- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Hallintaoikeustestamentti voidaan tehdä periaatteessa kenelle tahansa, mutta puolisoiden keskenään tekemät testamentit ovat usein hallintaoikeus- eli käyttöoikeustestamentteja. Hallintaoikeustestamentilla leskelle annetaan ensiksi kuolleen puolison jälkeen hallintaoikeus ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen. Omaisuuden omistusoikeus säilyy kuitenkin ensiksi kuolleen puolison perillisillä. Hallintaoikeustestamentilla voidaan siten turvata sekä lesken että perillisten taloudellinen asema. Myös ilman hallintaoikeustestamenttia, perintökaaren perusteella eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista johdu muuta. Lisäksi jakovaatimuksesta ja testamentista huolimatta eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan kodiksi sopivan asunnon asuntoirtaimistoineen, jollei kodiksi sopivaa asuntoa sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla voidaan kuitenkin varmistaa tätä lakiin perustuvaa oikeutta tai laajentaa sitä koskemaan aina myös muuta omaisuutta, kuin kotina käytettävää asuntoa.
Jos aviopuolisoiden välillä on tehty hallintaoikeustestamentti, se omaisuus johon leskellä on hallintaoikeus, voidaan määrittää tarkasti osituksessa. Ositusta ei kuitenkaan lain mukaan ole pakko toimittaa, mutta siitä voi olla etua sekä leskelle että perillistaholle. Jos puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, osituksen asemasta suoritetaan jäämistöerottelu, jossa määritetään mitä omaisuutta puolisoille kuuluu. Myöskään jäämistöerottelua ei ole lain mukaan pakko toimittaa.
Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus selvitetään ja tasataan. Mikäli käy ilmi, että ensin kuolleella puolisolla on enemmän avio-oikeuden alaista omaisuutta, hänen perillistensä tulee maksaa leskelle tasinkona erotuksen määrä. Leskeä puolestaan suojaa tasinkoprivilegi, jolloin hänellä on oikeus olla maksamatta tasinkoa ensin kuolleen puolison perillisille, mikäli leski on varakkaampi osapuoli. Jos leski saa tasinkona omaisuutta osituksessa, hallintaoikeustestamentti ei voi rajoittaa lesken valtaa määrätä tästä omaisuudesta, sillä hallintaoikeustestamentin kohteena on vain ensiksi kuolleen puolison omaisuus. Jos hallintaoikeustestamentti on tehty jonkun muun henkilön, kuin lesken hyväksi, ositus on aina toimitettava, mikäli leski sitä vaatii.
Hallintaoikeustestamentin tekemisellä voidaan saavuttaa veroetua kaikille osapuolille, minkä vuoksi se onkin suosittu instrumentti. Lähtökohtaisesti sillä voidaan turvata sekä hallintaoikeuden että omistusoikeuden saajien oikeudet omaisuuteen. Hallintaoikeustestamentilla voidaan myös laajentaa hallintaoikeuden saajalle tulevia oikeuksia omaisuuden käyttöön ja hallintaoikeuteen liittyen, mutta tällöin on vaarana, että testamenttia voidaan pitää omistusoikeustestamenttina, mikä puolestaan vaikuttaa sen verokohteluun. Lakimieheltä voi kysyä lisää tietoja perintö- ja testamenttiasioihin liittyen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa