Jos yksityinen myyjä valehteli autosta tai salasi vian, jonka hän tiesi, hoida asiaa kahta erillistä reittiä pitkin.

• Rahavaatimus esitetään myyjälle kauppalain perusteella. Ilmoita virheestä ja vaatimuksistasi myyjälle. Jos vilppi näytetään, asemasi paranee: ”sellaisena kuin se on” -ehto ei suojaa myyjää, ja voit vedota virheeseen myöhäisestä ilmoituksesta huolimatta (kauppalain 19 ja 33 §).
• Rikosilmoituksen voit tehdä poliisille, jos epäilet petosta, mutta se ei korvaa vaatimusta myyjälle.

Mitä petetyksi tuleminen tarkoittaa autokaupassa?

Arkikielessä petetyksi tulemisella tarkoitetaan yleensä yhtä kolmesta tilanteesta:

• Myyjä antoi väärän tiedon, esimerkiksi kilometreistä, kolarihistoriasta tai huolloista.
• Myyjä tiesi viasta mutta ei kertonut siitä.
• Autoa ei ollut olemassa tai rahat vietiin ennakkomaksuna.

Tämä artikkeli koskee kahta ensimmäistä tilannetta. Ne ovat kauppalain mukaan auton virheitä. Väärä tieto on virhe, vaikka myyjä ei olisi itse tiennyt sen olevan väärä (kauppalain 18 §), mutta myyjän tieto vahvistaa asemaasi. Toisaalta kaikki pian kaupan jälkeen ilmenneet viat eivät ole virheitä. Jos myyjä ei tiennyt viasta eikä auto poikkea siitä, mitä tietojen ja hinnan perusteella oli perusteltua odottaa, ostaja voi kokea tulleensa huijatuksi ilman, että myyjä on vastuussa (kauppalain 17 ja 19 §).

Kaksi eri reittiä asian hoitamiseksi

Sopimusoikeudellinen reitti: vaadit myyjältä rahaa tai kaupan purkua kauppalain perusteella. Rikosta ei tarvitse näyttää. Riittää, että autossa on virhe, ja vilppi vahvistaa asemaasi. Asia hoidetaan reklamaatiolla, neuvottelulla ja tarvittaessa käräjäoikeudessa riita-asiana.
Rikosoikeudellinen reitti: poliisi selvittää, onko myyjä syyllistynyt petokseen, ja syyttäjä päättää syytteestä. Petoksessa myyjä erehdyttää ostajaa tai käyttää hyväkseen tämän erehdystä saadakseen oikeudetonta taloudellista hyötyä ja aiheuttaa näin taloudellista vahinkoa (rikoslain 36 luvun 1 §). Rikokseen tarvitaan tahallisuus. Pelkkä virhe autossa ei siten ole petos.
Reitit eivät sulje toisiaan pois, mutta rikosasia voi kestää pitkään tai päättyä siihen, ettei syytettä nosteta.

Miten myyjän vilppi muuttaa tilannetta?

Tavallisessa virhetilanteessa myyjällä on useita puolustuskeinoja. Jos myyjä on toiminut kunnianvastaisesti ja arvottomasti, eli johtanut ostajaa tietoisesti harhaan, puolustuskeinot heikkenevät tai poistuvat kokonaan.
Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

• ”Sellaisena kuin se on” -ehto ei suojaa myyjää, jos auto ei vastaa hänen antamiaan tietoja tai jos hän jätti kertomatta olennaisen seikan, josta hänen täytyy olettaa tienneen (kauppalain 19 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohta).
• Myyjä ei voi vedota siihen, että sinun olisi pitänyt huomata vika koeajolla tai tarkastuksessa (kauppalain 20 §:n 2 momentti).
• Voit vedota virheeseen, vaikka et olisi tarkastanut autoa luovutuksen jälkeen tai ilmoittanut virheestä ajoissa (kauppalain 33 §). Sama koskee korjausvaatimusta ja purkuilmoitusta (35 § ja 39 §:n 2 momentti).

Lisäksi petollisella viettelyllä aikaansaatu kauppa ei sido petettyä (varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 30 §). Se on vaihtoehtoinen peruste vaatia rahojen palautusta. Käytännössä vaatimus perustetaan ensisijaisesti kauppalakiin, ja pätemättömyys esitetään sen rinnalla.
Yksi raja säilyy myyjän vilpillisestä toiminnasta huolimatta: jos tiesit viasta jo kaupantekohetkellä, et voi vedota siihen virheenä (kauppalain 20 §:n 1 momentti). Myyjä väittääkin usein kertoneensa viasta suullisesti, ja siksi kauppakirjan vikaluettelo on tärkeä.
Vilppi pitää näyttää. Jos näyttö jää vajaaksi, myöhäinen reklamaatio voi viedä oikeutesi, joten toimi nopeasti. Jos epäilet myyjän salanneen vian tai antaneen vääriä tietoja, voit pyytää maksuttoman selvityksen autokaupan vilpistä.

Toimi tässä järjestyksessä

• Tallenna aineisto heti: kuvakaappaus myynti-ilmoituksesta ennen kuin se poistuu, viestit, kauppakirja ja maksutosite.
• Älä korjauta autoa vielä. Vie se korjaamoon tai riippumattomalle ajoneuvoalan asiantuntijalle ja pyydä kirjallinen lausunto: mikä vika on, mistä se johtuu ja kuinka vanha se on. Säilytä vaihdetut osat.
• Ilmoita myyjälle, mikä virhe on, milloin havaitsit sen, miksi se on myyjän vastuulla, mitä vaadit ja mihin mennessä odotat vastausta. Laki ei vaadi tiettyä muotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on helppo näyttää.
• Anna myyjälle tilaisuus korjata virhe, jos se on järkevää. Myyjällä on lähtökohtaisesti oikeus korjata virhe omalla kustannuksellaan (kauppalain 36 §). Jos luottamus on mennyt, perustele, miksi korjausta ei voi odottaa.
• Katkaise vanhentuminen. Vaatimus, josta käy ilmi sen peruste ja määrä euroina, katkaisee vanhentumisen (vanhentumislain 10 §).
• Neuvottele ja kirjaa sovinto. Jos myyjä tarjoaa rahaa, kirjoita sovintoon summa, maksupäivä ja se, mitä sovinto kattaa.
• Harkitse rikosilmoitusta, jos epäilet tahallista harhautusta (ks. alla).
• Jos sovintoa ei synny, vie asia sovitteluun tai käräjäoikeuteen. Kuluttajariitalautakunta ei käsittele kahden yksityishenkilön välistä autokauppaa (kuluttajariitalautakunnasta annetun lain 2 §).

Mitä voit vaatia myyjältä

• Korjauksen tai korjauskulut. Jos myyjällä on velvollisuus korjata virhe eikä hän korjaa sitä, saat korvauksen kohtuullisista korjauskustannuksista (kauppalain 34 §:n 3 momentti). Lain esitöiden mukaan yksityisellä myyjällä ei yleensä ole korjausvelvollisuutta, jos korjaus vaatii korjaustyötä (HE 93/1986 vp s. 85).
• Hinnanalennuksen. Hintaa alennetaan samassa suhteessa kuin virhe alentaa auton arvoa (kauppalain 37 ja 38 §).
• Kaupan purun, jos virhe on sinulle olennainen ja myyjä käsitti tai hänen olisi pitänyt käsittää se (kauppalain 39 §). Salattu vakava vika voi täyttää tämän ehdon, mutta lopputulos riippuu viasta ja sen merkityksestä.
• Vahingonkorvauksen. Välittömät kulut, kuten hinauksen ja vianetsinnän, saat korvattavaksi ilman myyjän tuottamusta (kauppalain 40 §:n 1 momentti). Välillinen vahinko, kuten auton seisominen käyttökelvottomana, korvataan, jos myyjä on ollut huolimaton tai auto poikkesi siitä, mihin myyjä oli erityisesti sitoutunut (40 §:n 3 momentti ja 67 §:n 2 momentti). Myyjän tieto viasta osoittaa huolimattomuutta. Tapauksessa KKO 2024:67 seisontakorvaus hylättiin, koska huolimattomuutta ei näytetty. Sinun tulee ryhtyä kohtuullisiin toimenpiteisiin vahingon rajoittamiseksi. Mikäli laiminlyöt tämän, saatat joutua vastaamaan itse siitä osasta vahinkoa, joka olisi ollut vältettävissä (kauppalain 70 §).

Määräajat

• Reklamaatio: ilmoita virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun havaitsit sen tai sinun olisi pitänyt havaita se (kauppalain 32 §). Kauppalaissa ei ole kahden vuoden takarajaa. Jos myyjä on menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti, myöhäinenkin ilmoitus riittää (33 §), mutta älä laske sen varaan.
• Hinnanalennus, korjauskulut ja vahingonkorvaus: vaatimus vanhenee kolmessa vuodessa siitä, kun havaitsit virheen tai sinun olisi pitänyt havaita se. Vanhentuminen on joka tapauksessa katkaistava ennen kuin kymmenen vuotta on kulunut sopimusrikkomuksesta (vanhentumislain 4 § sekä 7 §:n 1 momentin 1 kohta ja 2 momentti).
• Kauppahinnan palautus pätemättömyyden perusteella: vanhentumisaika on kolme vuotta siitä, kun sait tietää tai sinun olisi pitänyt tietää pätemättömyydestä ja siitä, kuka on velvollinen palauttamaan rahat (vanhentumislain 7 §:n 1 momentin 4 kohta).
• Katkaisu: vanhentumisen katkaisee vapaamuotoinen vaatimus, josta käy ilmi sen peruste ja määrä (10 §), tai kanne (11 §). Pelkkä ilmoitus viasta ei välttämättä riitä.
• Rikoksesta johtuvaa velkaa ei katsota vanhentuneeksi niin kauan kuin rikosasiassa voidaan nostaa syyte tai asia on vireillä tuomioistuimessa (vanhentumislain 7 §:n 3 momentti). Petoksen syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa rikoksen tekopäivästä, lievän petoksen kahdessa ja törkeän petoksen kymmenessä vuodessa (rikoslain 8 luvun 1 ja 2 §). Tähän ei kuitenkaan pidä luottaa ensisijaisena keinona.

Esimerkki 1, aikajana: Ostit auton 12.3.2026. Huomaat 2.10.2026 korjaamolla, että vaihteisto on korjattu aiemmin ja vika on palannut. Vanhentumisaika alkaa 2.10.2026 ja päättyy 2.10.2029, ellet katkaise sitä. Reklamaatio kannattaa lähettää heti lausunnon saatuasi.

Miten ja milloin rikosilmoitus kannattaa tehdä?

Rikosilmoitus on paikallaan, jos sinulla on konkreettinen syy epäillä, että myyjä harhautti sinua tahallaan, esimerkiksi peukaloitu matkamittari tai väärennetty huoltokirja.
Kirjoita ilmoitukseen tosiasiat: mitä myyjä sanoi tai kirjoitti, mitä myöhemmin selvisi ja mistä. Liitä myynti-ilmoitus, viestit ja korjaamon lausunto.
Poliisi aloittaa esitutkinnan, kun on syytä epäillä, että rikos on tehty (esitutkintalain 3 luvun 3 §). Jos myyjä kiistää tienneensä viasta eikä muuta näyttöä ole, poliisi voi katsoa asian riita-asiaksi eikä tutki sitä.
Jos tekoa pidetään lievänä petoksena, syyttäjä voi nostaa syytteen vain, jos vaadit myyjälle rangaistusta (rikoslain 36 luvun 3 ja 8 §). Kerro siksi ilmoituksessa, että vaadit rangaistusta.
Voit pyytää jo esitutkinnassa tai syyttäjältä, että syyttäjä ajaa korvausvaatimustasi rikosasian yhteydessä, jos syyte nostetaan. Syyttäjä ottaa vaatimuksen ajaakseen, jos se onnistuu ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton (oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 3 luvun 9 §). Jos syyte hylätään, korvausvaatimus voidaan silti tutkia riita-asiana (3 luvun 8 §).

Kaksi erilaista tilannetta

Esimerkki 2, väärä tieto ilman vilppiä: Ilmoituksessa luki 160 000 km, mutta katsastushistorian mukaan autolla oli ajettu jo aiemmin enemmän. Myyjä vakuuttaa uskoneensa mittaria. Vilppiä ei tarvitse näyttää, koska väärä kilometritieto on virhe myyjän tietämättömyydestä huolimatta, ja hinnanalennus on mahdollinen (KKO 1998:51). Reklamaatio on silti tehtävä kohtuullisessa ajassa. Rikosilmoitukselle ei ilman muuta näyttöä ole perustetta.
Esimerkki 3, salattu vika ja ”sellaisena kuin se on”: Kauppakirjassa on vastuunrajaus. Kahdeksan kuukauden kuluttua selviää, että myyjä oli saanut korjaamolta tarjouksen vaihteiston korjauksesta viikkoa ennen kauppaa. Ehto ei suojaa myyjää, ja korjaamokäynti on vahvaa näyttöä hänen tiedostaan. Ostaja voi vaatia hinnanalennusta tai, jos virhe on hänelle olennainen, kaupan purkua sekä vahingonkorvausta.

Milloin juristista on hyötyä?

Juristista on eniten hyötyä heti alussa, ennen kuin lähetät myyjälle ensimmäisen vaatimuksen. Hän arvioi aineiston perusteella, riittääkö näyttö vilppiin vai kannattaako vaatimus perustaa myyjän antamiin vääriin tietoihin. Hän valitsee vaatimuksen, eli hinnanalennuksen, purun tai molemmat ensisijaisena ja toissijaisena, ja laskee summat. Juristi laatii vaatimuskirjeen, joka toimii samalla reklamaationa ja vanhentumisen katkaisuna, arvioi rikosilmoituksen tarpeen ja muotoilun, neuvottelee sovinnosta ja tarvittaessa laatii haastehakemuksen. Apu kannattaa erityisesti, jos kauppahinta on suuri, kaupassa on vastuunrajaus tai ilmoitus on jo myöhässä. Ennen kannetta juristi arvioi myös kuluriskin, koska riita-asiassa hävinnyt korvaa yleensä voittajan kohtuulliset oikeudenkäyntikulut (oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §), sekä oikeusturvavakuutuksen käytön. Voit myös pyytää ensin maksuttoman selvityksen vaatimuksistasi myyjää kohtaan.

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Riittääkö rikosilmoitus, vai pitääkö myyjälle reklamoida erikseen?

Tee reklamaatio erikseen. Rikosilmoitus tehdään poliisille, jos epäilet petosta, mutta se ei korvaa vaatimusta myyjälle.

2. Voinko purkaa kaupan, vaikka kauppakirjassa lukee ”sellaisena kuin se on”?

Voit, jos myyjä antoi vääriä tietoja tai salasi olennaisen vian, josta hänen täytyy olettaa tienneen, ja virhe on sinulle olennainen niin, että myyjä käsitti tai hänen olisi pitänyt käsittää se (kauppalain 19 ja 39 §). Purkuilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa, ellei myyjä ole menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti (39 §:n 2 momentti).

3. Myyjä ei vastaa viesteihin. Mitä teen?

Lähetä vaatimus esimerkiksi kirjeenä tai sähköpostina osoitteeseen, jonka myyjä on antanut, ja säilytä lähetystieto. Ilmoitus on tehty, kun se on lähetetty tarkoituksenmukaisella tavalla, vaikka se ei menisi perille (kauppalain 82 §). Sen jälkeen asia voidaan viedä käräjäoikeuteen.