- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Työehtosopimuksia on kahdenlaisia: normaalisitovia ja yleissitovia. Työehtosopimuksen sitovuus vaikuttaa siihen, ketä työehtosopimus sitoo ja millä perusteilla. Voit lukea lisää normaalisitovasta työehtosopimuksesta toisesta artikkelistamme.
Yleissitovien työehtosopimusten ideana on se, että ne sitovat myös järjestäytymättömiä työnantajia. Järjestäytymättömät työnantajat ovat sellaisia, jotka eivät ole sidottuja mihinkään normaalisitovaan työehtosopimukseen. On katsottu, että myös järjestäytymättömien työnantajien alaisuudessa työskentelevien työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi on tärkeää, että myös tällaisia työnantajia velvoittavat jotkin yleisesti noudatettavat ehdot. Yleissitovat työehtosopimukset sitovat kaikkia kyseisellä alalla elinkeinoa harjoittavia työnantajia, riippumatta siitä, ovatko tai haluavatko he olla sidottuja tällaiseen työehtosopimukseen. Lisäksi yleissitovat työehtosopimukset sitovat vain työnantajia, mutta eivät työntekijöitä. Ne eivät siten aseta velvollisuuksia työntekijälle, eivätkä esimerkiksi sisällä työrauhavelvollisuutta. Yleissitovat työehtosopimukset päätetään ja vahvistetaan erityisessä sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa lautakuntamenettelyssä.
Yleissitovuuden kriteerit
Yleissitova työehtosopimus on sellainen, jota on pidettävä
- valtakunnallisena ja
- asianomaisella alalla
- edustavana pidettävänä.
Työehtosopimus on valtakunnallinen, jos sopimuksen soveltamisala kattaa koko valtakunnan alueen, eli tässä tapauksessa koko Suomen. Täten kriteeri on yleissitovuuden selvin ja yksiselitteisin. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sopijapuolena on työmarkkinajärjestö, jonka toimintapiiri kattaa koko maan. Täten myöskään paikalliset työehtosopimukset eivät voi olla yleissitovia, vaikkakin osapuolet toimisivat koko Suomen alueella.
Asianomainen ala, jolla työehtosopimusta sovelletaan, määräytyy työehtosopimuksessa määritellyn soveltamisalan mukaan. Järjestäytymättömien työnantajien alan määrittely voi olla joskus hankalaakin, ja silloin huomiota tulee kiinnittää siihen, mille alalle työnantaja voisi todennäköisimmin kuulua. Viime vuosina on vakiintuneesti ymmärretty käsitteen tarkoittavan vallitsevan työehtosopimuskäytännön mukaan määräytyvää alaa. Soveltamisalaa koskevat määräykset ovat osapuolten määrättävissä, jotka siten voivat itse päättää mitä toimialaa tai minkälaisia töitä työehtosopimus koskee.
Joskus asianomaista alaa on määritelty myös teollisuuslinjaperiaatteksi kutsutun periaatteen mukaan. Se tarkoittaa sitä, että työehtosopimus koskee soveltamisalamääräyksensä mukaan kohdennettua koko teollisuuden alaa. Kyseisen periaatteen noudattaminen on yleisesti vakiintunutta ja hyväksyttyä.
Yksityisellä palvelusektorilla sen sijaan on määrittelyssä käytetty ammattia ja työn laatua. Tämän vuoksi työehtosopimukset ovat tulleet sovellettaviksi työntekijäryhmittäin. Tällöin on erityisen olennaista millaista työtä suorittavia työntekijöitä työehtosopimuksen soveltamispiiri pitää sisällään.
Edustavana pidettävä sopimus arvioidaan tilastotietojen avulla. Tällöin arvioitavaksi tulee se, kuinka suuri osa alan työntekijöistä kuuluisi työehtosopimuksen piiriin. Jos tähän lukuun kuuluu yli puolet alan työntekijöistä, on työehtosopimusta pidettävä edustavana.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Yleissitovuudella on kolme kriteeriä: valtakunnallisuus, asianomainen ala ja edustavana pidettävyys.
- Jos työehtosopimuksen yleissitovuus tai se, onko kyseessä normaalisitova vai yleissitova työehtosopimus, herättää kysymyksiä, kannattaa ne varmistaa lakipuhelimestamme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa