- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesän osakkaat voivat sopia perinnönjaosta keskenään. Perintöön liittyy kuitenkin usein vahvoja tunteita, joten aina osakkaiden keskinäinen jaosta sopiminen ei onnistu. Tällöin voidaan joutua turvautumaan lakimiehen ja tuomioistuimen apuun.
Perinnönjakoa saa vaatia kuolinpesän osakas ja henkilö, jolla on oikeus saada avustustakuolinpesän varoista. Ennen perinnön jakamista on kuitenkin saatettava kuolinpesä jakokuntoiseksi.
Kuolinpesällä tarkoitetaan kuolleen henkilön eli vainajan varojen ja velkojen muodostamaa kokonaisuutta. Virallisesti kyse ei ole erillisestä oikeushenkilöstä (kuten yksityishenkilö tai yritys). Kuolinpesä on pesän osakkaiden välinen väliaikainen henkilöyhteenliittymä. Joskus kuolinpesästä ja sen osakkaista käytetään puhekielen nimitystä perikunta. Kuolinpesä muodostuu, kun vainaja kuolee. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun perintö on jaettu.
Kuolinpesän osakkaita ovat
- perilliset (esimerkiksi vainajan lapset) tai heidän sijaantulijansa
- yleisjälkisäädöksen saajat eli tahot, joille vainaja on testamentilla määrännyt omaisuuttaan
- eloonjäänyt puoliso
Vainajan aviopuoliso (leski) on kuolinpesän osakas omaisuuden osittamiseen asti, ellei leski ole myös samalla perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Leski ei ole ollenkaan kuolinpesän osakas, jos puolisoiden välillä on ollut avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehto ja leski ei myöskään ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Vainajan avopuoliso sen sijaan ei ole ollenkaan kuolinpesän osakas pelkän asemansa perusteella. Pitkäaikaisella avopuolisolla voi sen sijaan olla oikeus saada avustusta kuolinpesän varoista ja siten oikeus vaatia perinnönjakoa.
Perillinen ja yleisjälkisäädöksen saaja lasketaan kuolinpesän osakkaiksi silloinkin, kun heidän asemansa osakkaana on riidanalainen (riidanalaisuussääntö). Riidanalaisella osakkaalla on samat oikeudet osallistua kuolinpesän hallintoon ja vaatia perinnönjakoa kuin riidattomallakin osakkaalla, kunnes tuomioistuin on tehnyt lainvoimaisen päätöksen kuolinpesän osakkuudesta.
Kuolinpesän osakkuus ei tarkoita sitä, että lopulta saisi perintöä.
Kuolinpesän asioista päätettävä yksimielisesti
Kuolinpesän asioista päättävät kuolinpesän osakkaat yhteishallinnon kautta yksimielisesti. Juurikin tämä yksimielisyysvaatimus aiheuttaa usein ongelmia. Vainajaan ja hänen omaisuuteensa liittyy tyypillisesti vahvoja tunteita, vaikkei itse päätöksen kohteena oleva omaisuus olisikaan taloudellisesti kovinkaan arvokasta.
Joskus kuolinpesään liittyviä toimenpiteitä saa tehdä ilman osakkaiden yksimielisyyttä. Tällöin tehtävän toimenpiteen on oltava siinä määrin kiireellinen, ettei kaikkien osakkaiden suostumusta voida kohtuudella odottaa. Tällainen tilanne voi esimerkiksi olla silloin, jos kuolinpesään kuuluu nopeasti pilaantuvaa omaisuutta (esim. suuri määrä elintarvikkeita), joka on myytävä kiireellisesti tappion välttämiseksi. Tällaisen toimenpiteen saa tehdä kuolinpesän osakas yksinkin.
Usein on tarkoituksenmukaista valtuuttaa yksi kuolinpesän osakkaista toimimaan kuolinpesän hoitajana. Jos osakkaat ovat siinä määrin riitaisissa väleissä, ettei kuolinpesän asioiden hoito yhdessä onnistu, voidaan kuolinpesä luovuttaa myös ulkopuolisen henkilön (pesänhoitaja) hoidettavaksi.
Ensiksi on tehtävä omaisuuden ositus tai erottelu
Ennen perinnönjakoa on suoritettava omaisuuden ositus, mikäli vainaja oli naimisissa. Ositus tehdään avioliiton loputtua avioeron tai toisen puolison kuoleman johdosta. Osituksessa molempien puolisoiden varoista vähennetään velat. Tämän jälkeen suuremman omaisuuden omistavan puolison on maksettava vähemmän omistavalle tasinkoa siten, että molemmille jää yhtä suuri varallisuus avioliiton päätyttyä. Poikkeuksena tähän tasingon maksamiseen on ns. lesken tasinkoprivilegi. Mikäli lesken omaisuus on osituksen jälkeen suurempi kuin ensiksi kuolleen puolison, on leskellä oikeus olla maksamatta tasinkoa kuolinpesälle. Tasinkoa maksetaan kuitenkin normaalisti, jos osituksen jälkeen kuolinpesän varallisuus on suurempi kuin lesken varallisuus. Kuolinpesällä ei siis ole etuoikeutta kieltäytyä tasingon maksamisesta. Leskelle kuuluva tasinko on maksettava ennen kuin perintö voidaan jakaa.
Ositusta ei tehdä, mikäli puolisoiden välillä on tehty molemminpuolinen avio-oikeuden poissulkeva avioehto, jolloin kummallakaan ei ole oikeutta toisen omaisuuteen eikä täten tasinkoa ole kummankaan maksettava. Tällaisessa molemminpuolisessa avio-oikeuden poissulkevassa tilanteessa tehdään omaisuuden erottelu. Erottelussa puolisoiden omaisuusmassasta erotetaan kummallekin erikseen kuuluva omaisuus.
Osituksesta on laadittava osituskirja. Samanlainen asiakirja on tehtävä omaisuuden erottelusta.
Kuolinpesä on selvitettävä
Kuolinpesä on selvitettävä ennen perinnönjakoa. Selvityksessä pyritään saamaan omaisuus siihen kuntoon, että perintö voidaan jakaa. Selvityksessä pohjana on perukirja, jossa on lueteltu vainajan varat ja velat, pesän osakkaat ja legaatinsaajat eli henkilöt, joille on testamentilla määrätty jokin tietty omaisuus. Selvityksessä käytetään myös muita asiakirjoja, kuten avioehtoa, testamenttia ja sukuselvityksiä.
Pesänselvitykseen kuuluu velkojen maksaminen. Velat voidaan maksaa kuolinpesän rahavaroista tai pesän omaisuutta myymällä. Mahdollista on myös se, että velkojen maksuun varattu summa laitetaan erityiseen hoitoon velkojen maksamiseksi myöhemmin. Mikäli vainajalta jääneellä omaisuudella ei pystytä kattamaan kaikkia velkoja eli pesä on ylivelkainen, jäävät maksamattomat velat velkojien tappioksi. Vainajan velat eivät siis periydy. Poikkeuksena tähän ovat tilanteet, joissa vastuuhenkilö on laiminlyönyt perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden määräajassa tai jos pesän osakas on vannonut oikeaksi väärän tiedon tai salannut jonkin vainajan omaisuuteen liittyvän seikan. Huolellisesti toimiva kuolinpesän osakas ei siis joudu vastuuseen vainajan veloista.
Velkojen maksamisen jälkeen pesänselvityksessä on täytettävä erityisjälkisäädös eli legaatti. Erityisjälkisäädöksellä tarkoitetaan jotakin tiettyä omaisuutta, esimerkiksi kaulakorua, jonka vainaja on testamentannut jollekin taholle. Legaatinsaaja ei ole pesän osakas pelkästään tällä perusteella.
Kuolinpesän voivat selvittää pesän osakkaat itse. Tavallisesti riidattomissa tilanteissa yksi pesän osakkaista toimii pesänhoitajana. Riitaisissa tilanteissa tai monimutkaisen kuolinpesän kohdalla voidaan määrätä ulkopuolinen pesänselvittäjä saattamaan kuolinpesä jakokuntoiseksi. Pesänselvittäjää voi hakea tuomioistuimen kautta kuolinpesän osakas tai henkilö, jolla on oikeus saada avustusta kuolinpesän varoista.
Kuka saa vaatia perinnönjakoa?
Kun mahdollinen omaisuuden ositus tai erottelu on tehty ja pesä selvitetty, voidaan vaatia perinnönjakoa.
Oikeus vaatia kuolinpesän jakamista on
- kuolinpesän osakkailla,
- heidän oikeudenomistajillaan sekä
- leskellä
Perinnönjakoa voi vaatia myös
- henkilö, jolla on oikeus saada avustusta kuolinpesästä
Perinnönjakoa voi vaatia asemansa perusteella siis muukin taho kuin varsinainen kuolinpesän osakas. Esimerkiksi pitkäaikainen avopuoliso voi vaatia perinnönjaon ja -jakajan määräämistä, koska hänellä on oikeus saada avustusta kuolinpesän varoista.
Oikeus vaatia perinnönjakoa on jokaisella oikeutetulla itsenäisesti. Yksimielisyysvaatimus ei siis ulotu perinnönjaon vaatimiseen.
Perinnönjaon suorittaminen
Perinnönjaon voi suorittaa kahdella tavalla:
- kuolinpesän osakkaat keskenään sopimuksella (sopimusjako)
- tuomioistuimen määräämän pesänjakajan toimesta (toimitusjako)
Lähtökohtaisesti jonkin tahon vaadittua perinnönjakoa kuolinpesän osakkaat saavat sopia perinnönjaosta haluamallaan tavalla (sopimusjako). Sopimusjako on ensisijainen perinnönjaon muoto. Usein perintöä jaettaessa ilmenee kuitenkin riitaisuuksia, jolloin kuolinpesän osakkaiden keskinäinen sopiminen ei onnistu. Tällöin joudutaan turvautumaan ulkopuoliseen pesänjakajaan, jotta kuolinpesä saadaan jaetuksi.
Kuolinpesälle voidaan käräjäoikeuden kautta hakea myös pesänjakaja. Pesänjakajaa vaaditaan tyypillisesti silloin, kun jakamisesta ei päästä osakkaiden kesken sopuun esitetyn perinnönjakovaatimuksen jälkeen. Pesänjakajan on suoritettava jako lähtökohtaisesti myös silloin, kun jonkun pesän osakkaan perintöosuus on ulosmitattu. Pesän jakamisen voi siis tehdä ulkopuolinen henkilö erillisellä perinnönjakotoimituksella (toimitusjako). Kuolinpesän jakamiselle ei ole asetettu määräaikaa (vrt. perunkirjoitus), joten kuolinpesä voi olla jakamattomana pitkiäkin aikoja. Kuolinpesän jakamattomuudella ei kuitenkaan saavuteta merkittävästi esim. verotuksellisia etuja, joten jakamattomuus ei useinkaan ole tarkoituksenmukaista. Jakamattomat kuolinpesät voivat olla ongelmallisia kuolinpesän osakkaiden kuollessa ja näin uusien kuolinpesien muodostuessa.
Tuomioistuin määrää pesänjakajan hakemuksesta
Mikäli kuolinpesän osakkaat eivät pääse keskenään sopuun perinnönjaosta ja joku osakkaista vaatii pesänjakajaa käräjäoikeuden kautta, tuomioistuin määrää sopivan henkilön pesänjakajaksi hakemuksesta. Hakemukseen on liitettävä kopio perukirjasta.
Tavallisimmin pesänjakaja on juridisen koulutuksen saanut henkilö, jolla on laaja kokemus perintöoikeudellisista tehtävistä. Pesänjakajan on oltava puolueeton jaettavana olevan kuolinpesän osakkaisiin nähden. Pesänjakajaksi määrääminen edellyttää jakajaksi määrättävän omaa suostumusta. Kuolinpesän osakkaille on annettava tilaisuus lausua pesänjakajan valinnasta. Joskus kuolinpesä on hyvin laaja. Tällöin voi olla tarpeen määrätä useampi pesänjakaja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun kuolinpesään kuuluu paljon yritysomaisuutta tai se on muutoin monimutkainen.
Pesänjakajalla on oikeus saada palkkio ja korvaus kuluistaan. Pesänjakajalle maksettavien palkkioiden ja korvausten on oltava kohtuullisia. Maksut suoritetaan kuolinpesän varoista.
Pesänjakajan on siis suoritettava perinnönjako, mikäli joku siihen oikeutettu vaatii jakoa. Pesänjakajan on suoritettava jako myös silloin, jos jonkun osakkaan osuus kuolinpesästä on ulosmitattu. Velkojan suostumuksella jaon saavat suorittaa myös kuolinpesän osakkaat keskenään.
Pesänjakaja johtaa perinnönjakoa
Kun oikeus on määrännyt pesänjakajan, on hänen määrättävä perinnönjaolle aika ja paikka. Lisäksi pesänjakajan on kutsuttava kuolinpesän osakkaat perinnönjakoon todisteellisesti.
Ensisijaisesti pesänjakajan on yritettävä saada kuolinpesän osakkaat sopimaan perinnönjaosta keskenään. Kuitenkaan tämä ei useinkaan onnistu tilanteissa, joissa on jo jouduttu turvautumaan pesänjakajan hakemiseen. Mikäli sopimus osakkaiden välillä kuitenkin syntyy, on perinnönjako toimitettava sen mukaisesti.
Mikäli sopua osakkaiden välillä ei synny, on pesänjakajan toimitettava perinnönjako. Jako tapahtuu siten, että jokaiselle osakkaalle annetaan osa kaiken laatuisesta omaisuudesta. Kuolinpesään voi kuitenkin kuulua omaisuutta, jota ei voida jakaa osiin järkevästi. Tällainen omaisuus on laitettava samaan osaan, jos mahdollista. Mikäli kaikille osakkaille ei edellä mainitun kaltaisen tilanteen johdosta saada samansuuruista osaa perinnöstä, voidaan omaisuutta joutua myymään perinnönjaon suorittamiseksi. Useimmiten on kuitenkin järkevää pitää vaikeasti jaettava omaisuus kokonaisuutena ja myymättä. Tilanne voidaan ratkaista siten, että kyseinen omaisuus menee kokonaisuutena yhdelle kuolinpesän osakkaalle, joka ”maksaa muut ulos” eli korvaa muille osakkaille rahalla saamansa suuremman perintöosuuden. Esimerkiksi vainajalle kuulunut lemmikkieläin tai asunto halutaan usein tunnesyistä pitää lähipiirissä myymisen sijaan.
Pesänjakajan on laadittava toimittamastaan perinnönjaosta jakokirja. Tässä asiakirjassa on ilmoitettava
- mitä on jaettu
- jaetun omaisuuden arvo jakohetkellä
- mitä kukin kuolinpesän osakas on saanut
- onko jako tehty kokonaan ja mitä on mahdollisesti jäänyt jakamatta
Pesänjakajan on allekirjoitettava jakokirja ja toimitettava siitä kopio jokaiselle pesän osakkaalle. Jakokirjasta on toimitettava kopio myös Verohallinnolle. Mikäli osakkaat ovat keskenään toimittaneet perinnönjaon, on heidän kaikkien allekirjoitettava jakokirja ja lisäksi kahden henkilön on todistettava se oikeaksi.
Pesänjakajan toimintaa voi moittia
Pesänjakajan on toimittava tehtävässään puolueettomasti. Aina tehtävään määrätty henkilö ei kuitenkaan toimi asianmukaisesti ja tehtävään sopivasti. Pesänjakaja voidaankin vapauttaa tehtävästään, mikäli henkilö on tehtävään sopimaton. Tehtävästä vapauttamisesta päättää tuomioistuin. Pesän osakkaille on kuitenkin annettava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöstä tehtävästä vapauttamisesta. Samanlainen oikeus on varattava pesänjakajalle itselleen.
Kuolinpesän osakkaalla on oikeus olla tyytymätön pesänjakajan toimittamaan perinnönjakoon. Osakas voi nostaa kanteen pesänjakajan toimittamasta perinnönjaosta. Kanne on nostettava muita pesän osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta. Osakas voi nostaa kanteen samassa määräajassa myös silloin, kun osakkaat ovat keskenään sopimalla toimittaneet perinnönjaon.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Kuolinpesän osakas saa siis vaatia perinnönjakoa. Saako leski vaatia perinnönjakoa?
Leski on kuolinpesän osakas puolisoiden omaisuuden osittamiseen asti. Mikäli puolisolla ei ole avio-oikeutta toisen puolison omaisuuteen, ei eloonjäänyt puoliso ole osakas, ellei hän ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Leski saa siis vaatia perinnönjakoa silloin, jos hänellä on avio-oikeus kuolleen puolison omaisuuteen, leski on perillisen asemassa tai yleisjälkisäädöksen saaja (vainaja testamentannut puolisolleen omaisuutta).
2. Vanhempani kuolinpesään sisältyy yritysomaisuutta sekä yksityiselämään liittyviä keräilyesineitä. Me kuolinpesän osakkaat haluaisimme päästä eroon näistä tilaa vievistä esineistä. Haluaisimme kuitenkin jatkaa yritystoiminnan pyörittämistä kuolinpesän kautta. Voiko kuolinpesän jakaa vain osittain?
Kuolinpesän voi jakaa myös osittain. Jakaminen tapahtuu samalla tavalla kuin koko kuolinpesää jaettaessa. Lopun perinnön jakamista kannattaa pohtia, sillä uusien kuolinpesien muodostuessa perijöiden kuollessa voi syntyä perintöoikeudellisesti haastavia tilanteita. Näissä kysymyksissä lakimies osaa opastaa erilaisten vaihtoehtojen kartoittamisessa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa