- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Avioliitossa on tiettyjä etuja avoliittoon verrattuna. Ensinnäkin silloin, kun lapsi syntyy avioliitossa, aviomies oletetaan lapsen isäksi automaattisesti. Tätä kutsutaan isyysolettamaksi, eli isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa toisin kuin avoliitossa. Lisäksi avioliitossa molemmat vanhemmat ovat automaattisesi lapsen huoltajia. Avoliitossa taas lapsen huoltajaksi tulee yksin lapsen äiti. Jos vanhemmuus on kuitenkin tunnustettu ennen lapsen syntymää, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.
Vanhemmat voivat lisäksi keskenään solmia sopimuksen lapsen huollosta. Tällaisella sopimuksella voidaan esimerkiksi sopia, että lapsen huolto on uskottu molemmille vanhemmille yhteisesti. Sopimus lapsen huollosta on tehtävä kirjallisesti ja se tulee vahvistaa kunnan sosiaaliviranomaisen toimesta. Lapsen elatuksesta vastaavat lapsen vanhemmat ja elatukseen ei kuitenkaan vaikuta se, ovatko vanhemmat avio- vai avoliitossa keskenään.
Avioliiton etuna on myös se, että aviopari voi adoptoida lapsen yhdessä, avopari taas ei voi. Avoparilla ei myöskään ole mahdollisuutta niin sanottuun perheensisäiseen adoptioon, eli toisen puolison lapsen adoptoimiseen.
Avioliiton etuna on lisäksi se, että aviopuolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen. Avopuolisot eivät lähtökohtaisesti voi ottaa yhteistä sukunimeä, paitsi jos heillä on yhteinen lapsi. Joten, jos yhteistä sukunimeä pitää suhteen sinettinä, kannattaa astua avioon.
Lisäksi avioliitossa puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että avioliiton purkautuessa puolisoiden varat ja velat tasataan. Sen puolison, jonka omaisuus on suurempi, tulee maksaa vähemmän omistavalle puolisolle tasinkoa niin paljon, että molempien omaisuudet ovat yhtä suuret. Avio-oikeus voidaan kuitenkin sulkea pois avioehtosopimuksella, jolloin molemmat saavat pitää oman omaisuutensa. Avoliiton päättyessä molemmat pitävät aina oman omaisuutensa, vaikka avopuolisoiden omaisuudet olisivatkin eri suuruiset.
Toisen puolison kuollessa aviopuoliso voi periä kuolleen puolisonsa, mutta avopuolisot eivät peri toisiaan. Jos siis toinen avopuoliso kuolee, menee perintö hänen vanhemmilleen tai sisaruksilleen, jos rintaperillisiä ei ole. Avopuoliso voi kuitenkin tehdä testamentin toisen avopuolison hyväksi. Perintövero on kuitenkin avopuolisoilla lähtökohtaisesti suurempi kuin aviopuolisoilla. Lisäksi avioleskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ja pitää hallussaan tavanomainen koti-irtaimisto, mutta avopuolisolla ei ole tätä oikeutta. Aviolesken asema on siis paremmin turvattu kuin avolesken.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa