» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2013:95 oli kysymys yhdyskuntapalvelun muuntamisesta vankeusrangaistukseksi ja ylimääräisestä muutoksenhausta. Käräjäoikeus oli lainvoimaisella tuomiolla muuntanut yhdyskuntapalvelusta suorittamatta olevan osan ja toisen kokonaan suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun yhdeksi vankeusrangaistukseksi. Purkuhakemuksessa oli kyse siitä, olisiko yhdyskuntapalvelut tullut muuntaa erillisiksi vankeusrangaistuksiksi ja onko muuntaminen tapahtunut A:n vahingoksi siten, että tuomion purkamisen edellytykset täyttyisivät.
Käräjäoikeus oli 2.4.2012 tuominnut A:n 3 kuukauden vankeuteusrangaistukseen, josta rikoslain 6 luvun 13 §:n nojalla vähennettiin 2 päivää. Käräjäoikeus määräsi vankeusrangaistuksen sijasta yhdyskuntapalvelua 88 tuntia. 29.6.2012 käräjäoikeus oli tuominnut A:n 50 päivän vankeusrangaistukseen, ja määrännyt sen sijaan hänelle yhdyskuntapalvelua 50 tuntia. Kun A oli suorittanut ensimmäisestä rangaistuksesta 60 tuntia, käräjäoikeus oli muuntanut tästä yhdyskuntapalvelusta jäljellä olevat 28 tuntia ja jälkimmäisestä yhdyskuntapalvelusta kokonaan suorittamatta olevat 50 tuntia 78 päiväksi vankeutta.
Yhdyskuntapalvelusta annetun lain 8 §:n 1 ja 3 momentin mukaan tuomioistuimen on muunnettava yhdyskuntapalvelun suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi, jos tuomioistuin katsoo tuomitun törkeästi rikkovan velvollisuuksiaan. Vankeudeksi voidaan muuntaa myös sellainen yhdyskuntapalvelus, joka ei ole vielä alkanut. Siitä, miten tuomioistuimen on suoritettava muuntaminen, ei lakiin sisälly tarkempia säännöksiä.
Korkeimman oikeuden mukaan suorittamatta olevan yhdyskuntapalvelun osan muuntamisessa on kysymys aikaisemmin tuomitun rangaistuksen täytäntöönpanoon liittyvästä rangaistuslajin uudelleen määrittämisestä eikä rikoksesta rangaistuksen tuomitsemisesta. Näin ollen kahta tai useampaa erillistä yhdyskuntapalvelua vankeudeksi muutettaessa ei voida määrätä yhteistä vankeusrangaistusta rikoslain 7 luvun mukaisesti.
Käräjäoikeus on laskenut muunnettavina olleiden kahden yhdyskuntapalvelun jäljellä olevat tunnit yhteen ja tämän perusteella määrännyt yhden vankeusrangaistuksen. Korkeimman oikeuden mukaan tältä osin käräjäoikeuden tuomio on perustunut oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 8 §:n 4 kohdassa tarkoitettuun ilmeisen väärään lain soveltamiseen. Rikosasiassa tuomion purkaminen ilmeisen väärän lain soveltamisen takia edellyttää lisäksi sitä, että purkaminen tapahtuu syytetyn eduksi.
Rikosseuraamuslaitos on esittänyt, että käräjäoikeuden olisi tullut muuntaa ensimmäinen yhdyskuntapalvelu, jota oli suorittamatta 28 päivää, 28 päiväksi vankeutta. Tästä A suorittaisi ensikertalaisena ja alle 21-vuotiaana yhden kolmasosan eli 9 päivää. Samoin jälkimmäinen yhdyskuntapalvelu, jota oli suorittamatta 50 päivää, olisi tullut muuntaa 50 päiväksi vankeutta. Tästä A olisi suorittanut ensikertalaisena ja yli 21-vuotiaana puolet eli 25 päivää. Yhteensä A:n suoritettavaksi olisi tullut vankeutta 1 kuukausi 4 päivää. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan, jos purkuhakemuksen kohteena oleva tuomio pannan täytäntöön, A:n kärsittäväksi tulee 78 päivän vankeusrangaistuksesta puolet eli 1 kuukausi 9 päivää.
Jos A:lle määrätyt yhdyskuntapalvelukset olisi muunnettu erillisiksi vankeusrangaistuksiksi, olisi päästy A:n kannalta tämänhetkistä edullisempaan lopputulokseen. Näin ollen tuomion purkaminen on A:n edun mukaista. Näin ollen korkein oikeus katsoo, että edellytykset käräjäoikeuden lainvoimaisen tuomion purkamiseen täyttyvät.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa