» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A teki hakemuksen käräjäoikeuteen, jossa hän vaati, että hänen huoltajakseen määrättäisiin isän sijasta äiti, jonka luokse A oli muuttanut asumaan noin kuukautta aiemmin. Lisäksi A pyysi, että hänelle määrättäisiin oikeudenkäyntiä varten edunvalvoja.
Käräjäoikeus totesi, että lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain mukaan lapsella ei ollut asianosaisasemaa huoltoa koskevassa oikeudenkäynnissä. Kun lapsella ei ollut asianosaisasemaa huoltoa koskevassa oikeudenkäynnissä, ei hänelle ollut mahdollista määrätä oikeudenkäyntiin myöskään edunvalvojaa. Käräjäoikeus jätti hakemuksen tutkimatta.
Hovioikeus oli samaa mieltä käräjäoikeuden kanssa ja pysytti päätöksen.
A valitti asiassa Korkeimpaan oikeuteen. Myös korkein oikeus nosti ensimmäisenä esille lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain säännöksen, jonka mukaan lapsen huoltoa koskevan hakemuksen voi panna vireille lapsen vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, lapsen huoltaja tai sosiaalilautakunta. Lapsella ei säännöksen mukaan ole oikeutta saada vireille huoltoaan koskevaa asiaa eikä hän ole sitä koskevassa oikeudenkäynnissä osapuoli. Lain esitöissä on todettu, että lapsen edun mukaista on se, että hän ei joudu mukaan huoltoaan koskevaan riitaan asianosaisen asemassa. Toiseksi Korkein oikeus käsitteli kansainvälisten ihmisoikeussopimustan ja perustuslain säännöksiä jokaisen oikeudesta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja jokaisen oikeudesta saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Perus- ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ikään katsomatta. Toisaalta Korkein oikeus huomioi sen, että perus- ja ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa tietyin tiukoin perustein. Kolmanneksi Korkein oikeus nosti esille lapsen oikeuksien sopimuksen, joka korostaa lapsen mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin. Sopimus kuitenkin edellyttää lähinnä lapsen kuulemista, ei oikeutta saada esimerkiksi omaa huoltoaan koskeva asia vireille. Johtopäätöksenään Korkein oikeus katsoi, että lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain säännös vireille panoon oikeutetuista on selvä ja yksiselitteinen eikä se ole ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien kanssa ottaen huomioon säännöksen tarkoituksen. Hovioikeuden lopputulosta ei muutettu.
Ratkaisusta ilmenee hyvin selkeästi sääntö, että lapsella ei ole asianosaisasemaa omaa huoltoaan koskevassa asiassa eikä hän voi saada asiaa vireille käräjäoikeudessa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa