Minilex - Lakipuhelin

Työtaistelutoimenpide kohdistuu työsuhteisiin

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työtaistelutoimenpidettä ei ole täysin tarkasti määritelty, vaikka käytännössä sille onkin eräitä perustunnusmerkkejä luotu. Työtaistelutoimenpide voi toteutua joko työnantajapuolen tai työntekijöiden toimesta. Ensinnäkin työtaistelutoimenpide edellyttää sitä, että toimenpiteet kohdistuvat työsuhteisiin, koska ilman tätähän ei edes voitaisi puhua työtaistelusta. Työtaistelutoimenpide voidaankin toteuttaa siten, että esimerkiksi toimitaan työsuhteeseen liittyvien edellytysten vastaisesti tai kieltäydytään työntekovelvollisuudesta. Työtaistelutoimenpiteeltä edellytetään lisäksi, että kysymyksessä on toimenpide. Jo ainoastaan työtaistelutoimenpiteellä uhkaamistakin saatetaan pitää työtaistelutoimenpiteenä. Työtaistelutoimenpiteen luonnetta ei muuta se, että työtaistelutoimenpide yritetään peittää muuksi käyttäytymiseksi.

Toiseksi työtaistelutoimenpide edellyttää sitä, että toiminta on joukkoluonteista. Tämän vuoksi usein puhutaankin kollektiivisuudesta, joka käytännössä voi tarkoittaa työntekijäyhdistyksen tai työnantajayhdistyksen toimeenpanemaa toimenpidettä. Ratkaisevaa ei olekaan toimenpiteeseen osallistuvien työntekijöiden määrä, vaan toimenpiteen taustalla oleva yhteinen tarkoitus. Usein työtaisteluissa työntekijöillä onkin yhteinen tarkoitus painostaa työnantajaa joidenkin tarkoitusperien toteuttamiseksi. Painostustarkoitus edellyttää työtaistelulla olevan jokin tietty kohde, johon sillä pyritään. On katsottu, että joukkoluonne toteutuu, jos on kyse yhteiseen päätökseen perustuvasta toimenpiteestä. Työnantajapuolen näkökulmasta asiaa on arvioitu sen perusteella, kohdistuuko työtaistelutoimenpide vain yksittäiseen työntekijään vai koko ryhmään työntekijöitä.

Lisäksi työtaistelutoimenpiteeltä edellytetään tietynlaista tehokkuutta. Tehokkuus ei välttämättä liity työtaistelun kestoon, vaan riittävän tehokasta voi olla jo pelkkä työtaistelutoimenpiteellä uhkaaminen. Keskeisimpiä työtaistelutoimenpiteitä on työntekijäpuolella lakko ja työnantajien puolella työsulku.

Työntekijäpuolen sallitut työtaistelutoimenpiteet

Työtaistelutoimenpide on kollektiivinen toimenpide eli toisin sanoen henkilöjoukon suorittama toimenpide, jolla pyritään tietyn tarkoituksen toteuttamiseen painostuksen tai uhan avulla. Lisäksi jotta kysymykseen tulee työtaistelutoimenpide, on toimenpiteen liityttävä ainakin välillisesti palvelussuhteeseen ja se on voitava tulkita riittävän riittävän tehokkaaksi toimenpiteeksi, jolla voidaan saada tosiasiassa jotakin aikaan. 

Lähtökohtaisesti työtaistelutoimenpiteet ovat sallittuja silloin, kun niitä ei ole erikseen kielletty. Kuitenkin, koska työehtosopimus asettaa työrauhavelvollisuuden vain sopimuskaudeksi, ovat sopimuksettomassa tilassa suoritetut työtaistelutoimenpiteet lähtökohtaisesti sallittuja. Sopimuksettomassa tilassa ei siis ole voimassa olevaa työehtosopimusta ja työntekijöillä ei ole työrauhavelvollisuutta. Sopimukseton tila mahdollistaa työtaistelutoimenpiteet.

Sopimuksen ollessa voimassa kiellettynä työtaistelutoimenpiteenä ei voida pitää sitä, jos työntekijällä on sopimuksessa taattu oikeus kieltäytyä työstä. Työehtosopimuslakia vastaan kohdistuvat toimenpiteet ovat aina kiellettyjä. Työrauhavelvollisuuden piiriin eivät kuulu myötätuntotaistelut tai poliittiset taistelut, jollei niillä ole pyritty vaikuttamaan oman työehtosopimuksen määräyksiin, jonka vuoksi sallittuina työtaistelutoimenpiteinä sopimuksen voimassa ollessa voidaan pitää myös sellaisia toimenpiteitä, jotka eivät kohdistu osapuolia sitovaan työehtosopimukseen.

Sallitun työtaistelutoimenpiteen käyttäminen voi olla laillista tai laitonta mutta kielletyn toimenpiteen käyttäminen on aina laitonta. Työntekijöiden sallittuja työtaistelutoimenpiteitä ovat mm. lakko, osittainen lakko, myötätuntotaistelu, poliittinen työtaistelu, saarto, hakukielto, osittainen työnsulku, ostoboikotti, työn hidastaminen, ylityökielto, joukkoirtisanoutuminen ja työnantajan määräyksen rikkominen joukolla. 

Keskeisimmät työnantajan työtaistelutoimenpiteet

Keskeisintä työnantajan työtaistelutoimenpiteissä on se, että niihin liittyy tietty painostustarkoitus, jolloin pelkkää keskustelua työsuhteista ei voitane pitää työtaistelutoimenpiteenä. Työnantajan työtaistelutoimenpiteet voivat kuitenkin olla monenlaisia, sillä mahdollista on esimerkiksi se, että työnantaja antaa työstäpoistumismääräyksen tai tiedotteen työtaistelutoimenpiteenä. Lisäksi työnantajan työtaistelutoimenpiteenä voidaan pitää esimerkiksi työnantajan suorittamia irtisanomisia tai työnjohtomääräyksiä. Työnantaja voi suorittaa työtaistelutoimenpiteitä myös keskeyttämällä työntekijöiden työt esimerkiksi työpaikan sulkemisen avulla tai keskeyttämällä tuotannon.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Työtaistelutoimenpiteitä on sallittuja sekä kiellettyjä.
  • Työnantaja- sekä työntekijäpuolen sallitut työtaistelutoimenpiteet voivat poiketa toisistaan.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]