Minilex - Lakipuhelin

Pahoinpitely - KKO:2014:6


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • pahoinpitely
    tahallisuus
    rangaistuksen määrääminen

A oli asuintalonsa porraskäytävässä ottanut painimalla yhteen B:n kanssa ja paennut sen jälkeen asuntoonsa. B oli tämän jälkeen hakannut tai potkinut A:n asunnon ovea, jolloin A oli suuttunut ja hakenut puukon sekä avannut asunnon oven. A ja B olivat heti sen jälkeen käyneet toisiinsa käsiksi ja yhteenotto oli jatkunut painimalla puukon ollessa A:n kädessä. Yhteenotossa B:lle oli aiheutunut puukosta viiltohaava kaulaan. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla A:n katsottiin tahallaan tehneen B:lle ruumiillista väkivaltaa ja aiheuttaneen hänelle vamman.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n vammantuottamuksesta sakkorangaistukseen. Hovioikeus kuitenkin tuomitsi A:n törkeästä pahoinpitelystä 1 vuoden 2 kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Korkeimman oikeuden käsittelyssä asiassa oli kysymys siitä, onko A menettelyllään syyllistynyt pahoinpitelyyn tai hätävarjelun liioitteluna tehtyyn pahoinpitelyyn ja onko teko ollut törkeä. Kysymys oli myös A:lle tuomittavasta rangaistuksesta.

Pahoinpitelyyn syyllistyy rikoslain mukaan muun muassa se, joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa, taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä. Rikoslain mukaan tekijä on aiheuttanut tunnusmerkistön mukaisen seurauksen tahallaan, jos hän on tarkoittanut aiheuttaa seurauksen taikka pitänyt sen aiheutumista varmana tai varsin todennäköisenä. Korkein oikeus katsoi, että A:n on täytynyt käsittää, että oven avaamisesta ja hänen saapumisestaan porraskäytävään seuraisi uusi yhteenotto B:n kanssa. Lisäksi A:lla on ollut hallussaan puukko, jolloin A:n voidaan olettaa pitävän varsin todennäköisenä, että puukko osuu B:hen aiheuttaen hänelle vammoja. A on näin ollen tahallaan tehnyt B:lle ruumiillista väkivaltaa ja aiheuttanut hänelle vamman.

Rikoslain mukaan aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet. Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin. Korkein oikeus katsoi, että A:han ei ollut kohdistunut sellaista aloitettua tai välittömästi uhkaavaa oikeudetonta hyökkäystä vaan A päätti itse uudestaan mennä B:n luokse puukon kanssa. Näin ollen A:n menettelyssä ei ollut kyse hätävarjelusta tai sen liioittelusta.

Korkein oikeus katsoi, että koska A ei ollut tähdännyt puukkoa B:n kaulaan sekä B:lle aiheutunut vamma on ollut melko pinnallinen viiltohaava, pahoinpitely ei ole ollut törkeä. A on siis syyllistynyt pahoinpitelyyn.

Rangaistuksen osalta Korkein oikeus katsoi, että huomioon ottaen A:n syyksi luetun rikoksen laatu ja hänen aikaisempi rikollisuutensa, hänelle tuomittua rangaistusta ei ole perusteltua määrätä ehdolliseksi.

Korkein oikeus muutti hovioikeuden tuomiota tuomitsemalla A:n törkeän pahoinpitelyn sijasta pahoinpitelystä 9 kuukauden vankeusrangaistukseen.

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa