Toinen yleinen työtaistelun aihe on työehtosopimuksen määräys työnantajan oikeudesta työn johtamiseen ja valvomiseen.
Työrauhavelvollisuus asettaa myös edellä mainitun mukaisesti esimerkiksi työntekijäyhdistyksille velvollisuuden valvoa, etteivät sen jäsenet aloita kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä. Kun työehtosopimuksen voimassaolo päättyy, myöskään työrauhavelvollisuutta ei enää ole.
Aktiivinen ja passiivinen työrauhavelvoite
Työrauhavelvoite voidaan jakaa aktiiviseenja passiiviseen velvoitteeseen.Aktiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa työehtosopimuslain sisältämää määräystä työehtosopimukseen sidottujen yhdistysten velvollisuudesta pitää huolta, että niiden jäsenet eivät ryhdy kiellettyihin työtaistelutoimenpiteisiin. Aktiivinen työrauhavelvollisuus tunnetaan myös nimellä valvontavelvollisuus. Vastakohtaisesti passiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa työehtosopimuslain sisältämää kieltoa olla ryhtymättä työtaistelutoimenpiteisiin. Molemmat siis tarkoittavat eri asioita.
Sallitut työtaistelutoimenpiteet
On olemassa myös sallituiksi kutsuttuja työtaistelutoimenpiteitä. Työehtosopimuksen ulkopuolisiin asioihin kohdistuvat työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja. Tällaisia ovat muun muassa työtaistelutoimenpiteet jotka on toimitettu sopimuksettomassa tilassa, sillä ne eivät kohdistu työehtosopimukseen yllä kielletyllä tavalla. Poliittiset työtaistelutoimenpiteet ja myötätuntotyötaistelutoimenpiteet voivat siis olla sallittuja myös työrauhavelvollisuuden aikana. Poliittiset ja myötätuntotyötaistelutoimenpiteet ovat toimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan kokonaan muihin tahoihin kuin omaan työmarkkinavastapuoleen. Tämän vuoksi ne ovat sallittuja.
Hyvityssakko
Hyvityssakko on erityinen korvaus, joka voidaan tuomita eräänlaisena rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös siinä tilanteessa, jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo velvollisuuden valvoa yhdistysten jäsenten osalta työehtosopimuksen noudattamista. Työehtosopimuslaissa on säädetty hyvityssakon enimmäismäärästä; työnantaja voidaan tuomita maksamaan enintään 23 500 euron ja työntekijä enintään 230 euron hyvityssakko.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Työehtosopimuslain kahdeksas pykälä sisältää määräyksen työrauhavelvollisuuden noudattamisesta.
- Tutustuthan tarkemmin artikkeleihimme hyvityssakosta, sallituista työtaistelutoimenpiteistä ja aktiivisesta ja passiivisesta työrauhavelvoitteesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa