» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa vastaajat olivat yrittäneet murtautua asuttuihin asuntoihin. Tapauksessa käsiteltiin sitä, oliko tekoja pidettävä kokonaisuudessaan arvosteltuina törkeän varkauden yrityksinä sekä millä perusteilla kokonaisarvostelu oli suoritettava.
Käräjäoikeudessa syyttäjä oli vaatinut A:lle, B:lle, C:lle sekä D:lle rangaistusta törkeän varkauden yrityksestä syytekohdissa 8 ja 10. Syytekohdan 8 mukaan A, B, C sekä D olivat syyllistyneet törkeän varkauden yritykseen 2.3.2011, kun he kaikki yksissä tuumin ja yhdessä olivat yrittäneet murtautua asuttuun asuinhuoneistoon vääntämällä vasaralla ovea. Teko oli kuitenkin jäänyt yritykseksi, koska tekijät olivat kuulleet naapurista ääniä. Yritys oli syyttäjän mukaan törkeä, koska vastaajat olivat yrittäneet murtautua asuttuun huoneistoon ja tekoa oli kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä. A, C ja D olivat syyllistyneet rikoksen yritykseen nuorina henkilöinä ikänsä puolesta. Syytekohdan 10 mukaan B, C sekä D olivat lisäksi 7.3.2011 syyllistyneet törkeän varkauden yritykseen. He olivat yksissä tuumin ja yhdessä yrittäneet murtautua edellisessä kohdassa mainittuun asuinhuoneistoon sorkkaraudalla. Teko oli kuitenkin jäänyt yritykseksi, koska naapuri oli tullut paikalle. Varkauden yritys oli ollut syyttäjän mielestä törkeä, koska asunto oli asuttu sekä teko oli kokonaisuudessaan arvosteltuna törkeä. C sekä D ovat ikänsä puolesta syyllistyneet törkeän varkauden yritykseen nuorina henkilöinä.
Käräjäoikeus katsoi vastaajien toimineen 8 ja 10 syytekohdissa määritetyn tavoin, muttei pitänyt varkauden yritystä kokonaisuudessaan törkeänä. Asiassa ei ollut esitettyä mitään, minkä takia tekoa olisi pidettävä törkeänä. Näin ollen käräjäoikeus tuomitsi tästä ja muista anastusrikoksista A:n sekä D:n seitsemän kuukauden, C:lle kahdeksan kuukauden sekä B:lle kymmenen kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen.
Syyttäjä valitti hovioikeuteen vaatien, että syytekohdissa 8 ja 10 mainitut varkauden yrityksen katsotaan törkeiksi ja kaikkien vastaajien osalta rangaistusta korotetaan. Syyttäjä perusteli tämän sillä, että teot loukkasivat asianomistajan kotirauhaa, oli omiaan aiheuttamaan turvattomuuden tunnetta asujille ja kokonaisuutena arvostellen tekoja oli pidettävä törkeinä. Hovioikeus kuitenkin pysytti käräjäoikeuden tuomion. Syyttäjä oli tuonut esille seikkoja, jotka liittyivät rikoksen yrityksen tekotapaan ja koskeneet enemmänkin erityistä ankaroittamisperustetta kuin sitä, miksi tekoa olisi pitänyt pitää kokonaisuudessaan arvostellen törkeänä. Perusteita teon pitämistä törkeänä kokonaisuudessaan ei syytteessä eikä valituksessa tuotu siis esille. Hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen.
Syyttäjä sai luvan valittaa korkeimpaan oikeuteen. Hän vaati, että tekijät tuomittaisiin syytekohtien 8 ja 10 mukaan törkeästä varkauden yrityksestä ja kaikkien rangaistuksia korotetaan. Vastaajat vaativat valituksen hylkäämistä.
Syyttäjä oli valituksessaan vedonnut rikoslain 28 luvun 2 §:n § momentin 5 kohdassaan olevaan ankaroittamisperusteeseen, jonka mukaan teko täyttää törkeän varkauden yrityksen tunnusmerkit, ellei ole käsillä seikkoja, joiden johdosta tekoa ei ole kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Kysymyksenä korkeimmassa oikeudessa oli, vaatiiko varkauden taikka sen yrityksen katsominen kokonaisuudessaan törkeäksi ankaroittamisperusteen käsillä olemisen lisäksi myös teon muiden kuin arvostelua lieventävien seikkojen arvioimista ja täytyykö syyttäjän vedota tällaisiin seikkoihin erikseen.
Korkein oikeus on todennut, että voimassa olevan rikoslain esitöiden mukaan (HE 66/1988) pelkkä ankaroittamisperusteen toteutuminen ei itsekseen ole riittävä syy ankaramman rangaistuksen käyttämiselle. Se, onko tekoa pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä, tehdään aina tapauskohtaisesti ja ottaen huomioon kaikki käsillä olevat seikat. Rikoslaji ja se, kuinka monta ankaroittamisperustetta täyttyy rikoksessa, voivat esimerkiksi vaikuttaa rikoksen törkeyden arviointiin kokonaisuutena.
Korkein oikeus toteaa, että sen on aina nimenomaisesti lausuttava, katsooko se kokonaistörkeyden edellytysten täyttyvän ja esitettävä tälle olennaisimmat perustelut. Tämä on oikeudenmukaista vastaajan kannalta. Tästä syystä syyttäjän tai asianomistajan vaatiessa rangaistusta törkeästä rikoksen tekomuodosta, tulee heidän esittää perusteet, miksi tekoa on kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä ja mihin seikkoihin asian tiimoilta vetoaa. Tällä pyritään siihen, ettei kokonaisarvostelua törkeydestä tehdä pelkästään ankaroittamisperusteen perusteella ja näin ollen tuomita liian ankaria tuomioita.
Tässä tapauksessa syyttäjä on vaatinut tekojen pitämistä törkeän varkauden yrityksenä, koska huoneistot olivat asuttuja ja teko oli kokonaisuutena arvostellen törkeä. Perusteeksi hän vetoaa siihen, että teko on loukannut asianomistajan kotirauhaa ja on ollut omiaan aiheuttamaan asianomistajissa turvattomuuden tunnetta. Korkein oikeus totesi, että rikoksen törkeyden kokonaisarvostelussa otetaan tässä huomioon tekijöiden iät ja niiden merkitys teon moitittavuuteen sekä tekovälineet vasara ja sorkkarauta. Asuttuun asuntoon murtautuminen katsotaan ankaroittamisperusteeksi, joka kertoo yleensä aina teon kokonaistörkeydestä. Silloin rikos kohdistuu usein arvoltaan huomattavaan omaisuuteen. Tapauksessa vastaajat olivat syyllistyneet puolenvuoden aikana useampaan samankaltaiseen murtovarkauteen ja he olivat valmistautuneet murtojen tekemiseen siihen soveltuvilla välineillä, joka kertoo teon suunnitelmallisuudesta ja siitä, ettei kyseessä ole vain satunnainen rikos. Tekovälineet ja usean rikoksen tekijän määrä lisää sitä, että murron yhteydessä olisi voinut käydä vahinkoa asianomistajan terveydelle tai lisätä asianomistajan pelkoa, jos hän olisi sattunut paikalle. Sen sijaan nuori ikä, ryhmäpaine sekä kykenemättömyys asettua uhrin asemaan ovat saattaneet johtaa harkintakyvyn pettämiseen. Korkein oikeus punnitsi lieventäviä ja ankaroittavia seikkoja ja totesi, että moitittavuutta korostavat seikat ovat lieventäviä seikkoja selvästi merkityksellisempiä. Tämän takia 8 ja 10 syytekohdassa olevia rikoksen yrityksiä on kokonaisuudessaan pidettävä törkeinä.
Korkein oikeus luki syyksi A:lle kohdassa 8 sekä C:lle ja D:lle kohdissa 8 ja 10 nuorena henkilönä tehdyn varkauden yrityksen sijasta nuorena henkilönä tehdyn törkeän varkauden yrityksen. Sen sijaan B:lle luetaan 8 ja 10 kohdissa varkauden yrityksen sijasta törkeän varkauden yritys. Koska kaikki rikokset ovat olleet samaa rikossarjaa, korkein oikeus katsoo oikeudenmukaisesti vain suhteellisen vähäisen rangaistuksen korottamisen. Sen mukaan Korkein oikeus korottaa A:n osalta rangaistusta yhdellä sekä B:n, C:n ja D:n osalta kahdella kuukaudella. Kenenkään syyksi luettavat rikokset eivät vaadi vankeusrangaistuksen tuomitsemista ehdottomana.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa