» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
B oli nostanut kanteen ja moittinut pesänjakajan toimittamaa ositusta. Hänen ja A:n välillä oli toimitettu ositus avioeron johdosta. B moitti ositusta, koska A:n kommandiittiyhtiön negatiivinen oma pääoma ei hänen vaatimustensa mukaan ollut yhtiömiehen velkaa yhtiölle eikä tällaista velkaa tullut kattaa vastuunalaisena yhtiömiehenä yhtiössä olevan A:n velkana osituslaskelmassa. A vastasi kanteeseen ja vetosi siihen, että yhtiömiehenä hän vastaa yhtiön veloista kuin omistaan ja että yhtiömiehen tulee palauttaa yhtiölle yksityisottojen kautta negatiiviseksi muodostunut oma pääoma ainakin, kun yhtiön velat tulee suorittaa tai kattaa yhtiön osakeyhtiöksi muuttamisen tai yhtiön purkamisen yhteydessä.
Käräjäoikeus oli hylännyt B:n moitekanteen, hovioikeus puolestaan poistanut osituslaskelmasta A:n veloista yhtiön negatiivisen pääoman määrää vastaavan määrän ja todennut, ettei yhtiön negatiivinen oma pääoma ole vastuunalaisen yhtiömiehen velkaa. Korkeimmassa oikeudessa kysymyksessä oli se, missä määrin A:n ja B:n välisessä osituksessa voidaan A:n velkoina kattaa hänen velkavastuunsa vastuunalaisena yhtiömiehenä.
Kyseessä on ollut avioeroon perustuva ositus, jossa määrätään puolison sen omaisuuden säästö, johon toisella puolisolla on avio-oikeus. Kummankin puolison lasketusta osuudesta vähennetään puolison velat, jotka ovat syntyneet ennen, kuin avioero tuli vireille. A oli vastuunalainen yhtiömies avioeron tullessa vireille ja vastuussa kaikista yhtiön veloista. A:n velkoina katetaan osituksessa se määrä yhtiön veloista, joista hänen voidaan todennäköisesti arvioida joutuvan vastaamaan. Kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies voi ottaa yhtiöstä varoja omaan käyttöönsä tilikauden kuluessa yksityisottoina, jollei yhtiösopimuksesta tai muusta sopimuksesta muuta johdu. Yhtiömiehen yksityisotot merkitään oman pääoman tiliryhmän tileille rahankäyttönä ja ilmoitetaan taseessa oman pääoman ryhmässä silloinkin, kun yksityisottojen määrä ylittää oman pääoman määrän. Sen johdosta yhtiön oma pääoma voi muuttua negatiiviseksi, niin kuin tässä tapauksessa on kyse.
Yhtiömiehen tulee palauttaa yhtiöön voittovarat ylittävien yksityisottojensa määrä. Yhtiömiehet voivat päättää palautusvelvollisuudesta toisinkin, koska palautusvelvollisuudella on merkitystä vain vastuunalaisten yhtiömiesten välisessä suhteessa, ja koska he ovat henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista. Negatiivinen oma pääoma ei osoita, että yhtiön velat olisivat suuremmat kuin varat tai sitä, missä määrin yhtiömies voi joutua vastuuseen yhtiön veloista. Yhtiön varoja ja velkoja on verrattava keskenään ja arvioitava siten, kuinka paljon veloista jää yhtiömiehen vastattavaksi.
Yhtiöosuuden arvon määrittämiseksi on esitetty yhtiön päättyneen tilikauden tilinpäätös. Puolisot ovat sopineet osituksesta, että yhtiön merkittävämmän omaisuuden eli autojen ja koneiden arvo määritetään, ja sen tekee insinööri AK. A:n yhtiöosuuden arvo ja vastuu veloista on määritettävä tilinpäätöksen pohjalta. Yhtiön taseen loppusumma oli 222 658,07 markkaa. Yhtiön velkojen arvioinnista selvisi, että yhtiön velat ovat olleet 382 291,84 markkaa sen varoja suuremmat. A:n yhtiöosuudella ei tällöin ole ollut huomioon otettavaa varallisuusarvoa, eli sen arvo on ollut nolla markkaa. A on ollut henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön 382 291,84 markan suuruisista veloista, jolloin A:n avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta pitää vähentää A:n yhtiömiesasemaan perustuvina velkoina tämän verran rahaa. A:n avio-oikeuden alainen omaisuus on 871 124,89 markkaa, josta vähennetään A:n velat sekä yhtiömiesasemaan perustuva velka, jonka jättää A:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöksi 424 650,15 markkaa. B:n avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästö on 40 089,58 markkaa. Heidän yhteenlaskettu säästönsä on 464 6739,37 markkaa, joista kumpikin saa puolet eli avio-osansa 232 269,86 markkaa. A:n tulee luovuttaa B:lle tasinkoa 192 280,28 markkaa. Osituksen sovittelulle ei ole perusteita, koska osituksen lopputulos ei ole avioliittolaissa tarkoitetulla tavalla A:lle kohtuuton tai aiheuta B:lle perusteetonta etua. Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota ja alensi A:n B:lle maksettavan tasingon määrää.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa