» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2011:31 oli kyse pesänjakajan esteellisyydestä. Tapauksessa pesänjakajaksi esitetty asianajaja oli esteellinen tehtävään, koska hakemuksen pesänjakajan määräämiseksi oli tehnyt lakimies, joka työskenteli ehdotetun henkilön kanssa samassa asianajotoimistossa.
A vaati hakemuksessaan, että asianajaja X määrätään pesänjakajana toimittamaan ositus hänen ja B:n välillä. B vastusti hakemusta ja vaati, että asianajajaksi määrätään asianajaja Z. B:n mukaan X:ää ei voitu määrätä pesänjakajaksi koska A:n asiamiehenä tässä asiassa toimi X:n kanssa samassa toimistossa työskentelevä Y.
Käräjäoikeuden mukaan pesänjakajaksi ehdotettu henkilö ei ollut esteellinen. Käräjäoikeus määräsi pesänjakajaksi X:n. B valitti hovioikeuteen. Hovioikeuden mukaan perusteita, joilla henkilön sopivuus pesänjakajaksi ratkaistaan, ei ole perintökaaressa tarkemmin määritelty. Perintökaaren mukaan pesänjakajaksi tulee määrätä sopiva henkilö. Hovioikeus totesi, että hakijan asiamiehenä pesänjakajan määräämistä koskevassa asiassa toiminut henkilö oli lähtökohtaisesti esteellinen pesänjakajan tehtävään. Oikeuskäytännössä esteellisyyden on katsottu ulottuvan myös hänen yhtiökumppaninaan toimivaan asianajajaan. X:n puolueettomuus asiassa oli vaarantunut, eikä häntä voitu pitää sopivana pesänjakajaksi. Hovioikeus määräsi pesänjakajaksi Z:n.
Korkein oikeus käsitteli asiassa pesänjakajan tehtävää ja rinnasti sitä tuomarin tehtävään. Ratkaisijan on oltava riippumaton ja ratkaisun lakiin perustuva sekä oikeudenmukainen. Laissa on tarkemmat säännökset tuomarin esteellisyydestä. Korkein oikeus viittasi myös aiempaan Korkeimman oikeuden ratkaisukäytäntöön ja lausui, että jos asianajaja on itse esteellinen toimimaan pesänjakajana, esteellisiä ovat myös hänen yhtiökumppaninsa ja toimistonsa työntekijät.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisua.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa