- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Henkilön kuoltua toimitetaan perinnönjako. Mikäli perittävä ei ole tehnyt testamenttia omaisuudestaan, jaetaan omaisuus lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan. Perintökaari perustuu parenteeliperiaatteeseen. Parenteelilla tarkoitetaan tiettyä perillisryhmää, ja parenteeleja on yhteensä kolme. Parenteelit perivät aina tietyssä järjestyksessä, ja niiden lisäksi huomioon täytyy ottaa lesken oikeus perintöön ja jäämistön hallintaan jakamattomana.
Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat rintaperilliset. Kukin rintaperillisistä saa perinnöstä yhtä suuren osan. Mikäli rintaperillisiä ei ole elossa, heidän sijaansa tulevat sijaantuloperiaatteen mukaan heidän jälkeläisensä. Tällöin jokaiselle sukuhaaralle tulee yhtä suuri osa perinnöstä, eli jos perittävällä oli kaksi rintaperillistä joista toinen on kuollut, ja kuolleella on kaksi lasta, saa elossa oleva rintaperillinen puolet perinnöstä ja kuolleen rintaperillisen lapset kumpikin yhden neljäsosan perinnöstä. Rintaperillisten perimysryhmää koskee rajaton sijaantulo-oikeus.
Mikäli perittävällä ei ole ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä ja hän on naimaton, perimisoikeus siirtyy toiselle parenteelille. Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat. Vanhemmat perivät kumpikin omaisuudesta puolet, mikäli perittävällä ei ole lapsia eikä hän ollut naimisissa kuollessaan. Mikäli toinen vanhemmista on kuollut, perivät kuolleen sisarukset vanhemman sijasta. Mikäli perittävän sisarus on kuollut, perivät tämän sisaruksen jälkeläiset. Jos sisariakaan ei ole, mutta toinen vanhempi on elossa, perii tämä vanhempi omaisuuden kokonaisuudessaan. Toisessa parenteelissa kaikkia sukuhaaroja koskee rajaton sijaisperimysoikeus.
Kolmas parenteeli muodostuu perittävän isovanhemmista. Mikäli perittävällä ei ole myöskään toiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, perimisoikeus siirtyy kolmannelle parenteelille. Tällöin perittävän isovanhemmat perivät koko omaisuuden. Jos isovanhempi on kuollut, menee hänen osuutensa perinnöstä hänen lapsilleen eli perittävän tädeille ja sedille. Kahdesta ensimmäisestä parenteelista poiketen tässä perillisryhmässä ei ole rajatonta sijaantulo-oikeutta, sillä perintökaaren mukaan serkut eivät peri.
Leskellä on oikeus hallita jäämistöä jakamattomana, jos perittävältä jää ensimmäiseen parenteeliin kuuluva rintaperillinen. Leskellä on tämä oikeus, vaikka hänellä ei olisikaan minkäänlaista avio-oikeutta kuolleen puolison omaisuuteen. Oikeus hallita jäämistöä jakamattomana on vain silloin, kun puolisot ovat olleet naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa toisen puolison kuollessa. Rintaperillisellä on kuitenkin oikeus vaatia jakoa, mutta tällöin lesken hallintaan jää puolisoiden yhteinen koti ja siihen kuuluva tavanmukainen koti-irtaimisto.
Mikäli kuolleelta puolisolta ei jäänyt rintaperillistä, leski perii ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, vaikka hänellä ei olisikaan avio-oikeutta tämän omaisuuteen. Ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eli hänen vanhempansa, sisaruksensa ja näiden jälkeläiset tulevat kuolinpesän osakkaiksi vasta lesken kuollessa. Sama koskee lesken perillisiä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa