- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perittävällä eli perinnönjättäjällä on oikeus määrätä omaisuudestaan testamentilla. Testamentteja voidaan jaotella eri luokkiin niiden vaikutusten perusteella. Jaottelu voidaan tehdä yleistestamentteihin ja erityisjälkisäädöksiin sekä toisaalta omistus-, hallinta- ja tuotto-oikeustestamentteihin.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti eroaa täyden omistusoikeuden antavasta testamentista vain ja ainoastaan niin sanottua perättäisseuraantoa koskevan määräyksen johdosta. Perättäisseuraanto ilmenee useimmin puolisoiden tekemässä keskinäisessä testamentissa, jossa määrätään omaisuus ensin eloonjääneelle puolisolle ja molempien puolisoiden kuoltua toissijaiselle saajalle, kuten puolisoiden lapsille (toissijaismääräys). Käsitteellisesti testamentin terminologiassa erottaa toisistaan ensisaaja, toissijaissaaja sekä viimesaaja. Ensisaaja on se, jolle testamentin mukainen omaisuus on ensiksi menevä. Ensisaajan kuoltua omaisuus siirtyy toissijaissaajalle ja lopulta viimesaajalle.
Keskinäinen testamentti on yleensä kahden testamentin yhdistelmä, jolla kaksi henkilöä ilmaisee testamenttaustahtonsa toistensa hyväksi samalle asiakirjalle laaditulla testamentilla. Estettä ei liene sille, että useammatkin henkilöt ilmaisevat vastaavan tahtonsa samaan testamenttiin. Ei ole välttämätöntä, että keskinäisen testamentin laatijat ovat aviopuolisoita. Se edellyttää kuitenkin käytännössä sitä, että testamentin tekijät voivat luottaa toisiinsa. Keskinäinen testamentti voi olla luonteeltaan täysi omistusoikeustestamentti, johon ei sisälly toissijaismääräystä. Tällöin testamentin mukainen omaisuus siirtyy lopullisesti perilliselle. Varsin tavanomaista on kuitenkin se, että keskinäisessä testamentissa on omaisuus ensin määrätty ”täysin omistusoikeuksin” leskelle ja molempien kuoltua toissijaiselle saajalle, kuten puolisoiden lapselle. Testamentin sanamuodosta huolimatta leski ei tällöin saa samanlaista omistajan asemaa kuin henkilö, jonka hyväksi on tehty testamentti täydellä omistusoikeudella.
Perättäisseuraantoa koskeva määräys ei estä leskeä elinaikanaan määräämästä testamentin nojalla saamastaan omaisuudesta laajasti. Hän voi myydä tai lahjoittaa testamentin nojalla saamaansa omaisuutta. Toissijaiset saajat eivät voi lesken eläessä puuttua siihen tapaan, jolla leski hallitsee omaisuutta. Tässä suhteessa lesken rajoitettuun omistusoikeustestamenttiin perustuva oikeus muistuttaa suuresti sitä oikeutta, jonka leski saa omistusoikeustestamentin nojalla.
Toissijaismääräyksen tärkein merkitys on siinä, että se estää ensisaajaa tekemästä testamenttia jälkisäädöksellä saamastaan omaisuudesta. Toissijaissaajaa koskeva määräys voidaan liittää kaikkiin testamentteihin. Seuraavassa esimerkissä lakiosaperillisen lakiosaoikeus oikeuttaisi hänet kuitenkin vaatimaan lakiosaansa heti testamentin tekijän kuoltua.
Perimysjärjestystä ja testamenttimääräysten vaikutus siihen on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jonka selvittämiseen on syytä pyytää lakimiehen apua, sillä jokainen perimystapaus on erilainen. Asiantuntevat lakimiehemme avustavat perimykseen liittyvissä ongelmatilanteissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa