Minilex - Lakipuhelin

Keskinäisen testamentin tekeminen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Keskinäinen testamentti on asiakirja, jolla kaksi henkilöä määräävät omaisuutensa toisilleen kuolemansa jälkeen. Se on oikeastaan kahden testamentin yhdistelmä, jossa testamentin tekijät ja perinnön saajat ovat samoja henkilöitä. Yleensä keskinäisen testamentin tekevät aviopuolisot keskenään, mutta myös avopuolisot tai muut toisilleen läheiset ihmiset kuten sisarukset voivat tehdä keskinäisen testamentin. Lainsäädännössä ei aseteta rajoitteita tässä suhteessa, eikä edes henkilöiden määrää ole rajoitettu. Keskinäinen testamentti voidaan laatia myös useamman kuin kahden ihmisen kesken.

Keskinäisellä testamentilla halutaan turvata eloonjääneen läheisen taloudellinen tilanne toisen osapuolen kuoleman jälkeen. Asumisen turvaaminen on usein keskeistä, ja erityisen tärkeää se on silloin, kun testamentin tekijät eivät ole naimisissa keskenään. Leskellä eli aviopuolison eloonjääneellä puolisolla on lain mukaan oikeus jäädä puolisoiden yhteiseen kotiin asumaan. Kenelläkään muulla tällaista oikeutta ei ole, ellei testamentilla ole toisin määrätty. Avoliitossa asuville keskinäinen testamentti on hyvä väline turvaamaan asuminen silloin, jos puoliso kuolee. Myös avioliitossa olevien taloudelliseen tilanteeseen voidaan keskinäisellä testamentilla vaikuttaa huomattavasti. Ilman testamentin määräystä vainajan lapsilla on oikeus vaatia jäämistöstä lainmukaista perintöosaansa. Testamentatusta omaisuudesta lapset voivat kuitenkin vaatia vain puolet perintöosastaan eli niin sanotun lakiosan. Tällöin testamentin saajalle jää suurempi osuus omaisuudesta.

Keskinäiseen testamenttiin sisältyy yleensä myös määräys siitä, kenelle koko jäämistö siirtyy silloin, kun molemmat testamentin tekijät ovat kuolleet. Jos tekijöillä on lapsia, omaisuus testamentataan useimmiten heille. Lapset eli rintaperilliset voivat testamentista huolimatta vaatia lakiosaansa jo toisen vanhemman kuoleman jälkeen. Tämän vuoksi monessa keskinäisessä testamentissa määrätään, että jos lapsi vaatii lakiosaansa jo toisen vanhemman kuoltua, ei hän tule lakiosaa enempää saamaankaan. Toisin sanoen testamenttiin voidaan sisällyttää ehto, jonka mukaan lapset saavat suuremman osuuden, jos he eivät vaadi perintöään ennen kuin molemmat vanhemmat (tai testamentin tekijät) ovat kuolleet.

Keskinäisen testamentin muotovaatimukset ovat samat kuin millä tahansa testamentilla. Testamentin tekijöiden on ymmärrettävä asiakirjan merkitys sekä allekirjoitettava se omasta vapaasta tahdostaan. Testamentti pitää allekirjoittaa kahden esteettömän todistajan ollessa yhtä aikaa paikalla. Todistajat eivät saa olla liian läheistä sukua, eivätkä he saa hyötyä testamentista. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän on tiedettävä, että kyseessä oleva asiakirja on testamentti.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]