- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perinnönjako sukupolven yli tarkoittaa tilannetta, jossa perinnönjättäjät sekä -saajat ovat yhdessä tai erikseen ryhtyneet toimeen siirtää perintö suoraan seuraavalle sukupolvelle eli perinnönjättäjän lapsenlapsille. Sellainen sopimus, jossa sovitaan elossa olevan henkilön jäämistöstä, on pätemätön. Perinnönjako sukupolven yli voidaan tehdä usealla eri tavalla. Lahjalla, testamentilla sekä perinnöstä luopumalla voidaan siirtää perintöä suoraan yhden sukupolven yli. Perinnön siirtäminen sukupolven yli voi olla verotuksellisesti järkevä ratkaisu. Sama perintö verotetaan tällöin vain kerran. Verraten tilanteisiin, joissa jokainen mahdollinen perillinen maksaisi perintöveroa samasta perinnöstä saadessaan sen perintönä.
Perinnönjako voi tapahtua sukupolven yli esimerkiksi lahjalla. Omaisuutta voidaan lahjoittaa perinnönjättäjän eläessä muun muassa lahjana lapsenlapsille. Lahjana siirretty omaisuus on tietyissä tilanteissa kannattavaa. Mikäli lahjan arvo on 5 000 euroa tai enemmän tulee lahjasta maksaa lahjaveroa. 4 999 euroa voidaan lahjoittaa aina kolmen vuoden välein samalta henkilöltä, ilman, että lahjaveroa tarvitsee maksaa. Huomioitavaa on se, että pienemmistä lahjoista ei kuitenkaan saa syntyä yhteisesti yli 4 999 euroa kolmen vuoden sisällä samalta henkilöltä tai kyseeseen tulee lahjaveron alainen lahja. Lahja itsessään ei ole perinnönjakoa, vaan kyse on tällöin puhtaasti lahjasta. Lahjan antaminen voi toki olla perintöverotuksen välttämisen kannalta järkevää ja kannattaakin suunnitella ajoissa perintöön liittyviä asioita. Kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen ja tiedustella enemmän verotukseen liittyviä asioita.
Perintökaaressa tosiaan todetaan, että rintaperillisille lahjoitettu lahja on ennakkoperintöä, ellei lahjakirjassa lue toisin. Tavanomainen lahja, jonka arvo ei ole epäsuhteessa antajan oloihin, ei tarvitse vähentää rintaperillisen perinnöstä. Tavanomaisena lahjana voidaan pitää esimerkiksi huonekaluja, kodinkoneita ja tietokoneita. Ennakkoperintöolettaman katsotaan yleissäännön mukaan kuuluvan vain perinnönjättäjän lapsille eli lähimmille perillisille. Ennakkoperintöolettaman taustalla on oletus siitä, ettei perittävä halua suosia yhtä rintaperillistä muiden kustannuksella ja näin ollen lahja mitä pidetään ennakkoperintönä, vähennetään perijän osuudesta.
Mikäli lahjakirjassa on maininta, että kyse ei ole ennakkoperinnöstä vaan lahjasta, poistuu ennakkoperintöolettama sekä kyseistä lahjaa ei vähennetä perinnönsaajan osuudesta. Mikäli perinnönjättäjän lapsi on kuollut ja perinnönjättäjä lahjoittaa omaisuuttaan lapsenlapselleen, katsotaan lahja ennakkoperinnöksi, jollei lahjakirjassa toisin määrätä. Perinnönjättäjän lapsen kuoltua lähin omainen on siis lapsenlapsi. Näin voidaan ennakkoperintöolettama siirtää lapsenlapselle. Ennakkoperintöolettamaa voidaan siirtää jokaiselle, joka saa perintöä eli perinnönsaajan ei tarvitse olla rintaperillinen.
Perintöosuutta määritettäessä ennakkoperinnöt tulee vähentää perinnönsaajan osuudesta. Ennakkoperinnöt vaikuttavat perinnönsaajan perintöosuuteen sekä mahdollisen lakiosan suuruuteen. Ennakkoperintöä määrättäessä tulee omaisuudelle antaa se arvo, mikä sillä oli ennakkoperinnön saajan saadessa ennakkoperintö. Mikäli kuitenkin tämä arvo on kohtuuton, tulee arvo määrittää eri suuruiseksi. Jos perinnönjättäjän omaisuudesta ei pystytä ennakkoperinnön määrää vähentämään, ei tarvitse ennakkoperinnön saajan palauttaa kyseistä erotusta. Tästä voidaan poiketa, jos ennakkoperintöä määritettäessä sovittiin toisin.
Tilanne, jossa lahja huomioidaan ennakkoperintönä, tulee lahjaveron jälkeen myös perintöverotus huomioon. Kun esimerkiksi lapsenlapsi on saanut lahjan perintönä isän äidiltään, maksaa lapsenlapsi lahjaveroa kyseisestä lahjasta, jos se ylittää 4 999 euroa. Mikäli myöhemmin hänen lahjansa todetaan ennakkoperinnöksi, tulee hänen maksaa perintöveroa, jos perintö ylittää perintöverotaulukon alarajan, mutta tästä perintöverosta vähennetään lahjavero, joka on jo maksettu. Kyseeseen ei siis tule kaksinkertainen verotus samaan osuuteen.
Toinen tapa, jolla voidaan perintö jakaa sukupolven yli, on tilanne, jossa perinnönjättäjä on tehnyt testamentin. Testamentilla voidaan ohittaa sukupolvi testamentaten omaisuus suoraan esimerkiksi lapsenlapsille. Testamentin laatimiseen on pakottavia säädöksiä perintökaaressa. Pakottavat säädökset tarkoittavat sellaisia säädöksiä, joista ei voida poiketa. Tällaisia ovat muun muassa testamentin muotoa sekä sen pätevyyden selvittämistä koskevat säännökset. Näistä pakottavista testamentin säännöksistä poikkeaminen tarkoittaa testamentin pätemättömyyttä eli testamenttia ei voida huomioida perintöä jaettaessa. Huomioitavaa on se, että testamentin laatiessa tulee olla tarkka, jotta testamentin oikea tarkoitus tulee esille. Sinun kannattaakin kääntyä esimerkiksi lakimiestemme puoleen testamenttia laatiessa.
Testamentteja on erilajisia. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita täysi omistusoikeustestamentti. Täysi omistusoikeustestamentti antaa useimmiten omaisuuden saajalle täyden omistusoikeuden. Täydellä omistusoikeustestamentilla voidaan poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä. Testamentti miettiessä tulee huomioida lakiosa. Lakiosasta voit lukea muista artikkeleistamme lisää tietoa.
Kolmas vaihtoehto, jolla perintö voidaan jakaa sukupolven yli, on tilanne, jossa perinnönsaaja luopuu perinnöstä. Perinnöstä luopuminen tapahtuu siten, että perinnön ensisijainen saaja ei ota perinnöstä vastatakseen. Perinnöstä voidaan luopua ennen perittävän kuolemaa tai se voidaan tehdä perittävän kuoleman jälkeen. Perinnöstä luopuminen tulee tapahtua viimeistään perittävän kuoltua. Perinnöstä luopuva ei saa ryhtyä sellaisiin toimiin ja tekoihin, että hänen katsotaan ottaneen perinnön vastaan. Perinnöstä luopuminen tulee tehdä kirjallisesti. Ennen perittävän kuolemaa tapahtuva perinnöstä luopuminen tapahtuu hyväksymällä perittävän tekemä testamentti. Perinnöstä luopuminen ei tapahdu pätevästi, mikäli perinnönsaaja rupeaa hoitamaan kuolinpesää sekä sen hallintoa.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Perintöverotukseen kannattaa kiinnittää huomiota, kun mietitään, miten omaisuus kannattaa jakaa. Perintövero kohdistuu vain kerran perittävään omaisuuteen, kun perittävä omaisuus ns. hyppää sukupolven yli.
Varoitukset
- Kahdenkertaisen verotuksen välttämiseksi, eli perintöveron kahdesti maksamisen välttämiseksi, kannattaa suunnitella tarkoin, ottaako perinnön vastaan vai siirtääkö sen suoraan toiselle sukupolvelle.
- Kannattaa etukäteen myös miettiä, miten lahjat vaikuttavat perintöverotuksessa veron maksamiseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa