- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kumpikin puoliso vastaa yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana. Sääntö pätee lähtökohtaisesti velan syntyperusteesta riippumatta. Kumpikin puoliso voi siis itsenäisesti päättää luoton ottamisesta. Tämä suojaa myös velkojaa, sillä velkojan ei tarvitse erikseen tarkastaa, oliko puolisolla oikeus luoton ottamiseen edes silloin, kun puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan vieraan valtion lakia. Velkojan suojaamiseksi onkin avioliittolaissa säädetty, ettei velkojaa vastaan voi vedota sellaiseen vieraan valtion lain säännökseen, joka rajoittaa puolison oikeutta tehdä velkaa, jos oikeustoimi tehtiin suomessa ja velkoja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää tällaisista rajoituksista.
Vaikka puolisot lähtökohtaisesti vastaavat vain omasta velastaan, ei tämä velkojen erillisyys kuitenkaan ole poikkeuksetonta. Puolisot ovat nimittäin yhteisvastuussa sellaisesta velasta, jonka he ovat tehneet yhdessä tai sellaisesta velasta, joka katsotaan niin sanotuksi elatusvelaksi.
Puolisot ovat solidaarisessa vastuussa eli yhteisvastuussa velasta, jonka he ovat yhdessä ottaneet. Solidaarinen vastuu tarkoittaa sitä, että velkojen erääntyessä velkoja voi periä velan kokonaan tai osittain toiselta puolisolta. Jos kuitenkin velkoja perii velan vain toiselta puolisolta, syntyy velan maksaneelle oikeus periä osa maksetun velan määrästä toiselta puolisolta, joka ei osallistunut velan maksuun. Puolisot ovat solidaarisessa vastuussa myös sellaisesta velasta, jonka toinen puoliso on ottanut toisen puolison valtuutuksella. Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta myös silloin, kun hän on nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt velan ottamisen.
Puoliso voi joutua vastaamaan toisen puolison tekemästä velasta lisäksi silloin, kun kyse on niin sanotusta elatusvelasta. Elatusvelka on kyseessä esimerkiksi silloin, kun vaatteita, huonekaluja tai ruokaa hankitaan luotolla. Elatusvelalla ei kuitenkaan tarkoiteta rahalainaa, vaikka laina olisikin käytetty puolisoiden elatukseen.
Lähtökohtana avioliitossa on siis puolisoiden velkojen erillisyys, eli puoliso ei lähtökohtaisesti vastaa toisen puolison tekemästä velasta. Toisen puolison omaisuutta, olipa se avio-oikeuden alaista tai avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, ei voida myöskään ulosmitata toisen puolison veloista. Toisen puolison omaisuus ei myöskään voi joutua velallisena olevan puolison konkurssipesään. Puolisot vastaavat kuitenkin yhdessä esimerkiksi sellaisesta velasta, jonka he ovat yhdessä tehneet tai joka luokitellaan elatusvelaksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa