Minilex - Lakipuhelin

Työehtosopimuksen normaalisitovuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työehtosopimuksia on kahdenlaisia: normaalisitovia ja yleissitovia. Työehtosopimuksen sitovuus vaikuttaa siihen, ketä työehtosopimus sitoo ja millä perusteilla.

Normaalisitovat työehtosopimukset koskevat niitä tahoja, jotka ovat itse sitoutuneet kyseiseen työehtosopimukseen. Normaalisitova työehtosopimus sitoo

  1. ensinnäkin niitä, jotka ovat tehneet työehtosopimuksen tai jotka ovat jälkeenpäin liittyneet siihen muiden osapuolten suostumuksella
  2. toiseksi sellaisia yhdistyksiä, jotka ovat sopimuksen tehneiden tai siihen liittyneiden yhdistysten alayhdistyksiä
  3. ja kolmanneksi niitä yksittäisiä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassa ollessa ovat olleet sopimukseen sidotun yhdistyksen jäseniä.

Jotta normaalisitova työehtosopimus siis olisi työnantajan tai työntekijän kannalta sitova, tulee heillä olla välitön tai välillinen yhteys työehtosopimukseen. Yhteys voi ilmetä siten, että työnantaja on ollut suoraan osapuolena työehtosopimuksen laadinnassa tai se sitoo häntä muuten, alayhdistyksen tai jäsenyyden kautta. Sitovuus edellyttää joka tapauksessa, että osapuoli on jossakin vaiheessa sitoutunut noudattamaan normaalisitovat työehtosopimuksen ehtoja.

Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaa niin vahvasti, ettei työnantaja saa tehdä työehtosopimusta rikkovia sopimuksia edes sellaisten työntekijöiden kanssa, jotka eivät itse ole sidottuja samaan työehtosopimukseen. Normaalisitova työehtosopimus sitoo työnantajaa aina, vaikkei se työntekijöitä sitoisikaan. Työehtosopimuksen normaalisitovuuden vaikutus kestää työehtosopimuksen voimassa olon ajan, eli ennakolta sovitun määräajan verran.

Työnantaja- ja ammattiliitot pitävät huolen normaalisitovan työehtosopimuksen määräysten noudattamisesta. Normaalisitova työehtosopimus eroaa yleissitovasta niin, että se sisältää työrauhavelvoitteen, jonka mukaan työntekijät eivät saa ryhtyä lakkoon, saartoon tai muuhun vastaavaan toimenpiteeseen, kun normaalisitova työehtosopimus on voimassa. Toisin kuin yleissitova työehtosopimus, normaalisitova velvoittaa siis molempia osapuolia. 

Normaalisitovan työehtosopimuksen rikkominen voi johtaa hyvityssakon maksamiseen. Hyvityssakkoa voidaan määrätä maksamaan, jos työehtosopimuksen rikkominen on tahallista tai sen asteista, ettei voida perustellusti vedota vilpittömään mieleen. Hyvityssakon määrää työtuomioistuin. 

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa työrauhaan.
  • Jos työehtosopimuksen normaalisitovuus tai se, onko kyseessä normaalisitova vai yleissitova työehtosopimus, herättää kysymyksiä, kannattaa ne varmistaa lakipuhelimestamme.

Varoitukset

  • Normaalisitovan työehtosopimuksen rikkominen voi johtaa korvausvelvollisuuteen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]