- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avoliitto ja avioliitto eroavat merkittävästi toisistaan perintöoikeuden kohdalla. Avioliitossa puolisot perivät toisensa, mutta avoliitossa avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta. Sen sijaan avoliittojen kohdalla voidaan puhua avustuksesta. Tässä oppaassa käsitellään, miten avoliitto vaikuttaa perimysjärjestykseen ja miten avopuolison talous voidaan turvata toisen avopuolison kuoleman varalta.
Yleisesti avoliitoista
Oikeudellisessa mielessä avoliitot jakautuvat kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat avoliitot, joihin sovelletaan omaa erityislakia. Näitä kutsutaan lakisääteisiksi avoliitoiksi. Tähän ryhmään kuuluvat avoliitot, joissa puolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi, sekä ne avoliitot, joissa yhteinen talous on jatkunut vähintään viisi vuotta. Toisen ryhmän muodostavat loput avoliitot, joihin ei kohdistu omaa erityissääntelyä.
Avoliitossa vallitsee nimiperiaate, jonka mukaan omaisuuden omistaa se puoliso, jonka nimissä omaisuus on. Irtaimen omaisuuden omistajana pidetään sitä, kuka on omaisuuden kaupalla hankkinut tai vastaavasti saanut sen esimerkiksi lahjana. Jos omaisuus on ostettu molempien nimiin, puolisoiden välillä vallitsee yhteisomistussuhde. Lähtökohta tällöin on omaisuuden omistaminen puoliksi, jollei muuta näytetä.
Merkittävä ero avioliittoon on, että avoliitossa puolisoille ei synny avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Kun avoliitto päättyy avoeroon tai toisen avopuolison kuolemaan, puolisoiden välillä ei tehdä ositusta eikä tasajakoa, vaan kumpikin puoliso pitää oman omaisuutensa.
Esimerkki 1:
A ja B ovat naimisissa, ja heillä on yksi lapsi. Aviopuolisoista A kuolee ensin. A:n jaettava omaisuus on yhteensä 200 000 euroa. B:llä ei ole omaisuutta. Avio-oikeuden nojalla B saa puolet A:n omaisuudesta eli 100 000 euroa. Lapsi perii loput omaisuudesta.
Esimerkki 2:
A ja B elävät avoliitossa, ja heillä on yksi lapsi. Avopuolisoista A kuolee ensin. A:n jaettava omaisuus on yhteensä 200 000 euroa. B:llä ei ole omaisuutta. Lapsi perii koko A:n omaisuuden, koska avopuolisolla ei ole avio-oikeutta.
Esimerkki 3:
A ja B ovat naimisissa, ja heillä ei ole lapsia. Aviopuolisoista A kuolee ensin. A:n jaettava omaisuus on yhteensä 200 000 euroa. B perii koko A:n omaisuuden puolison perintöoikeuden nojalla.
Esimerkki 4:
A ja B elävät avoliitossa, ja heillä ei ole lapsia. Avopuolisoista A kuolee ensin. A:n jaettava omaisuus on yhteensä 200 000 euroa. B ei peri avopuolisonsa omaisuutta, vaan A:n omaisuuden perivät hänen vanhempansa tai sisaruksensa.
Perintöoikeus ja testamentti
Avopuolisot eivät siis peri lainkaan toisiaan. Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka avoliitto olisi kestänyt jo monta vuotta tai heillä olisi yhteisiä lapsia. Jos kuolleella avopuolisolla ei ole lapsia, hänen perintönsä siirtyy eteenpäin, kuten hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen. Jos lakimääräisiä perijöitä ei ole eikä vainaja ollut tehnyt testamenttia, perintö siirtyy valtiolle.
Avoleskellä ei ole myöskään oikeutta hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä niin kuin avioliiton jälkeen leskellä on hallintaoikeus. Avoleskellä ei ole hallintaoikeutta edes puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon.
Avopuolisot voivat tehdä keskinäisen testamentin. Testamentti onkin ainoa keino, jolla avopuoliso voi periä puolisonsa. Sääntelemättömän avoliiton avoleski maksaa testamentilla saadusta omaisuudesta perintöveroa toisen veroluokan mukaan. Siten perintöveroprosentti on korkeampi verrattuna avioliittoon. Sen sijaan lakisääteisen avoliiton avoleski kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan, jolloin perintöveroprosentti on verrattavissa avioliittoon.
Vapaaehtoinen avustus, harkinnanvarainen avustus ja hyvitys
Jotta avolesken asema ei olisi aivan turvaton, avoleskellä voi olla mahdollisuus avustukseen tai hyvitykseen. Avoleskelle voidaan sääntelemättömän avoliiton jälkeen suorittaa vapaaehtoista avusta. Tästä avustuksesta avoleski on kuitenkin velvollinen suorittamaan lahjaveroa. Sääntelemättömän avoliiton avoleski kuuluu toiseen veroluokkaan.
Lakisääteisen avoliiton päättyessä puolison kuolemaan avoleskellä on oikeus saada harkinnanvaraista avustusta. Avoleskellä on edellytysten täyttyessä oikeus saada avustusta, vaikka perittävä olisi määrännyt omaisuudestaan testamentissa. Siten testamentilla ei voi estää avustuksen saamista. Avustus ei kuitenkaan saa olla esteenä rintaperillisten lakiosalle, ellei ole painavia syitä. Lakisääteisen avoliiton avoleski kuuluu ensimmäiseen veroluokkaan.
Kohtuullista avustusta voi saada jos:
- avolesken toimeentulo on heikentynyt hänen avopuolisonsa kuoleman myötä ja
- avustus on tarpeen turvaamaan avolesken toimeentulon
Avustuksen myöntämisen edellytyksiä ja avustuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon avolesken omat ansio- ja muut tulot, avolesken ikä, parisuhteen kesto ja muut näihin rinnastettavat seikat. Avustuksena voidaan esimerkiksi antaa avoleskelle oikeus asua puolisoiden yhteisessä kodissa tietty määräaika tai koko avolesken elinaika.
Lakisääteisen avoliiton osapuolella voi avoliiton päättyessä olla mahdollisuus myös hyvitykseen. Hyvityksen voi saada silloin, jos avoliitto päättyy avoeroon tai toisen avopuolison kuolemaan. Oikeus hyvitykseen koskee myös kuolleen avopuolison oikeudenomistajia. Hyvitystä on mahdollista saada, jos avopuoliso on yhteistalouden hyväksi antamallaan panoksella auttanut toista kerryttämään tai säilyttämään omaisuuttaan. Lisäksi edellytetään, että omaisuuden erottelu johtaa perusteettomaan etuun toisen puolison kustannuksella. Yhteistalouden hyväksi annettu panos voi olla esimerkiksi työtä tai varojen käyttöä yhteisen talouden hyväksi.
Yhteenveto
- Avoliitossa avopuolisoilla ei ole perintöoikeutta missään tilanteessa, mutta avoliitosta leskeksi jääneen on mahdollista saada avopuolisonsa kuoleman jälkeen harkinnanvaraista avustusta.
- Avopuolisolla ei ole perintöoikeutta, vaikka avoliitto olisi kestänyt jo monta vuotta tai heillä olisi yhteisiä lapsia.
- Lesken avustuksen myöntämisen edellytyksiä ja avustuksen määrää arvioitaessa otetaan huomioon avolesken omat ansio- ja muut tulot, avolesken ikä, parisuhteen kesto ja muut näihin rinnastettavat seikat.
Summary in English
- In a cohabitation relationship, cohabiting partners do not have inheritance rights in any situation, but a surviving partner may be eligible for discretionary assistance after the death of their cohabiting partner.
- Cohabiting partners do not have inheritance rights, even if the cohabitation has lasted for many years or if they have children together.
- When assessing the conditions for granting the assistance to a surviving partner and determining the amount of assistance, factors such as the surviving partner's own income and other earnings, age, duration of the relationship, and other relevant circumstances are taken into account.
Kysymyksiä ja vastauksia
1. Miten avoleski voi turvata oikeutensa harkinnanvaraiseen avustukseen?
Avoleskellä on oikeus vaatia kuolinpesän luovuttamista pesänselvittäjän hallintaan. Lisäksi avoleskellä on myös oikeus vaatia pesänjakajan määräämistä kuolleen avopuolisonsa kuolinpesään.
2. Milloin avolesken on vaadittava avustuksen suorittamista?
Avolesken on vaadittava avustusta viimeistään kuolleen avopuolison perinnönjaossa. Jos perinnönjakoa ei toimiteta, avustusta on vaadittava viimeistään puolisoiden omaisuuden erottelussa.
3. Voivatko avopuolisot tehdä sopimuksen avoliiton purkautumisen varalta?
Kyllä. He voivat sopia esimerkiksi irtaimen omaisuuden jakamisesta ennakkoon avoeron varalta. Avopuolisot eivät voi kuitenkaan sisällyttää sopimukseen ehtoa, joka koskee esimerkiksi omistusoikeuden siirtymistä toiselle avoliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan. Tällainen sopimus on tehtävä testamentin muodossa.
4. Jos avoleski on saanut perinnön avopuolisoltaan rajoitetun omistusoikeustestamentin nojalla, miten avolesken omaisuus jaetaan lesken kuoltua?
Avolesken kuolinpesä jaetaan ensiksi kuolleen avopuolison perillisten ja avolesken perillisten kesken, jos avoleski on perinyt avopuolisonsa omaisuuden testamentilla, jonka mukaan testamentattu omaisuus siirtyy eteenpäin avopuolison oikeuden lakattua. Jos avopuolisot ovat tehneet rajoitetun omistusoikeustestamentin, ensiksi kuolleen avopuolison perilliset perivät ensiksi kuolleen avopuolison omaisuuden. Lesken kuolinpesää ei siten jaeta tasan eri sukuhaarojen kesken, vaan kummankin avopuolison perilliset perivät sen omaisuuden, mikä heidän perittävälleen kuului.
5. Onko avoleskellä oikeutta jatkaa asumista puolisoiden yhteisessä kodissa?
Avoleskellä ei oikeutta hallita puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa. Avoleskellä ei ole myöskään erityistä lunastusoikeutta avopuolison omistusosuuteen. Sen sijaan avoleskellä on oikeus jatkaa vuokrasuhdetta, jos he ovat asuneet yhdessä vuokralla.
6. Pitääkö avoliitto jotenkin rekisteröidä, jotta avoliittoa pidetään lakisääteisenä avoliittona?
Ei tarvitse. Avoliittoa käsitellään automaattisesti lakisääteisenä avoliittona, kun yhteistalous on kestänyt vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi ja heillä on yhteinen talous.
Aiheesta muualla
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Testamentti on ainoa keino, jolla avopuolisolle voi luoda oikeuden jäämistöön.
- Avopuolisolla saattaa olla oikeus hyvitykseen ja/tai avustukseen.
Varoitukset
- Avopuolisolla ei ole lakimääräistä perintöoikeutta.
- Avopuoliso kuuluu lähtökohtaisesti toiseen eli korkeampaan perintö- ja lahjaveroluokkaan.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa