- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Keskinäinen testamentti on yleinen aviopuolisoiden välillä. Se on kehitetty alun perin aviopuolisoiden kuolemanvaraislahjaksi ja sillä oli tarkoitus turvata eloonjääneen puolison asema. Keskinäinen testamentti ei kuitenkaan nykyään koske pelkästään aviopuolisoita, vaan sen voivat tehdä ketkä tahansa henkilöt. Käytännössä suurin osa keskinäisistä testamenteista on kuitenkin tehty juurikin aviopuolisoiden välillä. Keskinäinen testamentti voi olla joko täysi omistusoikeustestamentti tai rajoitettu omistusoikeustestamentti. Rajoitetun omistusoikeustestamentin tunnusmerkkinä on testamentissa oleva toissijaismääräys.
Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentinsaajalle rajoittamattoman määräysvallan testamentin alaiseen omaisuuteen. Testamentin saajalla on tällöin oikeus luovuttaa ja käyttää omaisuutta sekä saada omaisuuden korko ja tuotto. Omaisuus periytyy testamentin saajan perilliselle tämän kuollessa ja hänellä on oikeus määrätä omaisuudesta myös testamentilla. Silloin kun kyseessä on rajoitettu omistusoikeustestamentti, testamentissa on myös toissijaismääräys. Tällöin omaisuus on määrätty ensin eloon jääneelle puolisolle ja lesken kuoltua toissijaisille saajille, joita ovat yleensä perinnönjättäjän rintaperilliset. Testamentin ensisaajalla on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi kuitenkaan määrätä omaisuudesta testamentilla eikä se periydy hänen perillisilleen.
Usein tällaisissa testamenteissa on esitetty myös toivomus siitä, että lapset eivät vaatisi lakiosaansa vielä ensin kuolleen puolison jälkeen. Tällainen toivomus ei ole kuitenkaan juridisesti sitova, vaan perittävän lapsilla on aina oikeus vaatia ja saada lakiosansa hänen jäämistöstään.
Keskinäinen omistusoikeustestamentti toissijaismääräyksellä ei aina ole se edullisin ja järkevin vaihtoehto. Leski joutuu tällöin maksamaan perintöveron puolisoltaan testamentilla saamastaan omaisuudesta. Leskellä on kuitenkin oikeus tehdä puolisovähennys, joka on 90 000 euroa hänen veronalaisesta perintöosuudestaan. Sen jälkeen, kun leski kuolee, toissijaiset saajat maksavat perintöveron saamastaan omaisuudesta. Perintöveron minimoimiseksi hyvä vaihtoehto on tehdä keskinäinen hallintaoikeustestamentti. Tällöin ensiksi kuolleen puolison omaisuuden omistusoikeus siirtyy suoraan lapsille, mutta leskellä on omaisuuteen elinikäinen käyttöoikeus. Leski ei maksa hallintaoikeuden arvosta lainkaan perintöveroa ja lisäksi lesken hallintaoikeus pienentää lapsille tulevan perintöveron määrää, sillä perintöosuudesta vähennetään lesken hallintaoikeuden arvo.
Eli keskinäinen testamentti toissijaismääräyksellä tarkoittaa, että perittävä on määrännyt omaisuuden menevän ensiksi ensisijaiselle saajalle ja tämän kuoleman jälkeen toissijaiselle saajalle. Yleensä tätä käytetään aviopuolisoiden välillä, jolloin leski on ensisijainen saaja ja hänen kuolemansa jälkeen omaisuuden saavat lapset. Leskellä on tällöin oikeus määrätä omaisuudesta, mutta hän ei voi tehdä siitä testamenttia eikä lesken perillisillä ole oikeutta periä omaisuutta. Mikään ei kuitenkaan estä tekemästä keskinäistä testamenttia myös muiden henkilöiden kuin aviopuolisoiden kesken.
Lisätietoa keskinäisestä rajoitetusta omistusoikeustestamentista ja sen vaikutuksista lesken ja rintaperillisten asemaan saat ottamalla yhteyttä Minilexiin. Me autamme kaikissa erilaisissa testamentteihin liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa