- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Erittäin keskeinen osa työehtosopimuksia on työrauhavelvollisuus. Vastineeksi työnantajan sitoutumisesta työehtosopimuksessa sovittuihin etuihin, kuten määrättyyn palkkatasoon, työntekijät takaavat työrauhan työehtosopimuksen alaisista asioista. Jos työnantaja noudattaa työehtosopimusta siis työehtosopimuslain nojalla, sopimuksen noudattamiseen liittyy myös osapuolia velvoittava työrauhavelvollisuus. Niissä tapauksissa, joissa työehtosopimusta noudatetaan yleissitovuuden perusteella, työrauhavelvoitetta ei kuitenkaan ole.
Työehtosopimuslain kahdeksas pykälä sisältää määräyksen työrauhavelvollisuuden noudattamisesta. Siinä kielletään välttämään kaikkia työtaistelutoimenpiteitä, jotka kohdistuvat
työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai edes johonkin sen yksittäiseen määräykseen. Työehtosopimuksen sisältöön kohdistuva toimenpide voi kohdistua esimerkiksi maksettavaan palkkaan tai työaikaan
Lain säännöksen mukaan sopimukseen sidotut yhdistykset ja työnantajat eivät siis saa työehtosopimuksen voimassaolon aikana siis ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on pyrkiä muuttamaan tai kumoamaan työehtosopimuksen määräyksiä. Se että toimi luetaan työtaistelutoimenpiteeksi ei vaadi määräyksen muuttumista tai kumoutumista, vaan jo se on riittävää, että vastapuoli yritetään pakottaa soveltamaan kyseessä olevaa määräystä toisella tavalla. Tällainen voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työtaistelutoimenpiteen avulla työnantaja yritetään pakottaa maksamaan korkeampia palkkoja kuin on valmiiksi jo määritelty työehtosopimuksessa. Toinen yleinen työtaistelun aihe on työehtosopimuksen määräys työnantajan oikeudesta työn johtamiseen ja valvomiseen.
Työrauhavelvollisuus asettaa myös edellä mainitun mukaisesti esimerkiksi työntekijäyhdistyksille velvollisuuden valvoa, etteivät sen jäsenet aloita kiellettyjä työtaistelutoimenpiteitä. Kun työehtosopimuksen voimassaolo päättyy, myöskään työrauhavelvollisuutta ei enää ole.
Työrauhavelvollisuus jakautuu kahtia
Työrauhavelvollisuus jakautuu passiiviseen ja aktiiviseen työrauhavelvollisuuteen.
Passiivinen työrauhavelvollisuus tarkoittaa, etteivät työehtosopimuksen osapuolet saa ryhtyä sellaisiin työtaistelutoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat voimassaolevaan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen osaan. Toisin sanoen ne asiat, joista työehtosopimuksessa on sovittu, ovat työrauhavelvollisuuden alaisia eikä niitä vastaan saa aloittaa työtaistelutoimenpiteitä.
Aktiivinen työrauhavelvollisuus velvoittaa työehtosopimukseen sidotut yhdistykset valvomaan, etteivät niiden alaiset yhdistykset, työnantajat tai työntekijät ryhdy työrauhavelvollisuutta rikkoviin toimenpiteisiin. Aktiivisen työrauhavelvollisuuden vuoksi valvovat järjestöt ovat velvollisia puuttumaan työrauhavelvollisuutta rikkovaan toimintaan, kuten lakkoihin, käytettävissä olevia keinoja ja toimenpiteitä hyödyntäen. Jos järjestö ei saa työrauhaa palautetuksi tai se ei edes ryhdy rauhan palauttamiseen, se kantaa vastuun alaistensa rikkomuksista ja voi saada tästä seuraamuksia. Tällöin valvontajärjestö voi joutua maksamaan hyvityssakkoa vastapuolelle epäonnistuneen työrauhan palauttamisen vuoksi.
Työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle jäävät asiat
Työrauhavelvollisuus ei koske kuitenkaan yksittäisiä työntekijöitä. Työrauhavelvollisuus sitoo tahoja, jotka ovat laatineet tai liittyneet myöhemmin työehtosopimukseen, mutta yksittäiset työntekijät jäävät työrauhavelvollisuuden ulkopuolelle. Siten esimerkiksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöt, liitot ja yhdistykset ovat työrauhavelvollisuuteen sidottuja. Tämän vuoksi rikotun työrauhan palauttaminen on välillä hankalaa, sillä työrauhavelvollisuus ei sido yksittäisiä työntekijöitä.
Sallittuina työtaistelutoimenpiteinä on yleisesti pidetty poliittisia ja myötätuntotaisteluja. Ne ovat siis sallittuja myös silloin, kun on voimassa oleva työehtosopimus. Näiden kahden sallittavuus johtuu siitä, että ne eivät kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen.
Työrauhavelvollisuuden rikkominen
Hyvityssakko on erityinen korvaus, joka voidaan tuomita eräänlaisena rangaistuksena sille työehtosopimuksen osapuolelle, joka rikkoo työrauhavelvollisuutta. Hyvityssakko voidaan määrätä maksettavaksi myös siinä tilanteessa, jos työehtosopimuksen osapuoli rikkoo velvollisuuden valvoa yhdistysten jäsenten osalta työehtosopimuksen noudattamista. Jälkimmäinen aktivoituu siis lähinnä työnantajan kohdalla kun hän syyllistyy rikkomaan omaa valvontavelvollisuuttaan.
Hyvityssakko voidaan määrätä sekä aktiivisen että passiivisen työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Hyvityssakko tuomitaan maksettavaksi vahingonkorvauksen sijasta ja se on sidottu euromääräiseen ylärajaan. Jos työehtosopimuksessa ei ole muuta sovittu, hyvityssakko tuomitaan vahingon kärsineen hyväksi, mikäli omaisuusvahinkoa on syntynyt. Jos vahinkoa ei ole syntynyt tai sitä ei ole vaadittu korvattavaksi, hyvityssakko tuomitaan sen hyväksi, jonka vaatimuksesta tuomio on annettu.
Varoitukset
- Yleissitova työehtosopimus ei takaa työrauhaa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa