- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perinnönjaossa sovitaan, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Perinnönjako voidaan toimittaa joko kuolinpesän osakkaiden kesken yhteisymmärryksessä sopimusjakona tai tuomioistuimen määräämän pesänselvittäjän johdolla toimitusjakona. Perinnönjaosta on laadittava perinnönjakokirja, joka on allekirjoitettava. Mikäli ensiksi kuolleella puolisolla on lapsia, ei leski ilman testamentin määräystä peri puolisoaan. Leskellä on kuitenkin oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallinnassaan. Tätä lesken oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii kuolinpesän jakamista, lesken oikeus enimmäissuojaan väistyy. Leskellä on kuitenkin oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämäänsä asuntoa hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi tai lesken asumisoikeudeksi.
Miten perinnönjako toimitetaan?
Perinnönjako toimitetaan vainajan kuoleman jälkeen perintökaaren säännösten mukaisesti. Perinnönjaossa sovitaan, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken. Ennen perinnönjakoa toimitetaan perunkirjoitus, jossa luetteloidaan vainajan varat ja velat sekä mahdollisen lesken varat ja velat. Sen lisäksi kaikki tiedossa olevat vainajan velat on maksettava tai niihin pitää varata tarvittavat varat.
Mikäli perittävä henkilö oli kuollessaan naimisissa, on suoritettava kuolinpesän ja lesken välillä omaisuuden ositus tai erottelu ennen perinnönjaon toimittamista. Osituksessa määritellään lesken ja ensiksi kuolleen puolison avio-oikeuden piiriin kuuluva omaisuus, lasketaan se yhteen ja jaetaan se puoliksi molemmille osapuolille. Avioliittolain pääsäännön mukaan kaikki puolisoilla oleva omaisuus on avio-oikeuteen kuuluvaa, mikäli aviopari ei ole tehnyt avioehtosopimusta tai avio-oikeutta tiettyyn omaisuuteen ei ole poissuljettu lahjakirjalla tai testamentilla. Mikäli aviopari on tehnyt kokonaan avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, tehdään avioliiton päätyttyä osituksen sijasta omaisuuden erottelu.
Kuolinpesän osakkaat määräytyvät perintökaaren säännösten ja vainajan mahdollisesti tekemän testamentin nojalla. Kuolinpesän osakkaita voivat olla vainajan perilliset, leski ja mahdolliset testamentinsaajat. Jos joku kuolinpesän osakkaista on alaikäinen, hänen huoltajansa toimivat hänen edunvalvojinaan. Mikäli kuolinpesän osakkaana on toinen tai molemmat alaikäisen huoltajista, on perinnönjakoa varten määrättävä alaikäiselle lapselle edunvalvojan sijainen. Jos täysi-ikäiselle kuolinpesän osakkaalle on määrätty edunvalvoja, esimerkiksi dementian vuoksi, tulee edunvalvojan edustaa häntä perinnönjaossa. Täysi-ikäisen henkilön edunvalvoja on kuitenkin itse esteellinen toimimaan perinnönjaossa edunvalvojana, jos edunvalvoja itse tai hänen lähisukulaisensa ovat saman kuolinpesän osakkaina. Tällöin täytyy perinnönjakoa varten hakea erikseen esteetön edunvalvojan sijainen.
Perinnönjako voidaan toimittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona. Sopimusjaolla tarkoitetaan sitä, että kuolinpesän osakkaat pääsevät yhdessä yhteisymmärrykseen omaisuuden jakamisesta. Toimitusjaolla tarkoitetaan tuomioistuimen määräämän pesänjakajan tekemää päätöstä kuolinpesän omaisuuden jakamisesta. Pesänjakajaa voi hakea leski tai kuka tahansa pesän osakkaista tuomioistuimeen tehtävällä hakemuksella. Ennen pesänjakajan hakemista on perunkirjoitus saatettava loppuun.
Toimitusjaossa vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeus määrää tehtävään sopivan pesänjakajan. Tehtävään sopivalla pesänjakajalla tarkoitetaan henkilöä, jolla on riittävästi koulutusta ja kokemusta pesänjakajan tehtävään. Jos kuolinpesän osakkaat ovat jo aiemmin jakaneet kuolinpesän keskinäisellä sopimuksella, ei tuomioistuin voi enää määrätä pesänjakajaa suorittamaan toimitusositusta. Pesänjakaja määrää perinnönjaon toimittamisen ajan ja paikan ja hänen tulee kutsua todisteellisesti kuolinpesän osakkaat paikalle niin kutsuttuun perinnönjaon alkukokoukseen. Kutsumisen todisteellisuus tarkoittaa sitä, että jälkikäteen voidaan osoittaa osakkaan olleen tietoinen jakokokouksen ajasta ja paikasta. Jakokokouksia järjestetään tavallisesti useampia kuin yksi. Pesänjakajan tulee kutsua kaikki kuolinpesän osakkaat jokaiseen jakokokoukseen. Jakokokouksista on laadittava pöytäkirja. Pesänjakajalle maksetaan kuolinpesän laajuuteen ja laatuun, sekä hänen käyttämäänsä työmäärään nähden kohtuullinen palkkio sekä korvaus aiheutuneista kuluista. Palkkio maksetaan kuolinpesän varoista.
Perinnönjaosta laaditaan perinnönjakokirja
Perinnönjakokirja on aina laadittava toimitetusta perinnönjaosta.
Jakokirjassa tulee ainakin olla:
- kuolinpesän osakkaiden nimet ja heidän jako-osuuksiensa suhteellinen suuruus,
- mitä on jaettu,
- jaetun omaisuuden arvo,
- mitä jokainen osakas on saanut sekä
- onko perinnönjako tehty kokonaan vai onko vielä jäänyt jakamatonta omaisuutta.
Jakokirja tulee aina allekirjoittaa. Jos perinnönjako on toimitettu sopimusjakona, tulee kaikkien osakkaiden allekirjoittaa jakokirja, ellei joku osakkaista ole valtuuttanut asiamiestä, kuten lakimiehensä, allekirjoittamaan jakokirjan puolestaan. Sen lisäksi sopimusjaossa kahden esteettömän henkilön täytyy todistajaa osakkaiden allekirjoitukset. Todistajien tulee todistaa, että laadittu asiakirja on perinnönjakokirja ja että osakkaiden allekirjoitukset ovat oikeita. Jos perinnönjako on puolestaan toimitettu toimitusjakona, jakokirjan allekirjoittaa ainoastaan pesänjakaja eikä erillisiä todistajia tarvita.
Voidaanko toimitettua perinnönjakoa moittia?
Perinnönjakoa voidaan moittia joko perinnönjaossa olevan sisällöllisen virheen tai muodollisen virheen perusteella. Perinnönjaossa ollut muoto- tai sisältövirhe voi kuitenkin niin sanotusti korjaantua itsestään, jos perinnönjakoa ei erikseen moitita säädetyssä ajassa. Muotovirhe tarkoittaa esimerkiksi allekirjoitusten puuttumista perinnönjakokirjasta. Moitekanne on nostettava muotovirheen perustella kuuden kuukauden kuluessa sekä sopimusjaon että toimitusjaon toimittamisesta. Toimitusjakoa voidaan moittia myös sisällöllisen virheen perusteella esimerkiksi silloin, kun kuolinpesän omaisuus on arvostettu väärin. Moitekanne sisällöllisen virheen osalta on toimitusjaon jälkeen nostettava kuuden kuukauden kuluttua perinnönjaon toimittamisesta. Perintökaaressa ei ole säännöksiä sopimusjaon moittimisesta sisällöllisen virheen perustella.
Kun tuomioistuimeen on nostettu moitekanne siinä olevan virheen perusteella, voi tuomioistuin määrätä jakoa oikaistavaksi joltain osin. Tuomioistuin voi oikaista myös virheen itse, jos se on vähäinen. Mikäli kyseessä on toimitusositus, johon on määrätty pesänjakaja, voi tuomioistuin palauttaa jaon pesänjakajalle lopullista perinnönjakoa varten. Jos pesänjakajan tekemä toimitusjako on saanut lainvoiman, eli sitä ei ole moitittu säädetyssä ajassa, toimitusjakoa ei voida tuomioistuimessa purkaa.
Perinnönjako voidaan katsoa mitättömäksi eli kokonaan pätemättömäksi silloin, kun jakokirja on väärennetty, jakokokousta ei ole pidetty tai joku osakkaista on jäänyt todisteellisesti kutsumatta jakokokoukseen. Jos perinnönjako katsotaan mitättömäksi sitä ei ole tarpeen erikseen moittia, vaan osakas voi vaatia uutta perinnönjakoa mitättömän jaon estämättä. Perinnänjakoa on lisäksi mahdollista täydentää tilanteessa, jossa kuolinpesään kuuluvia varoja on jäänyt perinnönjaon ulkopuolelle. Uudessa jaossa huomioidaan aiemmin tehty perinnönjako.
Mitä tarkoittaa lesken asumisoikeus?
Leski ei peri perintökaaren mukaan aviopuolisoaan, mikäli ensiksi kuolleella aviopuolisolla on lapsia. Leskellä on kuitenkin perintökaaren mukaan oikeus pitää kuolleen aviopuolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Lesken oikeus pitää koko kuolinpesää hallinnassaan ei ole riippuvainen avioliiton pituudesta tai siitä kuinka isosta kuolinpesästä on kyse. Mikäli perittävän lapset tai mahdollinen testamentinsaaja kuitenkin vaativat kuolinpesän jakamista, lesken enimmäissuojan oikeus väistyy. Jos leski ei vapaaehtoisesti suostu kuolinpesän jakamiseen, on perittävän lasten tai mahdollisen testamentinsaajan haettava tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä. Leskelle kuuluva oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallinnassaan alkaa silloin, kun puoliso kuolee ja päättyy silloin, kun vaatimus jaosta esitetään. Mikäli ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on ylivelkainen, koko kuolinpesän omaisuus on myytävä velkojen kattamiseksi. Tällaisessa tilanteessa lesken oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallinnassaan väistyy.
Vaikka ensiksi kuolleen puolison lapset tai mahdollinen testamentinsaaja vaativat kuolinpesän jakamista, on leskellä oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämänsä asunto hallinnassaan, jos lesken omaan omaisuuteen ei sisälly sopivaa asuntoa. Tätä lesken oikeutta kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi, jota voidaan kutsua myös lesken asumisoikeudeksi. Leski voi pitää vaihtoehtoisesti kotina käytetyn asunnon sijasta jakamattomana hallinnassaan muun vainajan kuolinpesään kuuluvan asunnon, jos se on lesken kodiksi sopiva eikä lesken omaan omaisuuteen sisälly sopivaa asuntoa. Mikäli lesken omaisuuteen kuuluu sijaintinsa, kokonsa, rakentamis- ja varustamistapansa puolesta samanlainen asunto kuin yhteisenä kotina käytetty asunto, lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa hallinnassaan väistyy.
Lesken vähimmäissuoja voi toteutua vain silloin, jos puolisot omistavat asunnon yhdessä tai ensiksi kuollut puoliso omisti asunnon yksin. Lesken vähimmäissuoja kattaa myös puolisoilla olleen tavallisen koti-irtaimiston, joka leskellä on oikeus pitää hallinnassaan. Lesken oikeudella hallita kuolinpesään kuuluvaa asuntoa tarkoitetaan sitä, että leskellä on oikeus käyttää asuntoa, mutta hän ei voi yksin myydä, lahjoittaa tai testamentata sitä. Sen lisäksi lesken oikeus käyttää asuntoa tarkoittaa sitä, että asunnon omistajat, eli perilliset tai mahdolliset testamentin saajat, eivät voi käyttää, pantata tai myydä kyseistä asuntoa ilman lesken suostumusta. Mikäli ensiksi kuolleen puolison kuolinpesä on ylivelkainen, koko kuolinpesä asunto mukaan lukien on myytävä velkojen kattamiseksi. Tällaisessa tilanteessa lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa jakamattomana hallinnassaan väistyy.
Ensiksi kuolleen puolison jälkeen laadittavassa perunkirjassa tai perunkirjan liitteissä on oltava selvitys siitä, hyödyntääkö leski oikeuttaan pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan joko kokonaan tai osittain. Perunkirjan ilmoitus hallintaoikeuden käytöstä on merkityksellinen, koska lesken oikeus pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa jakamattomana hallinnassaan vähentää perillisten tai testamentinsaajan perintöverotuksessa asunnosta maksettavaa perintöveroa. Lesken hallintaoikeus pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa hallinnassaan ei ole veronalaista perintöä leskelle. Näin ollen leski ei maksa perintöveroa asunnon hallintaoikeudesta. Lesken hallintaoikeus asuntoon ei myöskään vaikuta asunnon omistusoikeuteen, vaan asunnon omistusoikeus määräytyy perintökaaren säännösten tai mahdollisen vainajan tekemän testamentin mukaisesti.
Yhteenveto
- Perinnönjaossa sovitaan, miten kuolinpesän omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken.
- Avioliittolain pääsäännön mukaan kaikki puolisoilla oleva omaisuus on avio-oikeuteen kuuluvaa, mikäli aviopari ei ole tehnyt avioehtosopimusta tai avio-oikeutta tiettyyn omaisuuteen ei ole poissuljettu lahjakirjalla tai testamentilla.
- Perinnönjako voidaan toimittaa joko sopimusjakona tai toimitusjakona ja siitä on tehtävä perunkirja.
- Leski ei peri perintökaaren mukaan aviopuolisoaan, mikäli ensiksi kuolleella aviopuolisolla on lapsia, mutta hänellä on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käyttämänsä asunto hallinnassaan, jos lesken omaan omaisuuteen ei sisälly sopivaa asuntoa. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissujaksi.
- Leskellä on perintökaaren mukaan oikeus pitää kuolleen aviopuolisonsa jäämistö jakamattomana hallinnassaan. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi.
- Ensiksi kuolleen puolison jälkeen laadittavassa perunkirjassa tai perunkirjan liitteissä on oltava selvitys siitä, hyödyntääkö leski oikeuttaan pitää ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana hallinnassaan joko kokonaan tai osittain.
Summary in English
- In the distribution of inheritance, an agreement is reached on how the assets of the estate are divided among the heirs of the estate.
- According to the main principle of marital law, aöö property owned by the spouses is considered marital property unless they have made a prenuptial agreement or specific property rights have been excluded by a deed of gift or a will.
- The distribution of inheritance can be carried through an agreement or through a legal procedure, amd probate inventory must be prepared.
- According to the inheritance law, the living spouse does not inherit from their deceased spouse if the first deceased spouse has children. However, the surviving spouse has the right to keep the marital home they have used together if it is not included in the surviving spouse's own property. Thos os referred as the minimum share of the living spouse
- According to the inheritance law, the living spouse has the right to keep the assets of the deceased spouse undivided and under their control. This right os known as the maximum share of the surviving spouse.
- In the probate inventory or its attachments prepared af ter the death of te first spouse, there must be a statement indicating whether the surviving spouse intends to exercise their right to keep the house and assets of the first deceased, either fully or partially
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Vaikuttaako perinnönjakoon se, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas?
Perinnönjakoa ei tarvitse tehdä silloin, jos kuolinpesässä on vain yksi osakas, sillä hän perii kaiken omaisuuden.
2. Milloin kuolinpesän voi aikaisintaan jakaa?
Perinnönjaon voi aikaisintaan tehdä perunkirjoituksen toimittamisen jälkeen.
3. Täytyykö kuolinpesä aina jakaa?
Kuolinpesän jakamiselle ei ole laissa asetettu mitään määräaikaa. Kuolinpesän osakkaat voivat keskenään sopia, etteivät he jaa kuolinpesää tai osaa siitä.
4. Kuka perii vainajan, jos vainajalla ei ole lapsia, mutta hän oli kuollessaan naimisissa?
Mikäli vainajalla oli aviopuoliso, mutta ei lapsia, perintökaaren mukaan perintö menee leskelle. Mikäli vainaja on kuitenkin tehnyt testamentin omaisuudestaan, noudatetaan testamentin määräyksiä. Vaikka ensiksi kuolleella puolisolla ei olisi lapsia ja hän olisi testamentannut omaisuuden muulle henkilölle kuin leskelle, on leskellä silti oikeus enimmäis- ja vähimmäissuojaan.
Aiheesta muualla
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa