Minilex - Lakipuhelin

Yrityksen takaisinottovelvollisuus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työnantajan on tarjottava työtä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Takaisinottovelvollisuus koskee työsuhteita, jotka ovat päättyneet tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, jolloin työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi.

Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Takaisinotto koskee myös työsuhteen päättymistä saneerausmenettelyn yhteydessä. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on poikkeuksellisesti kuusi kuukautta neljän kuukauden sijaan. Tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.

Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä, hänelle voi siis syntyä takaisinottovelvollisuus. Tällöin työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanotulle työntekijälle työtä takaisinottovelvollisuuden voimassaoloajan sisällä työsuhteen päättymisen jälkeen, jos työnantajalla tulee tänä aikana tarve uudelle työntekijälle samoihin tai samankaltaisiin töihin, joita irtisanottu oli tehnyt. Takaisinottovelvollisuus ei ala irtisanomisaikana, vaan vasta työsuhteen päättymisestä.

Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus ennen irtisanomista

Irtisanomisaikana työnantajalla on sen sijaan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus, joka on laajempi kuin takaisinottovelvollisuus. Siinä missä takaisinottovelvollisuus kohdistuu vain samaan tai samankaltaiseen työhön, johon työntekijän osaaminen ja koulutus riittävät valmiiksi, irtisanomisaikana pätevä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus edellyttää myös sitä, että työnantaja tarjoaa työntekijälle muunkinlaista työtä kuin mitä hän on tehnyt ennen, sekä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta. Työnantaja ei siis saa irtisanoa työntekijää, jos hänet voidaan kouluttaa tai sijoittaa toisiin tehtäviin. Ensisijaisesti työntekijälle tulisi tarjota hänen työsopimuksensa mukaista työtä. Siten työn tarjoamisvelvollisuuden laajuus riippuu melko paljonkin työsuhteen ehdoista.

Työntekijän siirtäminen vähempiarvoisiin työtehtäviin, on kielletty, jos aikaisempaan työhön rinnastettavaa työtä on tarjolla. Jos sellaista työtä ei ole tarjolla, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, kokemustaan tai ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos kokoaikaisen työn tarjoaminen ei ole mahdollista, tulee työntekijälle tarjota määräaikaista tai osa-aikaista työtä. Työn tarjoamisvelvollisuus ei ole alueellisesti rajattu, joten jos yrityksellä on toimipisteitä ympäri maata, on se velvollinen tarjoamaan työtä myös toiseltakin paikkakunnalta. Työntekijällä on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta työstä, jolloin hänet voidaan irtisanoa. Monimutkaisia riitoja voidaan saada aikaan siitä, onko työnantaja täyttänyt velvollisuutensa työn tarjoamisen ja kouluttamisen osalta, esimerkiksi pelkän siivoustyön tarjoaminen turvatarkastajalle ei välttämättä ole hyväksyttävää.

Muun työn tarjoaminen

Muun työn tarjoaminen on tehtävä niin, että työntekijä ymmärtää, että kyse on irtisanomisen vaihtoehdosta. Työntekijä saa aina kieltäytyä hänelle muuna työnä tarjotusta työstä. Kieltäytyminen johtaa työntekijän irtisanomiseen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työnantaja itse irtisanoo työntekijän, sillä pelkkä työntekijän kieltäytyminen ei tarkoita hänen irtisanoutumisilmoitustaan.

Koulutuksen tarjoaminen

Tarvittaessa on työnantajan järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien suorittamisen edellyttävää koulutusta, jota voidaan molempien kannalta pitää kohtuullisena ja tarkoituksenmukaisena. Uudelleenkoulutus voi esimerkiksi olla täydennys-, perehdytys- tai jatkokoulutusta. Koulutuksen laajuuden arviointiin käytetään työpaikan koko ja sen on oltava työn teossa tarvittavaa ja työnantajan tarpeisiin sopivaa. Koulutusvelvollisuus ei koskaan ylety ammatillisen peruskoulutuksen antamiseen. Myös tämä velvollisuus koskee työnantajan kaikkia toimipisteitä.

» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »


Vinkit

  • Pääsääntöisesti takaisinottovelvollisuus on voimassa neljän kuukauden ajan mutta poikkeuksellisesti myös kuusi kuukautta. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]