- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Keskinäisellä testamentilla esimerkiksi avo- tai aviopuolisot voivat määrätä perinnöstään toistensa tai muiden perillistensä eduksi. Varsinkin avopuolisoiden välillä keskinäinen omistusoikeustestamentti voi olla merkittävä, koska heillä ei muutoin ole lain nojalla oikeutta toistensa perintöön. Keskinäisen omistusoikeustestamentin avulla voi antaa määräyksiä siitä, kenelle peritty omaisuus kuuluu sen jälkeen, kun testamentinsaaja myöhemmin kuolee. Usein edunsaajina ovat tässä tapaukset perittävän rintaperilliset. Tässä lakioppaassa esitellään keskinäinen omistusoikeustestamentti sekä siihen liittyvät mahdolliset toissijaismääräykset.
Yleistä keskinäisestä testamentista
Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman testamentin yhdistelmä, jossa osapuolet antavat määräyksiä toistensa hyväksi kuolemansa varalta. Keskinäisen testamentin tekijät voivat olla ketkä tahansa henkilöt, jotka haluavat sopia keskenään perintönsä jakamisesta toistensa eduksi. Koska avio- tai avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti on kuitenkin yleisin, puhutaan tässä artikkelissa jatkossa puolisoista, kun viitataan keskinäisen testamentin tekijöihin. Toisaalta keskinäisen testamentin saattaisivat tehdä myös esimerkiksi sisarukset.
Keskinäisen testamentin voi tehdä erisisältöisenä riippuen siitä, miten perintöön kuuluvan omaisuuden omistusoikeuksien halutaan myöhemmin jakautuvan. Keskinäinen testamentti voi olla joko hallintaoikeustestamentti tai omistusoikeustestamentti. Tämän lisäksi omistusoikeustestamentin voi tehdä vielä täydellisenä tai rajoitettuna omistusoikeustestamenttina, kuten tämän lakioppaan edetessä ilmenee.
Keskinäinen testamentti on perintösuunnittelun väline, jolla voidaan ensinnäkin varmistaa eloonjääneen puolison toimeentulo. Lesken oikeudet turvataan perinnönjaossa lain puolesta, mutta keskinäisellä testamentilla noita oikeuksia voi vahvistaa entisestään. Tämän lisäksi keskinäisen testamentin etuna on se, että sen avulla voi varmistaa perinnön perinnönjaossa päätyvän esimerkiksi omille rintaperillisille. Tämä toteutuu erityisesti omistusoikeustestamentissa, johon on lisätty toissijaismääräys. Tällaisesta rajoitetusta omistusoikeustestamentista pääset lukemaan seuraavassa luvussa.
Erityisesti avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti on merkittävä perinnönjaon kannalta, koska avopuolisoilla ei lain mukaan ole oikeuksia toistensa kuolinpesiin ilman testamenttia. Esimerkkinä keskinäisen testamentin tuomista eduista voi mainita sen, että toisin kuin avioliitossa ollut leski, avopuoliso ei ilman testamenttia voi periä ensiksi kuollutta puolisoaan. Avoliitossa ollut leski ei myöskään saa automaattisesti jäädä puolisoiden yhteiseen kotiin asumaan ilman testamentin määräystä.
Täyden ja rajoitetun omistusoikeustestamentin ero
Kuten nimestä voi päätellä, täydellä omistusoikeustestamentilla annetaan testamentin saajalle täydet omistusoikeudet testamentattuun omaisuuteen.
Rajoitetulla omistusoikeustestamentilla sen sijaan testamentinsaajaa pidetään perinnön ensisijaisena saajana, ja hänellä on vain rajoitetut oikeudet omaisuutta kohtaan. Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa on nimittäin ehto toissijaisesta saajasta, jonka haltuun perittävän omaisuuden on määrä päätyä, kun ensisijaisesta saajasta aika jättää. Ensisijaisen saajan oikeus omaisuutta kohtaan on rajoitettua, koska hän ei saa myydä tai muuten luovuttaa omaisuutta eteenpäin, eikä myöskään testamentata sitä omille perillisilleen.
Mikä on keskinäinen omistusoikeustestamentti?
Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot päättävät omaisuutensa omistusoikeudesta perinnönjaossa. Keskinäinen omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle rajoittamattoman määräysvallan testamentin alaiseen omaisuuteen. Testamentin saajalla on tällöin oikeus luovuttaa ja käyttää omaisuutta kuten haluaa, tämän lisäksi hän saa itse pitää omaisuudesta koituvan mahdollisen tuoton, kuten esimerkiksi asunnon vuokratulot. Kun testamentinsaaja itse kuolee, periytyy omaisuus lain mukaisille tai hänen testamentilla määräämilleen perillisille. Testamentinsaaja katsotaan siis perityn omaisuuden uudeksi omistajaksi, jolla on täysi valta kyseiseen omaisuuteen.
Toisin kuin keskinäisen hallintaoikeustestamentin yhteydessä, ei keskinäistä omistusoikeustestamenttia käyttämällä saavuteta samanlaisia veroetuja siirrettäessä omaisuutta sukupolvelta toiselle. Leski joutuu maksamaan perintöveron normaaliin tapaan puolisovähennyksen yli menevästä osasta, ja myöhemmin hänen perillisensä tulevat maksamaan oman perintöveronsa samaan omaisuuteen liittyen.
Keskinäisen omistusoikeustestamentin etuja ei silti tule vähätellä. Varsinkin avoparin kohdalla kyseessä voi olla merkittävä perinnönjakoon vaikuttava tekijä. Avoparien kesken laki ei takaa eloon jääneelle puolisolle minkäänlaista oikeutta kuolleen puolison omaisuuteen, eikä avopuolisoilla ole esimerkiksi avioparien kaltaista oikeutta jäädä yhteiseen kotiin asumaan. Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot voivat taata sen, että toisen puolison kuollessa, on eloon jääneellä puolisolla avioliitossa olleen lesken kaltaiset oikeudet esimerkiksi yhteiseen kotiin ja kuolleen puolison mahdolliseen omaisuuteen.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti
Rajoitettu omistusoikeustestamentti estää testamentin ensisaajaa myymästä tai testamenttaamasta perittyä omaisuutta eteenpäin, koska rajoitettu omistusoikeustestamentti sisältää määräyksen seuraavasta omistajasta ensisaajan omistusoikeuden lakattua. Tällaista määräystä kutsutaan toissijaismääräykseksi. Samalle perittävälle omaisuudelle on siis asetettu kaksi eri perillistä; ensisijainen, joka perii omaisuuden ensin mutta ei saa luovuttaa sitä edelleen, sekä toissijainen, jonka omistukseen omaisuus siirtyy, kun ensisijainen perillinen kuolee. Testamentin ensisaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta kuten sanottu, hän ei voi kuitenkaan määrätä omaisuudesta täysin omistajan lailla.
Huomioitavaa on, että ensisijaisella saajalla on oikeus käyttää omaisuudesta kertyneet tuotot, eikä niitä tarvitse miettiä myöhemmässä vaiheessa. Esimerkiksi asunnon vuokratulot voivat olla tällaista tuottoa.
Keskinäinen omistusoikeustestamentti ja rintaperillisen lakiosa
Omistusoikeustestamentilla ei tule loukata rintaperillisille kuuluvaa lakiosaa. Rintaperillisillä on aina oikeus vaatia omaa lakiosaansa, elleivät he sitten ole testamentin tiedoksiannon jälkeen hyväksyneet testamenttia luopuen paitsi testamenttia koskevasta kanneoikeudestaan, myös oikeudestaan vaatia lakiosaansa. Jos rintaperilliset testamentin hyväksymällä luopuvat lakiosastaan, ei heillä hyväksynnän jälkeen ole käytännössä mahdollisuuksia enää muuttaa mieltään, vaan lakiosasta on luovuttu sitovasti.
Yhteenveto
- Keskinäinen testamentti mahdollistaa avo- tai aviopuolisoiden testamentin tekemisen toistensa hyväksi.
- Testamentissa omistusoikeus siirtyy perillisille ja hallintaoikeus testamentinsaajalle.
- Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan, jota ei voida rajoittaa testamentilla.
- Rintaperillisillä on 6 kuukauden määräaika vaatia lakiosaa.
- Testamentti tulee hyväksyä tai moittia ennen täytäntöönpanoa.
Summary in English
- A mutual will allows common law- or married couples to make a will in favor of each other.
- In the will, ownership rights are transferred to the heirs, and the right of administration is given to the testamentary beneficiary.
- Natural heirs have the right to a legal portion of the inheritance, which cannot be restricted by the testament.
- Natural heirs have a 6-month period to claim their compulsory portion from the testamentary beneficiary.
- The will must be accepted or contested before it can be executed.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Kenelle voi olla hyötyä keskinäisestä omistusoikeustestamentista?
Erityisesti avoparit voivat hyötyä omistusoikeustestamentista. Heillä ei ole lain mukaista oikeutta toistensa omaisuuteen siinä tapauksessa, jos toinen puolisoista kuolee. Omistusoikeustestamentilla nämä perimisoikeudet taataan myös avopuolisolle.
2. Tuleeko täyden omistusoikeustestamentin testamentinsaajasta perittävän omaisuuden omistaja?
Kyllä tulee. Hän saa määrätä omaisuudesta mielensä mukaan.
3. Onko omistusoikeustestamentista verotuksellista hyötyä?
Ei yhtä lailla kuin hallintaoikeustestamentista, mutta keskinäisellä omistusoikeustestamentilla peritystä omaisuudesta leski saa tehdä puolisovähennyksen, mikä tarkoittaa sitä, ettei tietystä määrästä omaisuutta tarvitse maksaa perintöveroa.
4. Milloin toissijaisen saajan oikeudet perintöä kohtaan alkavat?
Kun ensimmäisen saajan oikeudet omaisuutta kohtaan päättyvät, eli yleensä henkilön kuollessa. Jos toissijaiset saajat ovat perittävän rintaperillisiä, on heillä kuitenkin oikeus lakiosaansa perinnöstä.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Perintö- ja lahjaverolaki (Finlex)
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa