Minilex - Lakipuhelin

Vallintarajoitus: irtain omaisuus


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Vallintarajoitusten piiriin kuuluvat yhteisen kodin lisäksi eräät irtaimet esineet, joiden luovuttamiseen tarvitaan pääsääntöisesti toisen puolison suostumus. Kiellettyjä ovat kaikki toimenpiteet, joiden avulla irtaimen omaisuuden hallinta siirtyy ulkopuoliselle taholle. Näin myös esimerkiksi vuokraus kuuluu kiellettyjen toimenpiteiden joukkoon. Irtaimenkin omaisuuden vallinnanrajoitukset ovat voimassa riippumatta siitä, onko puolisoilla avio-oikeus toistensa omaisuuteen.

Vallintarajoitusten alaista irtainta omaisuutta ovat osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan tai pääasiallisesti puolisoiden yhteisenä kotina. Myös tällaiseen huoneistoon oikeutettu vuokraoikeus tai muu käyttöoikeus kuuluu vallinnanrajoituksen alaisuuteen. Puoliso ei näin ollen saa sanoa irti vuokrasopimusta ilman toisen puolison suostumusta. Huoneistoa voidaan käyttää muuhunkin tarkoitukseen kuin asumiseen, eli sen pääasiallinen käyttötarkoitus ratkaisee sen, pidetäänkö huoneistoa yhteisenä kotina.

Puolisot eivät voi vapaasti määrätä myöskään irtaimesta omaisuudesta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettävään asuntoirtaimistoon. Asuntoirtaimistoon luetaan kuuluvaksi esimerkiksi huonekalut, kodinkoneet, matot ja koriste-esineet. Vallintarajoitusten piiriin kuuluvat lisäksi toisen puolison käytettävänä olevat tarpeelliset työvälineet sekä irtain omaisuus, joka on tarkoitettu toisen puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten. Tarpeellisiksi työvälineiksi voidaan luokitella omaisuus, jonka puuttuminen tekisi ammatin taikka elinkeinon harjoittamisen mahdottomaksi. Tässä kappaleessa lueteltujen irtainten esineiden panttaus vaatii myöskin aina toisen puolison suostumuksen. Puolison suostumus näiden irtainten esineiden luovutukseen tai panttaukseen ei ole kuitenkaan tarpeellinen silloin, kun suostumuksen hankkiminen aiheuttaisi toisen puolison poissaolon tai muun vastaavan esteen vuoksi kohtuutonta haittaa ja viivytystä.

Edellä mainittujen asunnon ja muiden irtainten omaisuuksien luovuttamiseen puoliso siis tarvitsee pääsääntöisesti toisen puolison suostumuksen, jotta oikeustoimi olisi pätevä. Tämän suostumuksen ei tarvitse välttämättä olla kirjallinen, mutta suostumuksen olemassaolo on helpompi todistaa, mikäli se on annettu kirjallisena. Suostumuksen puuttuessa oikeustoimi julistetaan pätemättömäksi ja luovutuksensaaja joutuu luovuttamaan omaisuuden hallinnastaan. Edellytyksenä tälle on, että toinen puoliso nostaa asiasta kanteen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun on saanut tiedon oikeustoimesta.

Oikeustointa pidetään kuitenkin pätevänä, mikäli luovutuksensaaja on saanut omaisuuden hallintaansa ja hallinnan saadessaan hänellä oli ollut perusteltua aihetta olettaa, että vallintasuostumus oli annettu tai puoliso oli oikeustoimen muuten hyväksynyt tai että kyseessä ei ollut vallintarajoitusten alainen omaisuus tai että puolisolla oli oikeus oikeustoimen tekoon, koska suostumus ei ollut saatavissa toisen puolison poissaolon vuoksi. Luovutuksensaajalta vaaditaan siis vilpitöntä mieltä, jotta hänen saantonsa katsotaan päteväksi. Vilpitön mieli konkretisoitunee harvoin tällaisessa tilanteessa vaatimusten ollessa näinkin tiukat.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »