- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Käsitteenä uusperheellä tarkoitetaan perhetyyppiä, jossa perheenjäsenenä on alle 18-vuotias, joka on vain toisen puolison lapsi, jolloin perheen kaikki lapset eivät siis ole puolison yhteisiä. Perinnönjakoa ja sen määräytymisperusteita ohjaa perintökaari. Oli kyseessä sitten uusperhe tai muunlainen perheyksikkö, ovat perintökaaren säännökset esimerkiksi rintaperillisen perimisoikeudesta samanlaiset. Mikäli kuitenkin perintökaaren säännöksistä ja perimisjärjestyksestä halutaan poiketa, tulee laatia testamentti.
Rintaperillisen oikeus perintöön on määritelty laissa; Rintaperillinen on perinnönjättäjään suoraan alenevassa polvessa oleva, eli lapsi tai lapsenlapsi tai tämän lapsi. Rintaperillisen asemassa ei pidetä uusperheessä sen puolison lapsia, joilla ei ole määritelty vanhemmussuhdetta esimerkiksi adoption kautta. Uusperheen lapsilla on siis perimisoikeus tavallisesti vain omiin vanhempiinsa, vaikka ei fyysisesti toisen vanhempansa kanssa asuisikaan. Se lapsi, joka elää uusperheessä, ei tavallisesti peri vanhempansa puolisoa, sillä ei ole rintaperillissuhteessa tähän.
Onkin siis joissakin tapauksissa suositeltavaa, että uusperhetilanteissa laadittaisiin testamentti siltä varalta, että perintö jakautuisi halutulla tavalla. Esimerkiksi joissain tilanteissa perintö voi ilman erillisen testamentin laatimista ohjautua tahtomatta entiselle puolisolle, mikäli toisin ei ole määrätty. Kuvitellaan esimerkiksi tilanne, jossa aviopari on eronnut ja heillä on yksi yhteinen lapsi. Äiti on mennyt sittemmin uusiin naimisiin ja muodostaa uusperheen uuden puolisonsa kanssa. Pian sen jälkeen äiti kuolee äkillisesti, jonka jälkeen rintaperillinen lapsi perii hänet. Lapsi on saanut äitinsä perinnön, mutta jokin aika tämän jälkeen myös lapsi joutuu onnettomuuteen ja kuolee. Koska lapsella ei ole rintaperillisiä, perii hänen isänsä hänet. Tätä kautta käytännössä äidin perintö näin ollen on päässyt entisen puolisonsa omistukseen. Mikäli testamentti olisi laadittu, tällainen ennalta-arvaamaton tilanne oltaisiin voitu ehkäistä, eikä kuolleen äidin omaisuus olisi epäsuorasti joutunut entisen puolison käsiin.
Voidaankin siis sanoa, että vaikka uusi perheyksikkö olisi perustettu ja uudessa perheessä olisi useampia lapsia eri vanhemmilta, pääsääntönä voidaan lasten kohdalla pitää sitä, että perimisoikeus on niillä, joilla se olisi ilman uusperhejärjestelyä. Mikäli uusperheessä pariskunta on naimisissa, noudatetaan aviopuolison kuollessa samoja säännöksiä kuin normaalistikin. Jos taas kyseessä on avoliitto ja heillä on myös yhteisiä lapsia tai he ovat asuneet avoliitossa vähintään viiden vuoden ajan, avopuolison kuollessa voidaan tietyin edellytyksin soveltaa erityissääntöjä avopuolison elintason turvaamiseksi, vaikka varsinaista perimisoikeutta tai kodin hallintaoikeutta ei avopuolisolla tavallisesti olisikaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa