- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Sovittelutoimen päällimmäinen tarkoitus on saada sovinto osapuolten välillä. Kun työriidasta on saatu tieto, on sovittelijan ryhdyttävä viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin riidan ratkaisemiseksi ja sovinnon aikaansaamiseksi. Sovittelija voi kutsua riitapuolet neuvotteluihin, toimia niissä puheenjohtajana ja tehdä ratkaisuehdotuksia.
Jotta sovinto olisi mahdollista saada, voidaan osapuolille asettaa tietyntasoisia velvollisuuksia, kuten velvollisuus saapua neuvotteluihin ja tiedonantovelvollisuus. Lisäksi riitapuolien tulee antaa sovittelijalle tämän tarpeelliseksi katsomat tiedot. Vaikka sovittelua voidaankin näiden velvollisuuksien vuoksi osin kuvata pakkosovitteluksi, ei Suomessa kuitenkaan ole mahdollista laatia osapuolten välillä pakkosovintoa. Voidaankin katsoa, että sovittelijan tulee johtaa osapuolet sovintoon neuvottelujen johtamisella, osapuolten omien ehdotusten ja tarjousten perusteella. Sovittelija voi lisäksi sovittelun yhteydessä omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijoita tai muita tietojen saamista varten tarpeellisia henkilöitä.
Sovittelijan tulee ottaa perusteellisesti selkoa riidasta ja sen arvosteluun olennaisesti vaikuttavista seikoista sekä riitapuolten vaatimuksista. Sovittelijan on tämän jälkeen koetettava saada riitapuolet täsmällisesti määrittelemään riitakohdat ja rajoittamaan ne mahdollisimman vähiin sekä pyrittävä saamaan sovinto riitapuolten välille.
Työriidan osapuolet tulisi pyrkiä johtamaan sovintoon osapuolten omien ehdotusten ja tarjousten perusteella. Käytännössä osapuolten näkemykset voivat kuitenkin poiketa toisistaan, joten sovittelija voi tehdä osapuolten ehdotuksiin myönnytyksiä ja tasoituksia sen perusteella, mikä olisi tarkoituksenmukaista ja kohtuullista.
Tarkoituksenmukaisuus ja kohtuus ovatkin keskeisimmät kriteerit, jotka sitovat sovittelijan toimintaa sovintoon pääsemisessä. Näiden kriteerien puitteissa sovittelija voi kuitenkin ottaa huomioon myös valtion tai hallituksen politiikan. Sovittelija noudattaa sovintoon johtamisessa lisäksi niitä yleisiä linjoja ja ratkaisuja, jotka ovat syntyneet työmarkkinoilla ja jotka työmarkkinajärjestöt ovat hyväksyneet. Sovittelija voi lisäksi sovittelun yhteydessä omasta aloitteestaan kuulla asiantuntijoita tai muita tietojen saamista varten tarpeellisia henkilöitä.
Yleensä sovittelijan toimet päättyvät siihen, kun sovittelija antaa sovintoehdotuksen riidan osapuolille ja kehottaa näitä määräämässään lyhyessä ajassa hyväksymään sen. Sovintoehdotusta ei saa ennen sovittelun päättymistä tai keskeyttämistä ilman sovittelijan lupaa saattaa millään tavoin julkisuuteen. Jos riitapuolet eivät hyväksy sovintoehdotusta, sovittelija voi harkita, onko sovittelua jatkettava vai onko se keskeytettävä.
Sovintoehdotus annetaan kuitenkin vasta sitten, jos itse sovintoneuvotteluissa ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Jos riitapuolet eivät hyväksy sovintoehdotusta, voi sovittelija harkita jatketaanko vai keskeytetäänkö sovittelu.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Luethan myös muut työriitojen sovittelua koskevat artikkelimme tarkasti läpi.
- Sovittelu on keino, jolla voit välttää hitaan oikeusprosessin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa