Minilex - Lakipuhelin

Ulosottovalitus ja oikeudenkäyntikulut

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ulosottoviranomaisen toimintaan tyytymättömällä on oikeus hakea muutosta ulosottovalituksella. Valitusoikeus ulosottomiehen päätöksestä tai täytäntöönpanotoimesta on niillä, jonka oikeutta toimi tai päätös koskee. Ulosottomies on velvollinen ilmoittamaan, saako tehtyyn päätökseen tai toimeen hakea muutosta. Jos päätös on valituskelpoinen, niin siihen on liitettävä valitusosoitus.

Muutosta haetaan käräjäoikeudelta valittamalla. Muutoksenhakuinstanssina on se käräjäoikeus, jonka tuomiopiirissä täytäntöönpanotoimi on suoritettu. Valituskirjelmä tehdään kirjallisesti tai sähköisenä viestinä ja se tulee toimittaa ulosottomiehen kansliaan. Kirjallinen valituskirjelmä on sen laatijan allekirjoitettava. Jos valitus myöhästyy, niin valitusoikeus menetetään. Ulosottovalitus voidaan myös peruuttaa toimittamalla peruutuskirjelmä ulosottomiehen tai käräjäoikeuden kansliaan.

Valituskirjelmä tulee vireille toimivaltaisessa käräjäoikeudessa, kun valituskirjelmä on saapunut ulosottomiehen kansliaan. Jos valituskirjelmä on määräajassa toimitettu muulle kuin toimen tai päätöksen tehneelle ulosottomiehelle, valituksen katsotaan tulleen oikein vireille.

Määräaika ulosottovalituksen tekemiseen on kolme viikkoa. Valituksen määräaika lasketaan asianosaiselle päivästä, jona toimitus pidettiin tai päätös tehtiin, jos siitä on hänelle etukäteen ilmoitettu tai hän on ollut toimituksessa läsnä. Muussa tapauksessa valituksen määräaika lasketaan siitä päivästä, jona asianomainen on saanut tiedon toimesta tai päätöksestä. Jos asianomainen ei voi laillisen esteen tai muun hyväksyttävän syyn vuoksi hakea muutosta määräajassa, ulosottomies saa asettaa hakemuksesta uuden määräajan. Uutta määräaikaa tulee pyytää ennen alkuperäisen valitusajan päättymistä.

Pääsääntöisesti ulosottovalitus ei keskeytä täytäntöönpanoa eli ulosottoa. Tuomioistuin voi kuitenkin antaa tapauksen käsittelyn ajaksi määräyksen keskeyttää ulosoton, jos sen katsotaan olevan tarpeen ennen varsinaista valitusratkaisua. Jos ulosmittaus kumotaan, niin ulosottomiehen tulee viivytyksettä ryhtyä toimiin ulosmittauksen peruuttamiseksi, jollei tuomioistuin toisin määrää.

Ulosottovalitusasiassa asianosaiset vastaavat lähtökohtaisesti itse oikeudenkäyntikuluistaan, jolloin oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut jäävät osapuolten omaksi vahingoksi. Poikkeuksellisesti tuomioistuin voi kuitenkin velvoittaa sen, jolle tuomioistuimen päätös on vastainen, osittain tai kokonaan korvaamaan vastapuolelle muutoksen hakemisesta aiheutuneet kulut. Tämä edellyttää kuitenkin erityistä syytä kulujen korvaamiselle. Erityinen syy kulujen korvaamiseen voi olla esimerkiksi se, että osapuoli on muutoksenhaussa toiminnallaan aiheuttanut vastapuolen kulujen kasvamisen.

Jos sivullisen ulosottovalitus hyväksytään, valtio voidaan sivullisen vaatimuksesta määrätä osittain tai kokonaan korvaamaan tämän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jos kulujen jäämistä sivullisen vahingoksi voidaan olosuhteet huomioon ottaen pitää kohtuuttomana. Tällaisissa tapauksissa valtion korvauskynnys voi olla korkea, jos tapaus on ollut tulkinnallinen ja epäselvä. Toisaalta, jos on tapahtunut selvä virhe, niin kulujen jäämistä sivullisen vahingoksi voidaan yleensä pitää kohtuuttomana.

Valtio voidaan velvoittaa korvamaan myös ulosottoasian asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos asiassa on sattunut selvä virhe, joka olisi tullut korjata itseoikaisuna.

Mikäli olet epävarma asiakirjan soveltumisesta lakiasiaasi tai haluat saada tarkempaa neuvoa asiakirjaan liittyen, niin pyydämme kääntymään lakimieheen puoleen soittamalla lakipuhelimeen 0600 12 450. Voit myös pyytää lakimiestä laatimaan asiakirjasi tai sopimuksesi valmiiksi alusta loppuun.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa