- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Molempien aviopuolisoiden kuoltua perinnönjaon sisältö on riippuvainen ensinnäkin siitä, ketkä ovat perillisasemassa. Lain mukaan perintöön ovat lähinnä oikeutettuja perittävän rintaperilliset. Jos puolisoilla oli ainoastaan yhteisiä rintaperillisiä, perintö menee lähtökohtaisesti lesken kuoleman jälkeen heille yhtä suurin osuuksin. On myös mahdollista, että rintaperillisille tulee lesken kuoleman jälkeen jaettavaksi sekä lesken, että ensiksi kuolleen puolison omaisuus sen vuoksi, että he ovat testamentin vuoksi tai muutoin sitoutuneet olemaan vaatimatta perintöosuuttaan ensiksi kuolleen puolison jälkeen.
Jos ensiksi kuolleella puolisolla ei ollut rintaperillisiä, hänen leskensä on oikeutettu perimään hänet. Tällöin lesken kuoltua omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti puoliksi lesken perillisten, sekä ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten, eli vanhempien, sisarusten tai näiden jälkeläisten kesken. Lesken vaurastuminen ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen luetaan kuitenkin lesken perillisten hyväksi. Molemmilla perillistahoilla on lähtökohtaisesti oikeus saada osalleen sitä omaisuutta, joka kuului heidän perittävälleen. Leski voi tietyissä tilanteissa joutua korvaamaan toissijaisille perillisille heidän perintöosuutensa olennaisen vähentymisen.
Toissijaisten perillisten oikeus perintöön edellyttää kuitenkin sitä, että joku heistä on elossa vielä lesken kuollessa. Jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillisiä eikä toissijaisia perillisiä, perintö menee molempien kuoltua lesken perillisille. Jos leskellä puolestaan ei ole lainkaan perillisiä eikä hän ole tehnyt omaisuudestaan testamenttia, ensiksi kuolleen puolison perilliset perivät häneltä jääneen omaisuuden kokonaisuudessaan.
On myös mahdollista, että ensiksi kuollut puoliso on tehnyt omaisuudestaan testamentin, jossa hänen kuoltuaan annetaan omaisuus täysin omistusoikeuksin leskelle. Leski voi tällöin määrätä perimästään omaisuudesta haluamallaan tavalla ja jopa poistaa toissijaisten perillisten oikeuden perintöön. Jos kummallakaan puolisolla ei ole elossa perillisiä lesken kuoltua, eikä omaisuudesta olla tehty testamenttia, perintö menee valtiolle.
Perinnönjako molempien kuoltua on siten riippuvainen siitä, ketkä ovat perillisasemassa ja onko omaisuudesta tehty testamenttia. Erityisesti erilaiset puolisoiden välillä tehdyt testamentit ovat suosittuja, ja niillä voidaan saavuttaa myös verotuksellisia etuja. Lakimieheltä voi kysyä lisää tietoja.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.