Minilex - Lakipuhelin

Valvontarangaistuksessa velvollisuuksien törkeä ja tahallinen rikkominen - KKO:2014:12


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

  • rangaistuksen määrääminen
    Valvontarangaistus
    Muuntaminen vankeudeksi
    Törkeä velvollisuuksien rikkominen

Tapauksessa käsiteltiin, voitiinko A:n päihtymystilaa pitää tahallisena ja törkeänä valvontarangaistuksesta annetun lain 19 §:n mukaan, joka johtaisi valvontarangaistuksen muuntamista vankeudeksi.

Syyttäjä vaati 30.3.2012 A:lle 4 kuukauden ja 15 päivän valvontarangaistuksen muuntamista takaisin vankeudeksi 4 kuukauden ja 6 päivän osalta. Hänen mukaansa A oli rikkonut törkeästi valvontarangaistuksesta annetussa laissa säädettyjä velvollisuuksia käyttämällä alkoholia ja olemalla sen vaikutuksen alaisena. A oli 11.7.2012 juonut siideriä ja puhaltanut 0,54 promillea. A tunnusti menetelleensä näin, mutta toivoi voivansa jatkaa valvontarangaistusta. Hän vetosi rikkeen pienuuteen ja siihen, että oli ennen ollut päihdeongelmainen, mutta päässyt siitä itse irti. Hän oli myös korvaushoidossa ja aloittanut kuntouttavan työtoiminnan, joka keskeytyisi pahasti vankeusrangaistuksen takia.

Valvontarangaistuksesta annetun lain 19 § mukaan, mikäli tuomittu rikkoo törkeästi velvollisuuksiaan, on rikosseuraamuslaitoksen ryhdyttävä toimenpiteisiin asian saattamiseksi tuomioistuimen käsiteltäväksi.  Samalla voidaan kieltää valvontarangaistuksen täytäntöönpano tai keskeyttää se, mikäli valvontarangaistus on jo aloitettu. Saman lain 26 §:n 1 momentin mukaan, mikäli tuomioistuin toteaa tuomitun menetelleen 19 §:ssä mainitulla tavalla, tulee sen muuntaa valvontarangaistuksesta suorittamatta oleva osa ehdottomaksi vankeusrangaistukseksi. Valvontarangaistuksesta annetun 14 §:n mukaan tuomittu ei saa rangaistuksen aikana käyttää huumausainelain mukaisia huumausaineita, alkoholia tai muita päihdyttäviä aineita tai olla niiden vaikutuksen alaisena. Lain esitöistä (HE 17/2010) mainitaan, että päihtymystila on törkeää velvollisuuksien rikkomista ja päihteettömyyttä koskeva pykälä on melko ehdoton, joten vähäinenkin alkoholin käyttö on kielletty. Esitöissä kuitenkin mainitaan, että aina voi tapahtua repsahduksia, jolloin päihtymystilan ei tulisi aina automaattisesti johtaa valvontarangaistuksen muuttamiseen vankeudeksi.

Tässä tapauksessa tuomittu oli puhaltanut 0,54 promillea. Kertoi juoneensa noin kolme siideriä. Asunnosta oli lisäksi löydetty tyhjä siideripaketti, täysi lonkeropaketti ja 24 kappaleen olutpaketti. A:n valvontarangaistuksen suorittaminen oli vasta alkuvaiheessa. A on tunnustanut tehneensä edellä mainitulla tavalla. Näin ollen A on tahallaan ja törkeästi rikkonut velvollisuuksiaan ja sen vuoksi käräjäoikeus muunsi jäljellä olevan valvontarangaistuksen 4 kuukauden ja 5 päivän vankeusrangaistukseksi.

A valitti hovioikeuteen vaatien, ettei valvontarangaistusta muutettaisi vankeusrangaistukseksi. Syyttäjä vaati valituksen hylkäämistä. Hovioikeudessa kysymyksenä on, oliko A käräjäoikeuden tuomiossa kerrotulla tavalla toiminnallaan rikkonut tahallisesti ja törkeästi valvontarangaistuksesta annetun lain 19 §:n velvollisuuksiaan. Lain esitöissä mainitaan, että jos päihtymystila on vähäinen, voisi rangaistuksena olla pelkkä varoituksen antaminen. Laillisuusperiaate vaatii, että raja velvollisuuksien ja törkeä velvollisuuksien rikkomisessa olisi selvä. A oli nauttinut alkoholia heti valvontarangaistuksen alussa ja puhaltanut 0,54 promillea. Tämä osoittaa A:ssa välinpitämättömyyttä velvollisuuksiaan kohtaan. Asian ratkaisu kuitenkin riippui siitä, katsottiinko A:n rikkoneen tahallaan sekä törkeästi velvollisuuksiaan. Huomioon ottaen laillisuusperiaate sekä se, ettei asiassa ole vielä vakiintunutta oikeuskäytäntöä, hovioikeus katsoi, että A ei ole rikkonut edellä mainitun lain 19 §:n velvollisuuksiaan törkeästi ja tahallisesti. Näin ollen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden tuomion sekä hylkäsi vaatimuksen valvontarangaistuksen muuttamisesta vankeusrangaistukseksi.  

Syyttäjä valitti korkeimpaan oikeuteen vaatien, että jäljellä oleva valvontarangaistus muunnetaan takaisin vankeudeksi. A vastasi vaatien valituksen hylkäämistä.

Valvontarangaistuksesta annetun lain 15 § 3 momentin mukaisesti lähtökohtana puhalluskokeen tulos on lähtökohtana sille, onko päihteiden käyttöä pidettävänä törkeänä vai lievänä. Lievänä käyttönä pidetyssä tapauksessa annetaan vain varoitus, jolloin tuomitulla on mahdollisuus parantaa käytöksensä. Korkein oikeus painottaa, ettei törkeyden ja tahallisuuden arviointia saisi jättää vain tiettyyn promillerajaan, vaan tilanteesta tulisi kirjata ylös kaikki tarpeellinen, kuten olosuhteet ja syyt päihteiden käyttöön. Tulee myös ottaa huomioon, vaikuttaako päihteidenkäyttö sovittuun viikkosuunnitelmaan ja onko tuomitulla oikeasti motivaatiota suorittaa tuomio valvontarangaistuksena.

A on kertonut alemmissa oikeusasteissa, että oli juonut noin kolme siideriä. Hänen kaverinsa oli tullut edellisenä päivänä kylään ja he olivat seuraavana päivänä alkaneet juoda, jolloin partio oli tullut hänet puhalluttamaan. Hän itse epäili, että jos olisi otettu verikokeet, olisi promillearvo ollut alle 0,5. Hän ei myös itsensä mielestä ollut päihteiden alainen tai humaltunut. Hänen asunnossa oli ollut paljon alkoholia, joka kertoi välinpitämättömyydestä rangaistusta kohtaan ja siitä, että alkoholin käyttö olisi voinut olla runsasta sen päivän aikana, ellei partio olisi tullut. A:lla ei olisi sinä päivänä ollut enää tapahtumaa viikko-ohjelmassaan.

Korkein oikeus on kuitenkin lausunnossaan ottanut huomioon, että A on motivoitunut jatkamaan valvontarangaistuksessa ja hoitamaan päihdeongelmansa. Hän oli pyytänyt tapahtuman jälkeen, että viikoittaiset AA-käynnit lisätään hänen viikko-ohjelmaansa ja oli ilmaissut halukkuutensa antabuslääkitykseen. Tapahtuma ei myöskään kerro sitä, ettei A olisi seuraavana päivänä aikonut osallistua sovittuun viikko-ohjelmaan.  Näitä seikkoja punnitessaan ja huomioon ottaen A:n lievä päihtymystila, korkein oikeus katsoi, ettei velvollisuuksien rikkomista ole pidettävä törkeänä. Sen takia vaatimukseen valvontarangaistuksen muuttamista vankeudeksi ei ole perusteltua aihetta suostua. Korkein oikeus ei muuta hovioikeuden tuomiota. 

Aiheeseen liittyvät tapaukset

 

Selaa lakitietoa