Minilex - Lakipuhelin

Ympäristövahinkolaki säätää ympäristövahinkojen korvaamisesta


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta, eli lyhyesti ympäristövahinkolaki, on ympäristövahinkojen korvaamista koskeva yleislaki. Ympäristövahinkojen korvaamiseen sovelletaan soveltuvin osin tämän lain ohessa myös vahingonkorvauslakia, joka on kaikkia korvausasioita koskeva yleislaki.

Ympäristövahinkolain säännökset ovat dispositiivista eli tahdonvaltaista oikeutta, mikä tarkoittaa että osapuolet voivat sopia korvauksen perusteesta ja määrästä ympäristövahinkolain säännöksistä poikkeavalla tavalla. Laissa on asetettu vain pääsäännöt sellaisia tilanteita varten, joissa korvausasian osapuolet eivät pääse yhteisymmärrykseen korvauksesta tai mitään sopimusta ei ole tehty. Osapuolten välinen sopimus kuitenkin siis ohittaa lain säännökset.

Ympäristövahinkolain keskeisenä erityispiirteenä on ankara vastuu, jonka mukaan toiminnanharjoittaja vastaa toiminnasta aiheutuvasta ympäristövahingosta lähtökohtaisesti tuottamuksestaan riippumatta. Ympäristövahinkolain perusteella korvausvelvollisuus voi näin ollen syntyä silloinkin, kun vahinkoa ei ole aiheutettu tahallisesti tai huolimattomuudesta.

Toinen ympäristövahinkolain erityispiirre on vahingonkärsijälle asetettu sietämisvelvollisuus. Ympäristövahinkoa ei korvata, jos katsotaan että vahingonkärsijälle aiheutunut haitta on sen verran vähäinen, että hänen voidaan kohtuudella odottaa sietävän sitä. Kohtuuttomat haitat, rikoksella tai tahallisesti aiheutetut vahingot, henkilövahingot, sekä vähäistä suuremmat esinevahingot on kuitenkin aina korvattava.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa