» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa 2010:94 oli kysymys rikoksentekijän luovuttamisesta muuhun kuin Euroopan unionin jäsenvaltioon.
Oikeusministeriö pyysi lausuntoa Korkeimmalta oikeudelta siitä, pitäisikö Venäjän kansalainen K luovuttaa Venäjän federaatiolle. K on Venäjällä määrätty vangittavaksi ja häntä vastaan on nostettu rikossyyte. Häntä epäillään useista rikoksista kuten esimerkiksi murhasta, terrorismista ja salakuljetuksesta. Syytteen mukaan K oli osallistunut aseistettuihin rikosjoukkoihin. K oli aseistautuneessa ryhmässä ylittänyt venäjän valtionrajan ilman vaadittavia asiakirjoja ja tunkeutunut Taetaenian tasavallan alueelle. Ryhmä oli tulittanut kohti valtionrajaa vartioivia sotilaita. Ryhmä tappoi syytteen aikana tulittamisen aikana kahdeksan sotilasta sekä aiheuttu hengenvaaran muille reilulle 2 000 sotilaalle. K on vastustanut luovuttamista. Hänen mukaansa hän joutuisi Venäjällä kidutuksen ja muun huonon kohtelun uhriksi etnisen taustansa ja poliittisen toimintansa vuoksi. K:n mukaan väitteet rikoksista ovat tekaistuja.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa täytyy ensin arvioida, täyttävätkö luovuttamispyynnössä luovuttamisen perusteeksi ilmoitetut rikokset luovuttamislain mukaiset rikosten rangaistavuudelle ja vakavuudelle säädetyt edellytykset. Jos nämä täyttyvät, täytyy arvioida, ovatko rikokset luonteeltaan poliittisia rikoksia tai onko luovuttamiselle vainon kohteeksi joutumiseen perustuvia esteitä.
Salakuljetuksen ja räjähderikoksen osalta syyteoikeus olisi Suomessa vanhentunut, joten luovutusta ei voida näiden perusteella tehdä. Venäjän federaation rajan ylittäminen järjestäytyneessä ryhmässä väkivaltaa käyttäen ei vastaa rikostunnusmerkistöä Suomen laissa, eikä tämän perusteella voida luovuttaa. Kuitenkin mm. murhan, tapon ja törkeän pahoinpitelyn perusteella luovuttaminen voisi olla mahdollista.
Poliittisesta rikoksesta ei saa luovuttaa. Jos poliittiseen rikokseen samalla sisältyy tai liittyy rikos, joka ei ole luonteeltaan poliittinen, eikä tekoa kokonaisuudessaan voida pitää pääasialliselta luonteeltaan poliittisena rikoksena, luovuttaminen on kuitenkin sallittu. Surmaamista, joka ei tapahdu avoimessa taistelussa, ei kuitenkaan koskaan voida pitää poliittisena rikoksena.
Korkeimman oikeuden mukaan asiassa täytyy katsoa rikoksen suhdetta poliittiseen tavoitteeseen, jonka toteuttamiseksi se on tehty. Korkeimman oikeuden mukaan annetuista tiedoista voidaan päätellä, että pyynnön perusteena olevat teot ovat osa mainittua Venäjän federaation ja taetaeenitaistelijoiden välistä laajempaa konfliktia. Korkeimman oikeuden mukaan taetaeenitaistelijoiden toimenpiteitä ei ole pidettävä sillä tavoin poliittiseen päämäärään nähden suhteettomien tai summittaisten keinojen käyttämisenä, että ne olisi katsottava luonteeltaan muuksi kuin poliittisiksi teoiksi. Tekoja ei voida Korkeimman oikeuden mukaan pitää terroritekona vaan sotatoimen luonteisena tapahtumana, sillä se ei ole aiheuttanut yleistä vaaraa ihmisille.
Korkein oikeus esittää lausuntonaan, että asiassa ei ole edellytyksiä suostua K:ta koskevaan luovuttamispyyntöön.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa