- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden ihmisen yhdessä toistensa eduksi tekemää testamenttia. Yleensä keskinäisen testamentin tekijöitä ovat avio- tai avopuolisot, mutta myös esimerkiksi sisarukset tai ystävykset voivat tehdä keskinäisen testamentin yhdessä. Keskinäisellä testamentilla varmistetaan toisen testamentin tekijän oikeudet perinnönjaossa. Tämän lisäksi keskinäisellä testamentilla voi saavuttaa veroetua. Tässä lakioppaassa käydään läpi keskinäisen testamentin perusteet sekä edut, joita sillä voidaan saavuttaa.
Lähtökohtia
Keskinäinen testamentti on kahden tai useamman testamentin yhdistelmä, jossa molemmat osapuolet antavat määräyksiä toistensa hyväksi. Testamentin voi laatia yhtenä tai kahtena kappaleena. Tämä tarkoittaa sitä, että testamentin tekijät voivat sopia kahdesta saman sisältöisestä kappaleesta, tai päättää käyttää yhtä yhteistä asiakirjaa.
Keskinäisen testamentin tekijät voivat olla ketkä tahansa henkilöt, jotka haluavat sopia keskenään perintönsä jakamisesta toistensa eduksi. Koska avio- tai avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti on kuitenkin yleisin, puhutaan tässä artikkelissa jatkossa puolisoista, kun viitataan keskinäisen testamentin tekijöihin.
Keskinäinen testamentti tehdään lain mukaisia muotomääräyksiä noudattaen. Määräykset ovat samanlaiset kuin normaalinkin testamentin suhteen, eli keskinäinen testamentti on tehtävä:
- Kirjallisesti
- Molempien tekijöiden allekirjoittamana
- Kahden todistajan läsnä ollessa.
Todistajien tulee lisäksi todistaa testamentti allekirjoituksillaan. Heidän tulee tietää, että kyseinen asiakirja on testamentti, mutta testamentin sisältöä ei tarvitse esitellä heille.
Erilaiset keskinäiset testamentit
Keskinäisen testamentin voi tehdä erisisältöisenä riippuen siitä, miten perintöön kuuluvan omaisuuden omistusoikeuksien halutaan myöhemmin jakautuvan. Keskinäisessä testamentissa voidaan määrätä omaisuuden hallinnasta tai omistuksesta. Tällä on merkitystä esimerkiksi perintöveroon liittyvien hyötyjen kannalta.
Keskinäinen testamentti voi olla joko hallintaoikeustestamentti tai omistusoikeustestamentti. Tämän lisäksi omistusoikeustestamentin voi tehdä vielä täydellisenä tai rajoitettuna omistusoikeustestamenttina. Testamentissa voi olla myös määräyksiä sekä omaisuuden hallintaan että omistajuuteen liittyen.
Hallinta- ja omistusoikeuksiin liittyen testamenttiin voi lisätä myös ehdon, jonka mukaan oikeuksien jakautumisesta saa tehdä päätöksiä vielä perinnönjaossakin. Tämä mahdollistaa verotukseen liittyvän suunnittelun vielä myöhemmässäkin vaiheessa. Erityyppisistä keskinäisistä testamenteista lisää seuraavissa luvuissa.
Keskinäinen testamentti ja rintaperilliset
Kuten normaalilla testamentilla, myöskään keskinäisellä testamentilla ei voi sen monista eduista huolimatta loukata rintaperillisten oikeutta lakiosaansa perinnöstä. Rintaperillisiä ovat perittävän lapset ja lapsenlapset. Sikäli kun keskinäinen testamentti on tehty eloon jäävän puolison eduksi, voi testamentinsaaja pyytää rintaperillisiltä, etteivät he vaatisi lakiosaansa eloon jääneen puolison kustannuksella ennen tämän kuolemaa. Tällainen pyyntö ei kuitenkaan lain mukaan ole sitova, vaan rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa perinnönjaossa.
Testamentin yhteydessä kannattaakin mainita, että leski voi suorittaa perillisille kuuluvan lakiosan rahana eikä perillinen voi vaatia sitä esimerkiksi osuutena vainajalle kuuluneesta kiinteistöstä. Näin varmistetaan se, että leski voi halutessaan jäädä yhteiseen kotiin asumaan.
Keskinäisen testamentin tarkoitus
Keskinäinen testamentti on perintösuunnittelun väline, jolla voi ensinnäkin varmistaa eloonjääneen puolison toimeentulon. Lesken oikeudet turvataan perinnönjaossa lain puolesta, mutta keskinäisellä testamentilla näitä oikeuksia voi vahvistaa entisestään.
Erityisesti avopuolisoiden välinen keskinäinen testamentti on merkittävä perinnönjaon kannalta, koska avopuolisoilla ei lain mukaan ole oikeuksia toistensa kuolinpesiin ilman testamenttia. Esimerkkinä keskinäisen testamentin tuomista eduista voi mainita sen, että toisin kuin avioliitossa ollut leski, avopuoliso ei ilman testamenttia voi periä ensiksi kuollutta puolisoaan. Avoliitossa ollut leski ei myöskään saa automaattisesti jäädä puolisoiden yhteiseen kotiin asumaan ilman testamentin määräystä.
Keskinäinen omistusoikeustestamentti
Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot päättävät omaisuutensa omistusoikeudesta perinnönjaossa. Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle rajoittamattoman määräysvallan testamentin alaiseen omaisuuteen. Testamentin saajalla on tällöin oikeus luovuttaa ja käyttää omaisuutta kuten haluaa ja hänet katsotaan omaisuuden omistajaksi. Kun testamentinsaaja itse kuolee, periytyy omaisuus hänen lain mukaisille tai testamentilla määräämille perilliselleen.
Rajoitettu omistusoikeustestamentti
Omistusoikeustestamenttiin voi liittää mukaan nk. toissijaisuusmääräyksen. Toissijaisuusmääräyksellä määrätään omaisuus ensin eloon jääneelle puolisolle. Kun tämä sitten kuolee, siirtyy testamentattu omaisuus toissijaisille saajille, joita ovat yleensä ensimmäiseksi kuolleen puolison rintaperilliset. Testamentin ensisaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi kuitenkaan määrätä omaisuudesta testamentilla eikä se periydy hänen perillisilleen.
Rajoitetun omistusoikeustestamentin etu on se, että perittävä voi sen avulla varmistaa omaisuuden jäämisen omille rintaperillisilleen myös leskeksi jääneen kuoleman jälkeen. Leski saa kuitenkin käyttöedun omaisuudesta omana elinaikanaan, ja hänen toimeentulonsa on näin turvattu.
Keskinäinen hallintaoikeustestamentti
Keskinäisellä hallintaoikeustestamentilla puolisot voivat päättää perittävän omaisuutensa hallinnasta. Yleensä tämä tarkoittaa sitä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leski saa omaisuuteen käyttö- eli hallintaoikeuden elämänsä loppuun asti.
Kuten rajoitetulla omistusoikeustestamentilla, myös hallintaoikeustestamentilla voidaan turvata lesken asema ja samalla varmistaa, että omaisuus menee rintaperillisille. Hallintaoikeustestamenttiin liittyvät kuitenkin huomattavat verotukseen liittyvät edut, joista kerrotaan lisää seuraavassa luvussa.
Keskinäinen testamentti ja verotukselliset hyödyt
Omistusoikeustestamentilla voi testamentata omaisuutta leskelle puolisovähennyksellä verovapaasti 90 000 euron arvosta, jolloin esimerkiksi rahavarojen ja omaisuuden saaminen lisää lesken turvaa ja toimintavapautta. Puolisovähennyksen ylimenevästä osuudesta leski kuitenkin maksaa perintöveron normaalisti, joten taloudelliselta kannalta omistusoikeustestamentti ei välttämättä ole leskelle kaikista edullisin vaihtoehto.
Huonona puolena voi pitää myös sitä, että kun leski sitten kuolee ja hänen perillisensä perivät omaisuuden, joutuvat myös he maksamaan omaisuudesta perintöveron. Käytännössä voi siis olla niin, että ensin kuolleen puolison testamenttaamasta omaisuudesta joudutaan maksamaan perintövero kahdesti; ensin verovelvollisuus kohdistuu leskeksi jääneeseen puolisoon ja tämän jälkeen esimerkiksi toissijaisuusmääräyksen kautta ensin kuolleen puolison rintaperillisiin.
Perintöverotuksen kannalta keskinäinen hallintaoikeustestamentti on kaikista edullisin. Hallintaoikeustestamentin myötä ensimmäisenä kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan rintaperillisille, mutta leskellä on omaisuuteen elinikäinen käyttöoikeus.
Koska omistusoikeus ei siirry missään vaiheessa leskelle, hänen ei tarvitse maksaa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa. Tämän lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää rintaperillisille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo. Rintaperillisten ei siis tarvitse maksaa perintöveroa siitä osuudesta omaisuutta, jonka hallintaoikeus on testamentilla siirretty leskelle.
Yhteenveto
- Keskinäisellä testamentilla tarkoitetaan kahden ihmisen yhdessä toistensa eduksi tekemää testamenttia.
- Se varmistaa toisen testamentin tekijän oikeudet perinnönjaossa ja voi tuoda veroetua.
- Keskinäinen testamentti on tehtävä kirjallisesti, allekirjoitettava kahden todistajan läsnä ollessa.
- Keskinäisen testamentin avulla voidaan sopia omaisuuden omistusoikeudesta ja hallinnasta sekä turvata eloon jääneen puolison toimeentulo.
Summary in English
- A mutual will refers to a will made by two individuals in favor of each other.
- It ensures the rights of the surviving testator in the distribution of inheritance and can provide tax benefits.
- A mutual will must be made in writing and signed in the presence of two witnesses.
- Through a mutual will, ownership and control of assets can be agreed upon, and the financial well-being of the surviving spouse can be secured.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Voiko keskinäisessä testamentissa olla määräyksiä sekä omistus- että hallintaoikeuksista?
Voi olla. Keskinäiseen testamenttiin voi lisätä ehdon, joka mahdollistaa valinnanvapauden perinnönjaossa sen suhteen, siirretäänkö leskelle omaisuuteen kohdistuvia omistus- tai hallintaoikeuksia.
2. Miten keskinäinen testamentti tehdään?
Keskinäinen testamentti tehdään yhdessä valitun henkilön kanssa ja se noudattaa määrämuodoltaan normaalia testamenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että keskinäinen testamentti tehdään kirjallisesti, allekirjoitettuna ja kahden todistajan läsnä ollessa.
3. Mitä etuja keskinäisestä testamentista on?
Keskinäinen testamentti voi antaa leskelle verotuksellisia etuja ja tämän lisäksi vähentää rintaperillisten maksaman perintöveron määrää. Tämän lisäksi keskinäinen testamentti varmistaa sen, että omaisuus siirtyy perinnön myötä rintaperillisille, mikäli testamentin tekijä näin tahtoo.
Aiheesta muualla
- Perintökaari (Finlex)
- Perintö- ja lahjaverolaki (Finlex)
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Testamentin avulla voidaan myös vaikuttaa perintöverotukseen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa