Minilex - Lakipuhelin

Ennakkoilmoitusvelvollisuus kuuluu vain työnseisaukseen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ennakkoilmoitusvelvollisuuden mukaisesti ennakkoilmoitus on tehtävä ainoastaan työnseisauksesta eli lakosta tai työsulusta. Ilmoitus onkin tehtävä työnseisauksen aloittamisesta sekä työnseisauksen mahdollisesta laajentamisesta. Muihin työtaistelutoimenpiteisiin kuten joukkoirtisanomisiin, työnteon hidastamiseen, työsaartoon tai ylityökieltoon ei kuulu ennakkoilmoitusvelvollisuutta. Ennakkoilmoitusvelvollisuus kuuluu työnseisauksen toimeenpanijalle, eli esimerkiksi sille yhdistykselle, joka työnseisaukseen ryhtyy. Ennakkoilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi mahdollisesti johtaa sakkorangaistukseen.

Ennakkoilmoitusvelvollisuuden olemassaolo edellyttää työnseisauksen lisäksi sitä, että työnseisaus tai sen laajentaminen johtuu työriidasta tai eturiidasta. Ennakkoilmoitusvelvollisuuden synnyttävä työriita voi olla esimerkiksi riita, joka koskee palkkausta tai työturvallisuutta.

Ennakkoilmoituksen tekeminen

Ennakkoilmoitus on tehtävä valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle viimeistään kahta viikkoa ennen työnseisauksen aloittamista tai laajentamista. Ilmoitukseen on sisällytettävä työnseisauksen syyt, laajuus ja alkamisajankohta. Ennakkoilmoituksen tekemisessä voi olla hyvä kysyä neuvoa lakimiehiltä. Ennakkoilmoituksen tekemisen lisäksi edellytetään osallistumista sovittelumenettelyyn, jota johtaa joko valtakunnansovittelija tai sivutoiminen sovittelija. Nämä kaksi vaihetta ovat pakollisia, sillä työtaistelun toimeenpanossa tulee noudattaa lakia työriitojen sovittelusta.

Ilmoitusvelvollisuus perustuu pyrkimykselle tuoda työtaistelu-uhat mahdollisimman nopeasti sovittelijan tietoon, jotta sovittelijalla olisi parhaat edellytykset työriidan selvittämiseen ja työtaistelun estämiseen. On myös tärkeää että työnseisauksen kohde saa tiedon tilanteesta mahdollisimman pian. 

Ennakkoilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä työtaisteluista, jotka tapahtuvat virka- ja työehtosopimuksen voimassa ollessa. Tällöin on voimassa työrauhavelvoite, ja laki työriitojen sovitteluista ei sovellu. Samasta syystä kyseiset työtaistelut eivät kuulu työriitojen sovittelun piiriin. Työtaistelut jotka tapahtuvat virka- ja työehtosopimuksen voimassa ollessa kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Tämän käytännön ulkopuolelle jäävät myös poliittiset ja myötätuntotaistelut.

Muutosten tekeminen

Lähtökohtaisesti ennakkoilmoitusta tulisi noudattaa, mutta esimerkiksi työnseisauksen syyt voivat täsmentyä vasta sopimusneuvottelujen aikana. Työnseisausta on mahdollista supistaa tai siirtää alkavaksi myöhempänä ajankohtana vain vastapuolen suostumuksella. Työnseisauksesta voidaan kuitenkin luopua ennakkoilmoituksen antamisen jälkeen.

Jos aiotun työnseisauksen tai sen laajentamisen katsotaan kohdistuvan yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai huomataan että se vahingoittaa yleistä etua sen laajuuden tai työalan laadun vuoksi, voi työ- ja elinkeinoministeriö sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä varatakseen riittävän ajan sovittelua varten kieltää tulevaan työnseisaukseen ryhtymisen tai sen laajentamisen enintään 14 vuorokauden ajaksi ilmoitetusta alkamishetkestä. Jos on kyse virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevasta työriidasta, ministeriö voi vastaavasti sovittelijan tai sovittelulautakunnan esityksestä erityiseksi luettavista syistä kieltää työtaistelun lisäksi enintään 7 vuorokauden pituiseksi ajaksi. Kielto tulee antaa riitapuolille tiedoksi viimeistään kolme vuorokautta ennen kuin on ilmoitettu työtaistelun alkamishetki, tai jälkimmäisessä ennen kieltoajan päättymistä.

Riitapuoli ei saa ilman vastapuolen suostumusta ryhtyä aikomaansa työnseisaukseen, sen laajentamiseen tai toimeenpanemiseen myöhemmin kuin kolmen vuorokauden kuluttua kieltoajan päättymisestä. Työtaistelun alkamishetki tulee aina ilmoittaa sovittelijalle ja vastapuolelle viimeistään kolme vuorokautta ennen kuin kieltoaika päättyy.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Ennakkoilmoitus tehdään valtakunnansovittelijan toimistoon ja vastapuolelle.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]