- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jokainen, joka harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa, on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Liike- tai ammattitoiminnan harjoittamista koskevasta kirjanpitolain edellytyksestä huolimatta laissa tarkemmin mainitut oikeushenkilöt, kuten osakeyhtiöt, avoimet- ja kommandiittiyhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja säätiöt, ovat aina kirjanpitovelvollisia. Siten esimerkiksi yritysten, yhdistysten ja säätiöiden johto on vastuussa kirjanpidon asianmukaisesta järjestämisestä. Toisin sanoen ammatinharjoittaja, joka toimii yksityisenä elinkeinonharjoittaja ei ole aina kirjanpitovelvollinen.
Ammattitoimintaa voi harjoittaa periaatteessa minkä tahansa yritysmuodon kautta. Kuitenkin on tavallisinta, että ammatinharjoittaja toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana, eli toiminimellä. Tämä johtuu pitkälti ammatin harjoittamisen määritelmästä. Ammattitoiminta eroaa nimittäin osittain liiketoiminnasta. Tyypillisesti ammattitoiminta on pienimuotoisempaa kuin liiketoiminta ja siihen liittyy liiketoimintaa vähemmän riskiä. Tämä johtuu siitä, että ammatinharjoittaja hyödyntää yleensä elinkeinossaan omaa ammattitaitoaan, eikä toiminta ole usein yhtä paljon riippuvainen esimerkiksi tuotteiden lanseerauksesta ja elinkeinonharjoittajan muista yhteistyökumppaneista. Usein ammatinharjoittaja ei työllistä myöskään useita muita ihmisiä, eikä hänellä välttämättä ole varsinaisia liiketiloja.
Se, onko toiminta ammatti- vai liiketoimintaa, ei lopultakaan merkitse kovin paljoa. Ammattitoiminta vain useammin toteutuu, kuten aikaisemmin on mainittu, yksityisen elinkeinonharjoittajan kautta, mikä tuottaa tiettyjä helpotuksia kirjanpitovelvollisuuteen. Yksityinen elinkeinonharjoittaja saa nimittäin tuottaa kirjanpitonsa maksuperusteisena, eli niin, että kulu syntyy, kun kirjanpitovelvollinen maksaa jonkin suoritteen ja tulo syntyy vastaavasti kun kirjanpitovelvollinen vastaanottaa maksun suoritteesta.
Tarkemmat säännökset kirjanpitovelvollisuudesta ja sen sisällöstä sisältyvät kirjanpitolakiin. Lain mukaan kirjanpitovelvollisen on merkittävä kirjanpitoonsa liiketapahtumina kulut, tulot, rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät. Nämä liiketapahtumat tulee kirjata niiden sisällön mukaan eri kirjanpitotileille. Kulut tarkoittavat tilikaudelle jaksotettuja menoja ja tulot tilikaudelle jaettuja tuottoja. Rahoitustapahtuma kuvaa esimerkiksi sitä, miten yrityksen pankkitililtä siirtyy rahaa vaikkapa uuden kaluston hankintaan. Oikaisu- ja siirtoeriä ovat esimerkiksi tilikaudelle kohdistuvat maksamattomat laskut tai saatavat, jotka kohdistuvat tilikaudelle, mutta joiden maksupäivä on vasta seuraavan tilikauden puolella. Oikaisueriin kuuluvat myös esimerkiksi varaston muutokset sekä luottotappiot. Kirjanpitolaissa säädetään myös esimerkiksi yleisistä tilinpäätösperiaatteista, tilikauden pituudesta, tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sisällöstä sekä tilinpäätösaineiston rekisteröinnistä.
Lähtökohtaisesti kirjanpito muodostaa melko yhtenäisen ja opeteltavissa olevan kokonaisuuden myös maallikolle. Näin ainakin silloin, jos toiminta on pienimuotoista ammattitoimintaa esimerkiksi toiminimen kautta. Kuitenkin mikäli organisaatiorakenne monimutkaistuu tai toiminta muutoin laajenee, voi ammattilaisen käyttö kirjanpidossa ja tilinpäätöksen laadinnassa olla suositeltavaa. Jos kuitenkin ongelmat liittyvät enemmän lain tulkintaan tai periaatteiden soveltamista koskeviin kysymyksiin, niin myös lakipuhelin neuvoo mielellään.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa