- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun avioliitto on purkautunut toisen puolison kuoleman vuoksi ja kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, eli lapsia tai näiden jälkeläisiä, voivat leski tai perilliset vaatia toimitettavaksi omaisuuden jakoa eli ositusta. Osituksessa puolisoiden avio-oikeuden alainen omaisuus jaetaan tasan, eli eloonjäänyt puoliso saa puolet ja perilliset toisen puolen. Se puoliso, jonka omaisuus on suurempi, joutuu siis maksamaan toiselle puolisolle tasinkoa lähtökohtaisesti niin paljon, että puolisoiden omaisuudet ovat yhtä suuret. Omaisuuden osituksen jälkeen kukin perillinen voi lisäksi vaatia, että perillisten kesken toimitetaan perinnönjako.
Omaisuus jaetaan osituksessa tasan kuitenkin vain silloin, kun eloonjääneellä puolisolla on vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla. Lesken ei nimittäin tarvitse luovuttaa omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille, vaan leski saa pitää oman omaisuutensa. Leski saa itse päättää, haluaako hän luovuttaa tasinkoa vai ei. Jos taas leskellä on vähemmän omaisuutta kuin ensiksi kuolleella puolisolla, on leskellä oikeus saada osituksessa tasinkoa vainajan omaisuudesta.
Jos avioliitto purkautuu toisen puolison kuoleman johdosta, mutta kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolisonsa omaisuuden, jos kuollut puoliso ei ole testamentilla toisin määrännyt. Lesken kuollessa omaisuus jaetaan hänen perillisten sekä ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken.
Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan turvaa lesken asemaa vielä enimmäis- ja vähimmäissuoja. Lesken enimmäissuojalla tarkoitetaan sitä, että leski saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Rintaperillisellä ja testamentinsaajalla on kuitenkin oikeus tehdä jakovaatimus, jolloin lesken oikeus hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä lakkaa. Tällöin lesken enimmäissuoja kaventuu vähimmäissuojaksi.
Lesken vähimmäissuojaan kuuluu lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tai muu jäämistöön kuuluva lesken kodiksi sopiva asunto, vaikka asunto olisi ollut kuolleen puolison yksin omistama. Leskellä ei kuitenkaan ole tätä oikeutta silloin, jos hänen omaan varallisuuteensa kuuluu kodiksi sopiva asunto. Asunnon lisäksi leskellä on oikeus pitää hallinnassaan yhteisessä kodissa oleva tavanomainen asuntoirtaimisto, kuten huonekalut ja kodinkoneet. Tämä lesken oikeus menee rintaperillisten lakiosavaatimusten edelle. Kuitenkin, jos kuolinpesä on velkainen, asunto voidaan käyttää velkojen maksuun, sillä velkojien oikeudet menevät lesken oikeuden edelle.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa