- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Puolisoiden väliset testamentit ovat usein ns. hallintaoikeus- eli käyttöoikeustestamentteja. Tällaisella testamentilla puolisot voivat sopia keskenään siitä, että ensin kuolleen puolison jälkeen leski saa hallintaoikeuden kaikkeen ensin kuolleen puolison omaisuuteen. Vaikka omistusoikeus siirtyykin ensiksi kuolleen puolison perillisille, sitä rasittaa lähtökohtaisesti lesken eliniän kestävä hallintaoikeus omaisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla on tarkoitus turvata sekä hallintaoikeuden saavan lesken taloudellinen asema, mutta myös omistusoikeuden saaneiden perillisten asemaa varmistamalla se, ettei hallintaoikeuden saanut hävitä omaisuutta omistajien vahingoksi.
On kuitenkin huomattava, että jo perintökaaren perusteella eli myös ilman hallintaoikeustestamentin määräystä eloonjääneellä puolisolla on oikeus pitää kuolleen puolison jäämistö jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista johdu muuta. Myös rintaperillisen jakovaatimuksen ja testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jollei tällaista kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto kuuluu myös eloonjääneen puolison hallintaan. Leskelle tehdyllä hallintaoikeustestamentilla voidaan toki varmistaa testamentin tekijän tahtoa laissa määrätyn oikeuden toteutumisesta tai laajentaa tätä lakiin perustuvaa hallintaoikeutta myös muihin kuin kodiksi sopivaan asuntoon ja sen irtaimistoon.
Hallintaoikeustestamentti on mahdollinen keiden tahansa henkilöiden kesken. Aviopuolisoiden välillä tehty hallintaoikeustestamentti edellyttää sitä, että hallintaoikeuden kohde määritetään ensin omaisuuden osituksessa. Hallintaoikeuden saaneella leskellä on oikeus hallita omaisuutta ja nauttia sen tuotto. Hänen on myös otettava huomioon omistajan oikeus ja etu, eikä hallintaoikeudella saatua omaisuutta tule sekoittaa toiseen omaisuuteen, ellei sen tarkoituksenmukainen käyttö sitä edellytä. Hallintaoikeustestamentin tehneet henkilöt voivat sopia testamentissaan melko vapaasti oikeuden saajan ja omistajan oikeuksista ja velvollisuuksista jopa laajemmin, kuin lain sanamuoto antaa ilmi. Liian laaja hallintaoikeuden käsitteen venyttäminen voi kuitenkin johtaa siihen, että leskelle annettu hallintaoikeus katsotaan tosiasiallisesti omistusoikeudeksi, mikä voi johtaa tarkoituksesta poikkeavaan verokohteluun.
Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloonjäänyt puoliso. Milloin ositus on toimitettu tai puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Hallintaoikeustestamentti on erityisjälkisäädös, joten sen saajat eivät ole kyseisen testamentin perusteella kuolinpesän osakkaita. Leski on kuitenkin lähtökohtaisesti kuolinpesän osakas, ellei edellä mainituista syistä muuta johdu.
Hallintaoikeustestamentti on suosittu myös sen tähden, että sen avulla voidaan saavuttaa verotuksellisia etuja. Leski ei tavallisesti maksa hallintaoikeudesta perintöveroa, ja perillisten verotusta vähentää lesken hallintaoikeus omaisuuteen. Perinnön etukäteinen suunnittelu onkin järkevää monissa tapauksissa. Lakimieheltä voi kysyä lisää neuvoa perintöasioihin ja testamentin laatimiseen liittyen.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.